Yrityksissä varovaista uskoa parempaan

34 prosenttia varsinaissuomalaisista yrityksistä uskoo, että niiden liikevaihto tulee kasvamaan tänä vuonna. Liikevaihdon laskua ennustaa 20 prosenttia. Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Osuuspankin tekemä maakuntaennuste viestii siitä, että pahin lamatunnelma alkaa taittua ja yrittäjien usko valoisampaan tulevaisuuteen nostaa varovasti päätään.

17 prosenttia yrityksistä aikoo investoida tänä vuonna.

– Viime vuoden ennätyksellisen huonoista luvuista tässäkin on tultu kaksi prosenttiyksikköä parempaan päin. Eniten on kuitenkin kasvanut niiden yritysten määrä, jotka odottavat kannattavuutensa paranevan: peräti neljä prosenttia viime vuoteen verrattuna eli joka kolmas yritys, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom totesi.

Kovimmat kasvuodotukset löytyvät Turunmaalta, jossa yli puolet yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvua tänä vuonna. Turunmaalla myös joka viides yrittäjä aikoo palkata lisää henkilökuntaa. Peränpitäjäksi jäi Salon seutu, joka sai heikoimmat tulokset sekä kannattavuudessa, henkilökunnan määrässä että investoinneissa.

Turun seudulla yritysten kasvuodotukset olivat maakunnan keskitasoa. Tosin työpaikkojen lisäystä uumoiltiin Turun seudulla useammin kuin maakunnassa yleensä.

Maksuajat pidentyneet

Palveluala on Varsinais-Suomen elinvoimaisin toimiala 2010. Alan yrityksistä 36 prosenttia uskoo, että heidän liikevaihtonsa kasvaa tänä vuonna.

Teollisuudessa 20 prosenttia aikoo palkata lisää työvoimaa, mutta toisaalta 18 prosenttia aikoo vähentää henkilökuntaa.

Taantuman vaikutus näkyy laskujen pidentyneissä maksuajoissa. 41 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että saatavien odottelu on lisännyt käyttöpääoman tarvetta ja joka viides kertoi, että luottotappiot ovat lisääntyneet.

Rahoituksen saatavuus tai hinta oli merkittävä tekijä vain alle kymmenelle prosentille vastaajista.

– Rahoituspuolella huolestuttavin asia on maksuaikojen pidentyminen, minkä seurauksista erityisesti pk-yritykset kärsivät, Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Risto Korpela sanoi.

Lokakuussa tehdyssä maakuntaennustekyselyssä tiedusteltiin myös yrittäjien näkemyksiä kunnan päätöksentekijöistä ja sitä, miten yritysvaikutuksen otetaan huomioon päätöksenteossa. Vain 14 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että vaikutukset otetaan huomioon edes ”jossain määrin”. Joka kymmenes vastaaja arvioi, että päätöksenteossa ei muisteta yrityksiä ollenkaan.

Kuntien hankintapäätöksistä 19 prosenttia oli sitä mieltä, että päätökset tukevat oman kunnan yrittäjiä. 23 prosenttia oli asiasta eri mieltä. Suurin osa vastaajista ei osannut sanoa asiaan mitään.

– Tulokset kertovat selkeästi sen, että yrittäjät eivät saa riittävästi tietoa kuntien hankinnoista. Henri Wibom sanoi.

Maakuntakyselyyn vastasi 1192 yrittäjää.