Älymateriaaleja tuotetaan vihreällä energialla

- Maakuntasuunnitelma on visionäärinen taustapaperi maakunnan tahtotilasta, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen Turun kauppakorkeakoulusta kiteyttää. Suunnitelmaa päivitetään tunnistamalla ja ennakoimalla ympäristössä tapahtuvia muutoksia.

Etätyötä on viritelty vuosia, ja biolaakson kulta-aikaa odotetaan kieli pitkällä. Miten on, jos katsotaan vuoteen 2030?

Työntekijät roikkuvat organisaatiossa mobiililaitteiden avulla. Mobiili- ja hajautettu työ on toteutunut. Etätyö ei kasva voimakkaasti.

- Saaristoon tulee paremmin organisoitu matkailuelinkeino, joka mahdollistaa asiakkaan työskentelyn myös vapaalla. Se tarkoittaa lisää palveluita ja kunnossa olevaa, tehokasta tietoliikenneinfraa, Hietanen arvioi.

Monipuolinen elinkeinoelämä on maakunnan vahvuus, mutta menestystarinat Saloa lukuun ottamatta loistavat Hietasen mukaan poissaolollaan. Työllistävyys karkaa.

- Biolääkelaakson etsikkoaika taisi mennä ohi. Sen sijaan mediayhteiskunta vahvistuu. TS-konserni on Itämeren alueen suurimpia. Ero maa- ja metsätalouden välillä kapenee, Hietanen uskoo.

Luutarhan uusi merkitys

Maaseudun merkitys kasvaa, ja sen tuotteet ja palvelut uudistuvat. Keskittynyt ja tehokas tuotanto käsittää muun muassa energiaa ja älymateriaaleja. Lääkkeet pulpahtavatkin tässä kohti esiin.

Metsäsektorista tulee bioraaka-aineklusteri, ja nykyisin alihyödynnetyt maatalouden sivulinjat nousevat kukoistamaan. Esimerkiksi saariston tomaatinviljelijä kasvattaakin punaposkia parinkymmenen vuoden päästä kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi.

- Ja viereisessä hallissa kasvaa luuta ja ihoa lääketieteen palvelukseen, Hietanen heittää.

Kriittiset pisteet ovat kaavoitus, koulutus ja logistiikka. Tarvitaan synergisiä kokonaisuuksia, nopeaa reagointia elinkeinoelämän tarpeisiin sekä kestävää yhdyskuntarakennetta pääteiden ja rautateiden ääreen.

Uusiutuva, alueellisesti tuotettu energia voisi tarkoittaa vaikkapa talonrakennusta siten, että se tuottaisi oman energiansa ja loput jaettaisiin teollisuuden tarpeisiin.

- Kun asuminen on hyvää ja laadukasta, se vetää ihmisiä puoleensa, ja bisnes syntyy itsestään. Yritysten kilpailukyky perustuu muuntumis- ja yhteistyökykyyn. Roolit vaihtuvat ja verkostoitumista tarvitaan, Hietanen summaa.
Anna-Silja Suutarinen

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen Turun kauppakorkeakoulusta muistuttaa, ettei menneisyys tai nykyisyys määritä tulevaa.