Turvatekniikan keskus, TUKES, valvoo Suomessa myytävien korujen kultapitoisuutta. Puolueeton tarkastuslaitos Inspecta Oy tutkii kultapitoisuudet.

Suomessa nimileimauksen juuret ovat 1400-luvulla. Nykyään korut leimataan ennen hienotyövaihetta. Nimi-, pitoisuus, vuosi- ja erilaiset tarkastusleimat ovat korun tuotelappu. Nimi tai vastuuleima yksilöi tuotteen valmistajan tai maahantuojan. Pitoisuusleiman avulla varmistutaan tuotteen kulta-, hopea- tai platinapitoisuudesta.

Turun talousalueella jalometallipitoisuuksia tutkiva kultaseppä Virpi Kaksonen kehottaa kuluttajaa tarkistamaan, että korusta löytyvät pakolliset pitoisuusleima (numeroita) ja vastuuleima (kirjaimia tai kuva). – Tuontituotteiden suhteen kannattaa olla tarkkana, Kaksonen sanoo.

Vuodesta 2001 alkaen tuotteita ei ole ollut enää pakko tarkastusleimauttaa. Sen jälkeen koruista ei välttämättä löydy Inspectan kruunuleimaa. Sen jäljentäminen on rikos.

- Leimaaminen on maksullinen palvelu, ja se karsii pieniä yrittäjiä, Kaksonen muistuttaa.

Eri mailla on omia leimoja. Suomessa vuosileimaus nykyisen listan mukaan alkoi 1810. Eli oman arvoesineensä voi jäljittää vähintään 1800-luvun alkupuolelle saakka.

Inspectan tarkastusleiman, kruunuleiman, saa sellainen jalometallituote, jonka pitoisuus on varmennettu kansainvälisten standardien mukaisesti. Leimaaminen vapautui vuonna 2001.