Taija Terä puolustaa oikeuttaan olla raittiina

Rymättyläläinen Taija Terä kirjoitti kesällä pienen yleisönosastokirjoituksen, jossa hän ihmetteli ihmisten suhtautumista raittiuteen. Ei riitä, että kertoo olevansa raitistunut alkoholisti, silti halutaan lisää perusteluja ottamattomuudelle ja vedotaan siihen, että ”Voithan sä nyt yhden ottaa”.

Kahdessa lehdessä julkaistu kirjoitus poiki kymmenittäin yhteydenottoja Taijan puhelimeen ja sähköpostiin. Osa palautteen antajista kannusti, osa ilmaisi inhonsa ”naisjuoppoa” kohtaan. Harva yleisönosasto- tai mikään muukaan kirjoitus aiheuttaa näin suurta tunnekuohua.

- Se kertoo siitä, että monia askarruttaa omakin suhde alkoholiin, Taija sanoo.

Taijan alkoholikokeilut alkoivat ennen rippikouluikää. Varsinainen juomaputki aukesi, kun nuori nainen tuli opiskelemaan Turun yliopistoon. Italian, ranskan ja espanjan opinnot edistyivät mitenkuten ja aika kului rattoisammin juodessa. Ruokarahat menivät useimmiten viinakauppaan ja päivän ateriaksi sai riittää yksi appelsiini. Rahaa tarvittiin myös tupakkaan, jota paloi kaksi askia päivässä.

– Pahinta aikaa kesti kuutisen vuotta. Siellä on jaksoja, joista en muista yhtään mitään. Kyse ei ollut mistään opiskelijatytön railakkaasta juhlimisesta vaan selvästi alkoholistisesta juomisesta. Join mielelläni yksin ja kun juoma loppui, sitä haettiin vaikka puhelinlankoja pitkin ryömimällä lisää, Taija kertoo.

Raitistuminen tapahtui kertaheitolla ja omin voimin. Taija alkoi odottaa ensimmäistä lastaan, nyt 20-vuotiasta esikoistaan ja halusi laittaa korkin lopullisesti kiinni.

– Alkoholisti tarvitsee kovan herätyksen lopettaakseen. Joillekin se on uskonto, toisille vakava sairaus tai tapaturma. Minulle äidiksi tuleminen oli riittävän iso juttu. En halunnut, että lapsi joutuu kärsimään juomisesta, Taija kertoo. Samalla, kun alkoholi jäi pois, loppui myös tupakanpoltto.

Juominen vie valtavasti aikaa

Raitistuminen onnistuu harvoin niin helposti, vieläpä ilman vieroitusoireita, kuin Taija Terän kohdalla.

– Kannattaa ottaa vastaan kaikki apu, myös lääkehoito, mitä raitistumiseen on saatavissa. Raitis elämä on sen arvoista. Avun hakeminen ei saisi jäädä häpeän takia eikä sen takia, mitä muut ihmiset ajattelevat. Paljon tärkeämpää on se, että saa oman elämänsä takaisin, Taija sanoo. Hän neuvoo myös hankkimaan jotain tekemistä juomisen sijaan, sillä juominen vie yllättävän paljon ihmisen aikaa. Jos juomisen tilalla ei ole mitään, seurauksena voi olla jopa masennus.

Taija ei ole koskaan salannut menneisyyttään eikä myöskään tehnyt siitä numeroa. Hän toivoo, ettei kenenkään muunkaan tarvitsisi tehdä numeroa toisten juomatottumuksista.

– Ei kukaan siitäkään älähdä, jos toinen ei laita maitoa kahviinsa, hän toteaa.



Taija Terä info

Toiminut taidetekstiilialan yrittäjänä.

Opiskelee hallintotieteitä Tampereen yliopistossa, valmistuu maisteriksi ensi keväänä.

Ollut pitkään mukana Rymättylän kunnallispolitiikassa, parhaillaan Naantalin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen sekä kaupunkisuunnittelujaoston puheenjohtaja.

Jäsenenä valtakunnallisessa saaristoasiain neuvottelukunnassa.

Puoliso Renny Terä, seppämestari.

Kuusi 20-10 –vuotiasta lasta.


Pirkko Varjo

– On valtavan lohdullista tietää, ettei koskaan enää tarvitse juoda, Taija Terä sanoo.

Puolivuotias seropipentu Rico on nyt rymättyläläisen suurperheen hännänhuippu.