Perinneveneellä kiiruhdetaan hitaasti

Markku Jussilan purjehdusharrastus alkoi jo 70-luvun puolivälissä perinteisillä köliveneillä. Perinneveneet eli talonpoikaisveneet tulivat mukaan luvun loppupuolella. Vuosikymmenen perinnebuumia vauhditti tv:n Myrskyluodon Maija. Tosin rakennus- ja kilpailuperinne ei ole koskaan totaalisesti katkennutkaan.

Linjakas ja uljas perinnevene kerää katseita ja uteliaita kyselijöitä. Vanhalla arvokkuudella lohkeaa usein sataman paras paikka. Harrastajia yhdistää ympäristöstä välittäminen, varttuneempi ikä ja halu persoonalliseen ajanvietteeseen.

Jussilan nykyinen isovene, Kuin Meri, on 11 metriä pitkä ja 3,3 leveä. Clipper Canvas- purjeiden värisävyt ovat kohdallaan, ja tuulella on tarttumapintaa 58 neliötä. Vanhanaikainen vene kätkee sisäänsä nykyaikaisen tekniikan.

- Ei tarvitse muuttaa 1800-luvulle sentään! Veneestä löytyy moderneja materiaaleja, ja ne takaavat pidemmän iän, Jussila kertoo.

Ruffissa mahtuu nukkumaan viisi aikuista, ja se kätkee sisäänsä WC:n. Isossa avotilassa mahtuu merielämästä nauttimaan koko joukko ystäviä. Kaasuliesi ja – jääkaappi varmistavat osaltaan herkkuhetkien onnistumisen.

Aika on vain otettava

Markku Jussila on ollut Naantalin purjehduskilpailujen kantavia voimia alusta saakka. Kesällä kisaa käytiin jo 28. kerran. Perinneveneellä seilaaminen on vaikeampaa varsinkin kovalla tuulella.

- Se on fyysisempää. Veneessä ei esimerkiksi ole vinssejä, Jussila huomauttaa.

Muuten veneen huolto ei miehen mukaan ole sen työläämpää. Lasikuituveneen puunaaminen vie kuulemma yhtä paljon aikaa. Ulkopuoli tervataan keväisin ja sisäpuoli muutaman kerran kesässä. Pohjassa on kasvillisuuden estomaali.

Mutta aikaa on Lounais-Suomen Työkalupalvelun yrittäjällä tutun nihkeästi. Vesille on silti päästävä. Paatti lasketaan vesille huhtikuussa ja nostetaan ylös syyskuussa. Koko perheen, vaimon ja kolmen aikuisen pojan osallistuessa on työvoima taattu.

Viime purjehduskautena, käytännössä neljässä kuukaudessa, purjehduspäiviä kertyi veneellä 65. Tänä kautena elokuun puoliväliin mennessä päiviä oli kertynyt 30.

Vene on hintansa haukkunut, ja varustelukierre on jo paremmalla puolella. Telakointikustannukset on onnistuttu pitämään kohtuullisina. Jussila arvioi harrastuksensa ottavan nykyisellään tuhannesta kahteen tuhatta euroa vuosittain sekä polttoainekustannukset päälle.

- Purjehtiminen on ihmeellistä! Jussila innostuu ja jatkaa: - Aivot joutuvat työskentelemään ja ajatukset tuulettuvat. Vanha sanonta, lähtiessä on jo perillä, on totta.

Matalasyväyksisellä veneellä pääsee nauttimaan saaristosta monipuolisesti. Saaristomeren lisäksi koluamisvietti on vienyt muun muassa Ahvenanmaan ympäri. Haaveissa ovat Viro, Ruotsi ja Tanska.

- Itämeren pidempi purjehdus on mahdollisuuksien rajoissa, Jussila aprikoi.

Kuin Meri tarjoaa pelkästään lyhyen piipahduksen aikana viehättävän sekoituksen arvokasta ja kaunista historiaa nykyaikaan mukaan muistoissa kannettavaksi. –a-ss.

Perinneveneharrastaja panostaa kokonaisuuteen. Markku Jussilan isoveneen savinen astiasto on teetetty ajan henkeen sopivaksi.

Jussila ja jumpru!

Isovene on 11 metriä pitkä ja 3,3 leveä. Nimi, Kuin Meri, sisältää sanaleikin välityksellä todella ison paatin brittiääntämystä ajatellen.