Varsinais-Suomen Yrittäjät syntyi yrittäjien tarpeista

Kun Varsinais-Suomen Yrittäjät aloitti toimintansa 70-luvun lopulla, yrittäjiin suhtauduttiin yhteiskunnasamme varsin nuivasti. Neljännes kansalaisista ilmoitti markkinatalouden sopivan huonosti Suomeen, ja eri toimialojen yritysten sosialisoinnin uhka oli jatkuvasti olemassa

- Yrittäjäilmasto maassamme oli todella heikko. Ei puhuttu yrittäjistä vaan liikemiehistä, johon termiin sisältyi hyvin negatiivinen lataus, Varsinais-Suomen Yrittäjien ensimmäinen puheenjohtaja Markku Wuoti muistelee.

- Markkinatalous oli ajettu nurkkaan, ja valtion toimenpiteet aiheuttivat hämmennystä yrittäjien piirissä. Yrittäjien keskinäiselle yhteistyölle oli olemassa selkeä tilaus, aluejärjestön ensimmäinen toimitusjohtaja Jussi Peltonen kertoo.

Varsinais-Suomessa toimi joitakin vuosikymmeniä aiemmin Lounais-Suomen Yrittäjät –niminen järjestö, mutta sen toiminta päättyi 50-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin. Vaikka uusi aluejärjestö oli 70-luvun lopulla vasta perusteilla, yksittäisiä paikallisesti toimivia yhdistyksiä oli muutamia vanhaa perua. Näistä Turunmaan Yrittäjät ja Salon Yrittäjät kuuluivat suoraan Suomen Yrittäjäin Keskusliittoon."

- Yrittäjien yhteinen huoli tulevaisuudesta johti siihen, että tammikuussa 1978 Yläneelle kokoontui edustajia 14 paikallisyhdistyksestä pohtimaan aluejärjestön perustamismahdollisuutta. Valmisteleva työryhmä sai työnsä valmiiksi, ja 1.4.1978 pidettiin Uudessakaupungissa Varsinais-Suomen Yrittäjien perustamiskokous, Markku Wuoti sanoo.

- Minä tulin vuoden 1978 helmikuussa Turunmaan Yrittäjien toimitusjohtajaksi ja toimin sen ohella Varsinais-Suomen Yrittäjien hallituksen sihteerinä. Kun aluejärjestön talous saatiin kohtuulliseen kuntoon, minut palkattiin ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi vuoden 1979 alusta, Jussi Peltonen toteaa.

- Alkuvuosien innostusta kuvaa esimerkiksi yrittäjien tutustumismatka eduskuntaan vuonna 1980. Lähetimme jäsenistölle kutsun matkalle, ja ilmoittautuneita oli kaikkiaan 350, ja niinpä me sitten menimme seitsemällä bussilla Helsinkiin. Sen jälkeen eduskunta teki päätöksen, että näin suuria vierailuryhmiä ei enää oteta vastaan, Markku Wuoti naureskelee.

Yrittäjäjärjestön veteraanit näkevät toiminnan kehittyneen myönteiseen suuntaan, samalla kun yrittäjyyden arvostus on maassamme huomattavasti kasvanut.

- Vuosien aikana tapahtunut muutos on ollut valtava. Yrittäjien ääntä ja mielipiteitä kuunnellaan herkällä korvalla. Ilman yrittäjien etujärjestötoimintaa meillä ei olisi hallitusohjelmassa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa, monista muista yhteiskuntavaikuttamisen muodoista puhumattakaan, Jussi Peltonen arvelee.

- Järjestötoiminta on avannut yrittäjille myös yhteisen sosiaalisen kanssakäymisen kanavan. Yhteiset tilaisuudet ja verkottuminen ovat monille yrittäjille tärkeitä henkireikiä, Wuoti painottaa.

Peltonen ja Wuoti näkevät myönteisenä myös yrittäjyyskasvatuksen ja kaikenlaisen yrittäjäkoulutuksen lisääntymisen. Kasvatuksellinen pohja alkaa heidän mielestään olla kohdallaan.

- Ammattikorkeakouluilta toivoisin selkeämpää suuntautumista eurooppalaisen malliin, joka tuottaa enemmän yrittäjiä. Suurimpana tulevaisuuden haasteena pidän kuitenkin sitä, miten tässä globalisoituvassa maailmassa saamme terveen suomalaisen pienyrityskannan säilymään, Jussi Peltonen pohdiskelee. -ps

Varsinais-Suomen Yrittäjien perustamisen voimamiehet Jussi Peltonen (vas.) ja Markku Wuoti ovat tyytyväisiä järjestön tämänhetkiseen yhteiskunnalliseen asemaan.