http://www.y-lehti.fi Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehden uusimmat uutiset fi http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6594
Salon tehtaan tuotannossa työskentelee noin parituhatta henkilöä. YLE Turun saaman tiedon mukaan työntekijöiden kuljetukset Nokian tehtailta Salohalliin alkavat kello 8.

Nokian Salon tehtaalla pelätään suuria supistuksia tuotannossa.]]> Tue, 07 Feb 2012 15:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6594 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6593
Tapiola-ryhmän pääjohtaja Asmo Kalpalan toimikausi pääjohtajana päättyy aiemmin sovitun mukaisesti vuoden 2012 lopussa ja hän jatkaa Lähivakuutus-Tapiolan hallituksen jäsenenä 1.1.2013 – 30.6.2013. Tämän ajan Kalpala hoitaa myös kansainvälisiä tehtäviään keskinäisten yhtiöiden Euroopan edunvalvontajärjestön AMICE:n puheenjohtajana ja EU:n vakuutusvalvojan EIOPAn vakuutus- ja jälleenvakuutusryhmän jäsenenä. Asmo Kalpala jää eläkkeelle 30.6.2013.

Asiakkaiden omistama uusi yhtiöryhmä muodostetaan yhdistämällä Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola yhtiöryhmän keskusyhtiöksi. Sen toimitusjohtajana jatkaa Vahinko-Tapiolan nykyinen toimitusjohtaja, filosofian maisteri, SHV Juha-Pekka Halmeenmäki (s. 1964).

Lähivakuutus–Tapiola-ryhmästä muodostuu Suomen suurin ja vakavaraisin vahinkovakuuttaja, jonka arvioitu vahinkovakuuttamisen markkinaosuus on noin 30 prosenttia, vahinkovakuutuksen maksutulo on noin 1 miljardia euroa ja omistaja-asiakkaiden määrä on noin 1,5 miljoonaa

Keskusyhtiön lisäksi perustetaan 19 alueellista keskinäistä yhtiötä, jotka tarjoavat omalla toimialueellaan kokonaispalvelua vakuutuksissa, pankkipalveluissa ja sijoittamisessa. Alueyhtiöiden muodostamisesta tiedotetaan lisää 8.2. toimialuekohtaisesti. Pääkaupunkiseudun kokonaispalveluista vastaa keskusyhtiö.

Tapiolasta ja Lähivakuutuksesta muodostuvaan yhtiöryhmään kuuluvat keskus- ja alueyhtiöiden lisäksi Tapiolan pankki- ja varainhoitoyhtiöt, Henki-Tapiola ja Kiinteistö-Tapiola. Vakuutusyhtiö Turvan rooli säilyy ryhmässä ennallaan. Eläke-Tapiola toimii Lähivakuutus-Tapiolan työeläkevakuutuskumppanina. Yhtiöryhmän henkilömäärä on noin 4000.

- Olemme rakentamassa keskinäiseen yhtiömuotoon perustuvaa uutta suomalaista finanssiryhmää, joka kasvaa lähemmäksi asiakkaitaan ja yhdistää molempien osapuolien parhaat käytännöt, Tapiolan pääjohtaja Asmo Kalpala sanoo.

- Keskinäisten alueellisten vakuutusyhtiöiden perustaminen merkitsee sitä, että viemme pankki- ja vakuutusasioinnin mahdollisimman lähelle omistaja-asiakkaita. Vahvat voimavarat mahdollistavat finanssipalvelut aina asiakkaan toivomalla tavalla henkilökohtaisesti tai verkossa. Keskittävä omistaja-asiakas hyötyy myös palkitsevasta etuohjelmasta, sanoo Lähivakuutuksen toimitusjohtaja Erkki Moisander.

Yhdistymisprosessi kestää noin 2 vuotta, asiakkuudet säilyvät ennallaan

Yhdistymisprosessin on suunniteltu kestävän noin kaksi vuotta. Tänä aikana Lähivakuutuksen ja Tapiolan nykyiset asiakkuudet säilyvät ennallaan, eikä asiakkailta edellytetä mitään toimenpiteitä. Yhdistymisprosessiin sisältyvät mm. keskusyhtiön muodostaminen ja organisointi, alueyhtiöiden perustaminen ja vakuutuskantojen luovutukset alueyhtiöille.]]> Tue, 07 Feb 2012 14:52:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6593 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6592
Se on myös Turun kaupungin näkemyksen mukaan ensimmäinen pitkäjänteinen useita eri osa-alueita kattava kunnan ja yksityisen sektorin kehitysyhteistyösopimus Suomessa.

– Tämä on meille ainutlaatuinen tilaisuus hyötyä Siemensin kaltaisen yhtiön maailmanlaajuisesta osaamisesta ja kokemuksista kestävän kehityksen mukaisten kaupunkiratkaisujen kehittämisessä. Tärkeintä hankkeessa on nykyisten ja tulevien turkulaisten hyvinvointi, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell kertoo.

– Me tiedämme, että pystymme auttamaan Turkua. Siemensin teknologiat, ratkaisut ja pitkä kokemus kaupunkien partnerina varmistavat kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset ratkaisut. Olemme esimerkiksi tehneet kaupunkitutkimuksia Lontoossa, Münchenissä ja tekeillä on tutkimus Helsingistä. Opimme myös paljon lisää yhteistyöstä Turun kanssa. Tästä opista on myös hyötyä liiketoiminnallemme, sanoo Siemensin toimitusjohtaja Martti Kohtanen.

Kolme aihetta heti työn alle

Yhteistyössä keskitytään konkreettisiin hankkeisiin. Heti alkuun työn alle otetaan kolme aihetta: Turkuun suunnitteilla olevan pikaraitiotien vaikuttavuusarviointi, uuden Skanssi-asuntoalueen kestävä kehitys ja liiketoiminnan mahdollistamat kunnan rahoitusmallit.

Yhteistyö sisältää esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyvää tiedonjakoa ja tutkimusta. Lopputuloksena on puolestaan esimerkiksi selvityksiä, jotka ovat julkisia. Tarjouskilpailut yhteistyöprojekteihin liittyvistä hankinnoista järjestetään aina erikseen julkisten hankintojen säädösten mukaan.

Turku uskoo, että strategisen kumppanuuden avulla se tehostaa tehokkaiden ja ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöön ottamista. Siemens puolestaan näkee, että yhteistyö tukee yhtiön liiketoimintaa.

Sopimukseen kuuluu myös jatkuva yhteydenpito. Turun kaupunginjohtaja ja Siemensin toimitusjohtaja esimerkiksi tapaavat vähintään pari kertaa vuodessa varmistaakseen yhteistyön sujumisen.

Pitkäjänteinen yhteistyö tärkeää

Molemmat osapuolet oppivat kolmen vuoden aikana uudenlaisen lähestymistavan. Samalla tuetaan Turun alueen kehitystä ja ympäristön sekä kaupunkilaisten hyvinvointia.

– Yritysyhteistyön liike-elämän kanssa on oltava pitkäjänteistä. Me etsimme tämän tyylisiä pitkiä kumppanuuksia kehittämään kestävää kaupunkia. Julkisen puolen tarjouskilpailut, joissa tuijotetaan korostuneesti hintaa johtavat joskus huonoon lopputulokseen. Siksi pitkäjänteinen yhteistyö liike-elämän kanssa on tärkeää, sanoo Turun kaupunginjohtaja Randell.

Siemensin syksyllä aloittanut Cities & Infrastructure Sector -liiketoimintasektori panostaa vahvasti keskikokoisten kaupunkien tutkimiseen ja ratkaisuihin niille.

– Suurin osa maailman kaupungeista on keskikokoisia, eli noin 200 000 asukkaan kaupunkeja. Näissä voidaan tehdä paljon ympäristön ja asukkaiden hyvinvoinnin eteen. Siemens tarjoaa innovatiivisia ratkaisuja ja palveluita kaupunkien haasteisiin esimerkiksi liikenteessä, rakennuksissa ja älykkäissä sähköverkoissa, Kohtanen sanoo.

Siemens näkee kaupungit suurena liiketoimintamahdollisuutena. Uusi sektori keskittyy integroituihin teknologiaratkaisuihin sekä julkisen ja yksityisen infrastruktuurin energiatehokkuusratkaisuihin. Tällä hetkellä kaupungit tarjoavat Siemensille markkinoita, joiden arvo on noin 300 miljardia euroa.

Siemensin ja Turun yhteistyö alkoi kansainvälisestä World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) -organisaation Urban Infrastructure -ohjelmasta. Siemensin lisäksi projektiin osallistui useita muita kansainvälisiä yrityksiä. Projektin yhteenveto julkistettiin syksyllä 2011. Projektissa löydettiin useita konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla on mahdollista tukea Turun kaupungin kestävää kehitystä]]> Tue, 07 Feb 2012 14:04:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6592 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6591
Liikkeenjohdon asiantuntijayritys Industria Oy kysyi teollisuus- ja palvelualojen yrityksiltä mitä kehitettävää markkinoinnissa erityisesti on tällä hetkellä. Vastauksissa kuvastui tarve suunnitella markkinoinnin toimenpiteitä nykyistä paremmin ja toteuttaa niitä entistä aktiivisemmin. Resurssien puute on kuitenkin esteenä tavoitteiden saavuttamiselle.

Yritykset ovat Industrian kyselyn mukaan seuranneet vuoden sisällä markkinatilannetta, erityisesti asiakastarpeiden ja kysynnän muutoksia, vähemmän kilpailijoiden toimintaa. Kilpailijakenttä koetaan enimmäkseen tutuksi ennestään.

Seuraavan vuoden aikana pk-yritykset aikovat kyselyvastausten mukaan toteuttaa erityisesti esitemateriaaleja ja verkkosivuihin sekä muihin sähköisiin materiaaleihin liittyviä markkinoinnin toimenpiteitä ja uudistuksia. Messut ja aktiivinen myyntityö ovat agendalla monissa yrityksissä. Industrian kyselyyn vastasi 90 yritystä ympäri Suomea.]]> Tue, 07 Feb 2012 11:01:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6591 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6590
Kaarinan kaupungin uuden viestintäjärjestelmän pohjavaatimuksiin kuului integrointimahdollisuus henkilöstön kulunvalvontaan ja työryhmäohjelmistoon. Kilpailutuksen edetessä mukaan tuli kytkentä asiakaspalvelun kontaktienhallintaan. Toimittajaksi valikoitui Elisa.

- Otimme lähtökohdaksi palvelun, jonka tekniikan keskuskomponentit pidetään poissa kiinteistöistämme. IT-konesaleissa järjestelmät ovat vakaan ympäristönsä ja vikasietoisuutensa ansiosta toimintavarmempia, kertoo Kaarinan kaupungin tietohallintojohtaja Kari Hölsö.

Kaarinaan vuonna 2009 liitetty Piikkiön kunta kasvatti kaupungin asukasluvun 31 000 asukkaaseen. Ennen uudistusta Elisa hoiti mobiililiittymät ja kaupungilla oli virastotalossa oma puhelinjärjestelmä kiinteitä liittymiä varten. Uusi, sekä mobiili- että kiinteitä liittymiä palveleva viestintä- ja asiakaspalvelujärjestelmä sijaitsee Elisan palvelukeskuksessa.

- Ulkoistetun kokonaispalvelun kysyntä kasvaa, kun viestintäjärjestelmät laajenevat. Toiminnot monipuolistuvat ja vaatimukset niin skaalautuvuuden kuin luotettavuuden ja turvallisuuden osalta kasvavat. Tarjoamme Elisan asiakkaille viestinnän tekniikasta, ohjelmistoista ja ylläpidosta vastaavaa kokonaispalvelua, sanoo Key Account Manager Jouni Liimatta Elisa Oyj:ltä.

Tulevaisuutta on mietitty Kaarinan oma koulutuskuntayhtymän sekä seutukuntakumppanien ja naapurikuntien näkökulmasta. Ne voivat tarvittaessa hyödyntää Aastran pohjalle tehtyä palvelua.

- Aastra MX-ONEn skaalautuvuus ja räätälöitävyys istuvat muuntautuvan kuntakentän tarpeisiin erinomaisesti. Räätälöitäviä asioita voidaan myös toteuttaa helposti asiakkaan haluamassa tahdissa, korostaa toimitusjohtaja Kai Virtanen Aastra Finland Oy:stä.

Seuraavaksi Aastran avoimuuden hyödyntämistä aiotaan kasvattaa kytkemällä se Ms Exchange –työryhmäohjelmistoon. Tällä tavoitellaan muun muassa läsnäolotietoja henkilöiden kalentereista.

- Olemme päässeet tavoitetilaan, jossa kerromme tarpeemme ja ostamme tekniikan sijasta palvelua. Vielä emme tiedä, mitä kaikkea kolmen vuoden päästä tarvitsemme, ja silloin Aastran avoimet rajapinnat voivat olla arvonsa mittaisia, pohtii Hölsö.]]> Tue, 07 Feb 2012 10:58:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6590 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6589
Tekesin Groove-ohjelman vuosiseminaarissa 2012 käsiteltiin alan pk-yritysten haasteita kasvaa ja kansainvälistyä. Suomessa on huippuluokan teknologista osaamista, mutta teknologian kaupallistamisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä sen ympärille on vielä paljon opittavaa.

- Kansainvälistymisprosessissa on otettava huomioon riittävä tieto kohdemarkkinasta, kilpailijat, toimintatavat, luotettava verkosto ja varautuminen viivytyksiin - pääomaa siis tarvitaan, Groove-ohjelman päällikkö Pia Salokoski summaa kansainvälistymisen haasteita.

- Kansainvälisille markkinoille on helpompi edetä kotimarkkinan ja -referenssien kautta. Suomessa on kuitenkin paljon yrityksiä, joiden tuotteille ei kotimarkkinoita löydy tai markkina ei ole kotimaassa vielä auennut. Näihin yrityksiin pitäisi kohdistaa erityisiä tukitoimenpiteitä, Salokoski jatkaa.

Suomessa on paljon toimijoita, niin julkisia kuin yksityisiäkin, jotka tarjoavan yrityksille palvelua kansainvälistymisen tueksi. Rahoitusta tarjoavien osuus on kuitenkin huomattavasti pienempi.

- Tekesin kanssa voi tulla keskustelemaan kansainvälistymisen rahoituksesta mieluiten jo silloin, kun kansainvälistymistä vasta suunnitellaan, kehottaa Salokoski.

Groove-ohjelman johtoryhmän jäsen, hallituksen puheenjohtaja Jussi Nykänen GreenStream Network Oy:stä toivoo Tekesiltä suurempaa riskin ottoa juuri varhaisen vaiheen yritysten rahoituksessa. Tekesin rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille edellyttää jo valmista liiketoimintaa. Nykäsen mielestä hyvät ideat pitäisi katsoa jo aiemmin.

Verkostoilla vaikutusta

Kansainvälistymisessä rahoituksen ohella hyvä verkostoituminen on olennaista. Tarvitaan kansainvälisiä yhteyksiä, mutta myös suomalaisten toimijoiden verkostomaisempaa toimintatapaa. Seminaarin paneelissa tuotiin esiin Matti Alahuhdan lanseeraama Team Finland -verkosto, jolla olisi takanaan riittävän selkeä yhteinen strategia ja vahva ohjaus.

Toinen idea on niin sanotun Israelin mallin soveltaminen Suomessa. Siinä isot verkostoveturit auttavat myös omina alihankkijoinaan toimivia pk-yrityksiä näiden omissa kansainvälistymispyrkimyksissä.

- Globalisaatio on korvaamassa kansallisia klustereita arvoverkoilla, joissa yritysten prosessit ja jopa työtehtävät hajautuvat eri puolille maailmaa. Siksi Groovessa tavoitellaan kilpailukykyä yhdistämällä teknologioita ja palveluita liiketoimintakonsepteiksi, jotka tuottavat lisäarvoa loppuasiakkaille ja suomalaisten kanssa samoissa arvoverkoissa oleville kumppaneille. Ohjelma toteuttaa näin Tekesin strategiaa, jonka yhtenä painopisteenä on liiketoiminta arvoverkoissa. Yritysten kannattaa myös noteerata uusi arvoverkkohankkeiden rahoitusmuotomme. Sitoutumalla yritysten monivuotisiin, kokonaiskustannuksiltaan jopa 5-10 miljoonan euron kehityshankkeisiin tavoittelemme merkittävää elinkeinojen uudistumista, sanoo yksikön johtaja Kari Komulainen Tekesistä.]]> Tue, 07 Feb 2012 10:49:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6589 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6588
Turun kaupunki on valmistellut vastinetta opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen koulutustarjonnan vähentämisestä. Vastineen mukaan AMK profiloi koulutusrakennettaan entistä selkeämmäksi. Ehdotetut rakenneuudistukset vähentävät aloituspaikkoja noin kymmenellä prosentilla.

Liiketalouden koulutusta lisätään Turussa, jossa liiketalouden koulutusohjelman aloituspaikat eivät ole pystyneet vastaamaan runsaslukuisten hakijoiden toiveisiin. Salossa liiketalouden koulutusohjelmaa ja BisnesAkatemian toimintaa vahvistetaan keskittymällä yrittäjyyteen. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmien osaaminen sulautetaan molemmissa kaupungeissa liiketalouden koulutusohjelmaan.

Matkailualan osaaminen säilytetään Turussa työvoimatarpeen tyydyttämiseksi liiketalouden koulutusohjelmaa vahvistamalla. Tämä tarjoaa myös aiemmin liiketalouden opintoja suorittaneille opiskelijoille mahdollisuuksia valita matkailualan opintosisältöjä entistä paremmin vastaamaan opiskelijoiden ja työpaikkojen tarpeita. Tässä yhteydessä esitetään lakkautettavaksi myös pieni kauneudenhoitoalan koulutusohjelma omana koulutusohjelmanaan, mutta tarvittaessa projekteja voidaan tehdä ja sisältöjä opettaa muissa koulutusohjelmissa.

Turun AMK esittää ympäristöteknologian uutta koulutusohjelmaa vastaamaan kehittyvän alan tarvetta ja AMK:n vahvaa ympäristöalan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Koulutusosaaminen saadaan nykyisistä kestävän kehityksen, kala- ja ympäristötalouden sekä tekniikan ja liiketalouden alan koulutusohjelmista. Turun AMK esittää myös uutta liiketalouden ylempää AMK-tutkintoa ”International Project Management”, joka vastaisi projektitoiminnan yleistymiseen.

Muotoilun koulutusohjelma pyritään säilyttämään, sillä muuten Varsinais-Suomeen ei jäisi muotoilualan koulutusta. Toisaalta muotoiluosaamisella on tärkeä merkitys tuotekehitystyössä. Muotoilun koulutus täydentää tekniikan, liiketalouden logistiikan ja myyntityön koulutuksia pyrittäessä edistämään innovaatioita. Muotoilun osaamisen vahvistamiseksi Turun AMK anoo yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian kanssa opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahoitusta ylemmän AMK-tutkinnon suunnittelemiseksi.

Musiikin osaaminen esitetään säilytettäväksi osana esittävän taiteen koulutusohjelmaa, sillä laajemmin ymmärrettynä musiikki on esittävää taidetta. Tämä ratkaisu voidaan saavuttaa lakkauttamalla kirjasto- ja tietopalvelun koulutus omana koulutusohjelmanaan, mutta tarvittaessa kirjastoalan projekteja voidaan tehdä ja opetusta antaa muissa koulutusohjelmissa.

Turun AMK esittää ministeriölle myös uutta kuntoutuksen koulutusohjelmaa, joka kootaan fysioterapian ja toimintaterapian koulutusohjelmista. Näin uusi koulutusohjelma täyttäisi ministeriön toiveen vähintään 40 aloituspaikan koulutusohjelmasta.

Nämä rakenteelliset uudistukset tarkoittavat Turun AMK:ssa 177 aloituspaikan vähennystä, joka on lähes 10 prosenttia aloituspaikkojen määrästä. Työelämän kannalta aloituspaikkoja tärkeämpää on kuitenkin valmistuneiden määrä. Tämän seikan edistämiseksi ammattikorkeakoulu tehostaa läpäisyä, sillä rahoitusjärjestelmää uudistetaan opintojen läpäisyä ja työllistymistä korostaen.

Kaupunginhallituksen iltakoulun keskustelussa eilen maanantaina todettiin, että opetus- ja kulttuuriministeriön on hyvä kiinnittää huomiota kirjasto- ja tietopalvelun koulutukseen valtakunnallisesti. Lisäksi kaupunginhallitus totesi, että kala- ja ympäristötalouden ja kestävän kehityksen koulutuksiin kohdistuvat muutokset ovat herättäneet keskustelua.]]> Tue, 07 Feb 2012 10:40:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6588 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6587
Isännöintiliitto palkitsee vuosittain isännöintiteon, isännöitsijän ja isännöintiyrityksen. Tänä vuonna palkintojen teemana ovat korjaukset. Palkittavaksi etsitään innovatiivisia tekoja, isoja tai pieniä korjaushankkeita.

Palkittavat valitaan ehdotusten perusteella. Ehdotukset tehdään verkkolomakkeella 20.5.2012 mennessä. Valinnat tekee Isännöintiliiton hallitus. Palkintojen saajat julkistetaan Isännöintipäivillä Jyväskylässä 13.9.2012.

Ehdotuksia palkintojen saajiksi voivat tehdä kaikki halukkaat.]]> Mon, 06 Feb 2012 14:22:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6587 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6586
Kelan Työnantajainfo ilmestyy vuoden 2012 alusta 4-6 kertaa vuodessa. Uutiskirjeeseen kootaan tietoa, joka helpottaa työnantajien asiointia, sekä tiedotetaan muutoksista Kelan toiminnassa tai lainsäädännössä.

Työnantajainfo on tarkoitettu organisaatioiden talous- ja henkilöstöammattilaisille ja muille, jotka kaipaavat tietoa työnantaja-asioista, esimerkiksi tilitoimistoille, työterveyshuollon palveluntuottajille sekä tietojärjestelmien toimittajille.]]> Mon, 06 Feb 2012 14:20:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6586 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6585
Tekes edistää ihmisten hyvinvointia rahoittamalla tähän liittyviä tutkimus- ja yrityshankkeita. Tekes edistää myös alan kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja yritysten kansainvälistä liiketoimintaa luomalla globaaleja arvoverkostoja.

Tekes on ollut mukana luomassa Yhdysvaltojen ja Euroopan välistä hyvinvointi- ja terveysalueen NIMAC (Northern Ireland and Massachusetts Connection) yhteistyöverkostoa. NIMAC edistää Yhdysvaltojen itärannikon ja Euroopan välillä näiden alojen tutkimusta sekä innovaatio- ja liiketoimintaa.

NIMAC-toimintaa ovat suunnitelleet ja vetäneet VTT, Tekes ja European Connected Health Alliance. Nykyisen kaltainen toiminta alkoi tiivistyä lokakuussa 2010. Mukaan ovat tulleet myös Finpro, Invest in Finland, Osaamiskeskusohjelma ja Centre for Health and Technology Oulusta. Toiminnalla on ollut vahva työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tuki.

Yksi Tekesin Strategian painopisteistä on Elinvoimainen ihminen.

- Tekes haluaa olla mukana kannustamassa ja tukemassa suomalaisia kasvuyrityksiä kansainvälistymisessä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä Suomessa ja partneroituminen NIMAC-yhteistyössä auttavat Tekesin strategian toteuttamisessa, jossa ihmisen hyvinvointi ja terveyden edistäminen ovat keskeisellä sijalla, toteaa toimialajohtaja Minna Hendolin Tekesistä.

NIMAC-yhteistyötä vahvistetaan tapahtumaviikolla

NIMAC-toimijat järjestävät 6.–10.2.2012 Stronger Economy – Healthier People Summit Week – tapahtuman Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Oulussa. Ohjelma painottuu erityisesti hyvinvoinnin terveysteknologioihin ja terveyspalveluihin, omahoidon ratkaisuihin sekä kudosteknologiaan ja diabeteksen hoitoon. Viikon aikana esitellään suomalaista osaamista ja käydään neuvotteluja uusista yhteistyömahdollisuuksista.

NIMAC-toiminta on jo verkottanut BioMediTecin Tampereelta, University of Massachusetts sekä kaksi yliopistoa Pohjois-Irlannista tekemään yhteistyötä kudostekniikan alueella. Tekes teki viime vuonna merkittävän avauksen tämän alueen tutkimuksen rahoituksessa tekemällä päätöksen 10 miljoonan euron rahoituksesta poikkitieteelliselle ihmisen varaosahankkeelle.

Hanke edustaa huippuluokan tutkimusta maailmalla ja sen laajuus ja yhteistyömuoto on ainutlaatuista maailmassa. Hendolinin toiveena on saada lisää tämän tason kansainvälisiä yhteishankkeita muun muassa NIMAC-yhteistyön kautta.]]> Mon, 06 Feb 2012 14:18:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6585 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6584
Aikakauslehtisarjan voittajana palkittiin Briiffin Virtasen maalitehtaalle suunnittelema ilmoitus Virtasen 4 Öljyn Laatumaali – Kaiken se kestää. Pakkaussarjan voittajana palkittiin Helkaman jopo-tarvikkeille suunniteltu tuotepakkauskokonaisuus.

Vuoden Mainos -kilpailu on Suomen Markkinointiliiton MARK Turun järjestämä kilpailu, johon kutsutaan vuosittain Turun talousalueella toimivat mainonnan suunnittelijat, mainostoimistot ja tuotantoyhtiöt.

- Tämä on hyvä osoitus siitä, että teemme oikeita asioita oikealla tavalla, toteaa Briiffin toimitusjohtaja Hannele Wolf-Mannila.

- Suunnittelutiimiemme lisäksi kiitos kuuluu myös asiakkaillemme. Heidän ansiostaan voimme suunnitella ja toteuttaa erilaisia markkinointiviestinnän ratkaisuja, jotka osuvat tämän päivän tarpeisiin.

Briiffi on vuonna 1984 perustettu markkinointiviestinnän yritys, joka työllistää noin 20 mainonnan ja viestinnän ammattilaista. Briiffin toimistotilat sijaitsevat Turun ydinkeskustassa ja eri toimialoja edustavat asiakkaat ovat kaikkialla Suomessa. Briiffin tärkeimpiä asiakkaita ovat mm. Fazer, Helkama, Oriola, Pohjanmaan Kaluste, BioTie Therapies ja Talvivaara.]]> Fri, 03 Feb 2012 19:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6584 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6583
Myrskytuhot olivat hyvin paikallisia eikä niillä ole merkittävää vaikutusta teollisuuden vuotuiseen puunkäyttöön. Myrskyn vaikutukset olivat suurimmat Lounais-Suomen alueella, missä myös puukauppaa käytiin moninkertaisesti vilkkaammin edellisvuoden tammikuuhun verrattuna.

Tammikuun ostomäärä oli lähes kolminkertainen vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna. Kuitupuuta ostettiin 1,4 miljoonaa kuutiota ja tukkipuuta 1,1 miljoonaa kuutiota.

Tuhoalueilla korjuukustannukset korkeampia

Myrskytuhot vaikuttavat puunkorjuun kustannuksiin ja näin ollen myös metsänomistajille maksettaviin kantohintoihin. Tuhoalueiden puunkorjuu on tavallista hitaampaa ja vaarallisempaa, mikä nostaa sen kustannuksia. Lisäksi myrskyssä kaatuneiden tai katkenneiden puiden laatu on tavallista heikompaa, erityisesti tukeilla. Myös kuljetusmatkat pitenevät, kun normaalista korjuusuunnitelmasta joudutaan poikkeamaan jotta myrskytuhopuut saadaan korjattua pois metsistä mahdollisimman nopeasti.

Havutukkien keskimääräiset hinnat laskivat 6 prosenttia ja niistä maksettiin 50 euroa kuutiolta. Koivutukin hinta laski 3 prosenttia ja oli keskimäärin 39 euroa kuutiolta. Havukuidun keskihinnat laskivat 8-10 prosenttia ja koivukuidun 3 prosenttia. Mäntykuidun hinta oli 15 euroa kuutiolta, kuusikuidun 16 ja koivukuidun 15 euroa kuutiolta. ]]> Fri, 03 Feb 2012 16:46:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6583 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6582
- Toinen peräkkäinen kärkisija vahvistaa sen, että pitkäjänteinen työmme henkilöstömme eteen ei ole ollut turhaa. Olemme onnistuneet luomaan viihtyisän työpaikkakulttuurin, jossa jokaista työntekijää arvostetaan. Tämä näkyy suoraan jokapäiväisessä työssä viihtymisessä ja jaksamisessa. On tietysti upeaa saada siitä myös virallinen tunnustus ja vielä toisen kerran peräkkäin, iloitsee IKEA Oy:n henkilöstöjohtaja Sari Härkönen.

Hyvän työilmapiirin perustana ovat poikkeuksellisen vahvat ja jaetut arvot, jotka ovat läsnä jo rekrytoinnista lähtien. IKEA:n tavoitteena on palkata erilaisia ihmisiä, joita yhdistää sama arvomaailma. Tutkimuksessa näkyy, että ikealaiset kokevat työpaikkansa tasa-arvoiseksi. Esimiehiä ja johtoa on helppo lähestyä, ja työkaverit viihtyvät keskenään. Myös henkilökohtaisen kehittymisen mahdollisuudet korostuvat vastauksissa. Urakehitys yli osasto- ja maarajojen on IKEA:ssa tavallista ja siihen myös kannustetaan.

- Meillä ihmiset voivat olla sellaisia kuin ovat, ja ihmisiä on helppo lähestyä. Kaikki auttavat tarvittaessa toisiaan ja otamme vastuun oman työmme lisäksi muista ihmisistä. Töissä pitää olla myös hauskaa, Härkönen kuvailee.

Useita satoja ihmisiä palkataan tänäkin vuonna

IKEA rekrytoi tänäkin vuonna satoja uusia ihmisiä. Kesällä 2012 avattavaan Kuopion tavarataloon rekrytoidaan vielä runsaat 100 ihmistä. Ensimmäisessä rekrytointiaallossa keväällä 2011 palkattiin 50 ihmistä lähinnä tavaratalon johto- ja esimiestehtäviin ja joulukuussa rekrytoitiin yhteensä noin 50 kokoaikaista työntekijää. Kiinnostus IKEA-työpaikkoja kohtaan Kuopiossa on kova, ja hakemuksia on tähän mennessä saapunut lähes 3700.

Maanantaina 30.1. alkoi myös valtakunnallinen kesätyöntekijöiden rekrytointi kaikkiin Suomen IKEA-tavarataloihin. Yhteensä rekrytoidaan noin 300 kesätyöntekijää. IKEA työllistää Suomessa noin 1150 henkilöä ja Kuopion tavaratalon valmistuessa yhteensä noin 1400 henkilöä. ]]> Fri, 03 Feb 2012 16:42:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6582 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6581
Viisi hallia täynnä nähtävää

Lounais-Suomen suurin tapahtuma on yrittänyt löytää tilaa kaikille mukaan mieliville yrityksille:

- Näyttelypinta-ala on ollut loppuunmyyty jo jonkin aikaa. Kävijöille tämä tarkoittaa sitä, että nähtävää on paljon. Yhdellä messukäynnillä voi periaatteessa ’rakentaa talon’. Sen verran paljon vertailukohtia on saman katon alle nyt kerätty, uskoo messujen markkinointipäällikkö Jaakko Mäkikalli.

Erityisesti energia-asiat, tontit ja erilaiset remontointiin liittyvät asiat ovat pinnalla tapahtumassa. Muun muassa keittiökalusteyrityksiä on messuilla ennätysmäärä.

Hihat ylös ja hommiin

Sisustuksellekin on tapahtumassa oma paikkansa. Messuilla puhutaan mm. kevään sisustustrendeistä työnäytösten avittamana. Messut pyrkivät konkreettisesti esittelemään miten esimerkiksi lastenhuone remontoidaan. Mukana tässä remontoinnissa ovat myös pikkumaalarit itse.

Messuilla voi opetella tekemään helppoja ja yksinkertaisia huoltotöitä, kuten putsaamaan hajulukot. Oppaina toimivat Turun ammatti-instituutin talotekniikan opiskelijat.

Sisustustrendeistä messuilla puhuu juontajakaksikko Mikko Vesanen ja Saija Palin. Aiheena on myös tänä päivänä ajankohtainen ja hyödyllinen: sisusta pikkurahalla. Sunnuntaina lavalla kuullaan tunnetun jääkiekkovalmentaja Juhani Tami Tammisen ajatuksia rakentamiseen otsikolla: Rakentajan prinsiipit.

Asiaa kiinteistöistä ja pientaloista

Rakentaminen & Sisustaminen -messujen erikoisuus on auditorioon sijoittuva ’Starkki-halli’, jossa on noin nelisenkymmentä yritystä. Tilassa järjestetään Kiinteistöpäivä lauantaina 4.2, jonka järjestelyistä vastaa Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi. Tilaisuudessa puhutaan vaihtoehtoisista energiamuodoista ja korjauksista taloyhtiöissä sekä korjaustarpeesta ja korjaamisesta taloyhtiöissä. Puhumassa ovat mm. kansanedustaja Anne-Mari Virolainen sekä aluepäällikkö Markku Leppälehto Talonrakennusteollisuus RT:sta. Starkki ja Turun Pientalojen Keskusjärjestö pitävät pientalorakentamisen teemapäivän sunnuntaina 5.2. ]]> Fri, 03 Feb 2012 16:40:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6581 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6580
- Suomi tarvitsee uusia, innostuneita yrittäjiä ehkä enemmän kuin koskaan, Jyri Häkämies sanoo.

Siksi ministeri ja yrittäjäjärjestö pysähtyvät neljälle paikkakunnalle kannustamaan nuoria ottamaan rohkean askeleen yrittäjyyteen. Ministerin ja Suomen Yrittäjien viesti on, että yrittäjyyden ihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan siinä, että jotkut uskaltavat sen toteuttaa. Kymmenen viime vuoden aikana kaikki yksityisen sektorin uudet työpaikat ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Häkämies korostaakin kiertueen merkitystä nykyisessä epävakaassa taloustilanteessa.

Vapaamuotoisissa Nousu-tilaisuuksissa Häkämies keskustelee nuorten kanssa yrittäjyydestä ja siitä, minkälaisia päätöksiä Suomessa tulisi tehdä yrittäjyyden tulevaisuuden turvaamiseksi. Yhdessä pohditaan myös, millaisia ovat alueen omat vahvuudet ja uudet mahdollisuudet. Ministeri tapaa jokaisella paikkakunnalla myös opiskelijoita, kun hän käy oppilaitoksissa antamassa tunnustusta alueella toteutetusta hyvästä yrittäjyyden edistämisestä tai yrittäjyyskasvatuksesta. ]]> Thu, 02 Feb 2012 11:33:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6580 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6579
Ehdotuksen uudet määritelmät, mm. ”henkilökohtaiset tiedot” voivat sisältää mitä tahansa tietoa. Esimerkiksi nimetön tunniste verkossa – jota käytetään verkkomainonnan kohdentamisessa – saisi saman suojan kuin yksilön koko nimi, osoite tai luottokortin numero.

Verkon käyttäjän yhdenmukaista ”selkeää suostumusta” vaaditaan kaikenlaisen tiedon käyttämiseen. Suostumusta pyydettäessä ei eroteltaisi teknisen evästeen tallentamista käyttäjän koko nimen keräämisestä tai uskonnollisten ja poliittisten näkemysten seuraamisesta.

Lapsia koskevat säännöt eivät ota huomioon tapaa, jolla nuoret verkkoa nykyään käyttävät. Lisäksi ehdotuksessa lapseksi on joissain kohdissa määritelty alle 13-vuotias, jossain alle 18-vuotias.

Mainonta rahoittaa digitaalista taloutta. Sen avulla tuotetaan sisältöä, investoidaan ihmisiin ja innovaatioihin. Nykyään kaikki verkon käyttäjät hyötyvät ilmaisista palveluista kuten uutisista, sähköpostista ja videosisällöistä. Suhteettomat säännöt verkkomainonnan rajoittamiseksi ovat Mainostajien Liiton mukaan uhka tälle toimintamallille.

– Kansalaisille on taattava riittävä yksityisyyden suoja verkossa, mutta komission ehdotus menee liian pitkälle. Se tukahduttaisi digitaalisen kaupankäynnin kasvua ja innovaatioita, mikä olisi kohtalokasta tässä taloustilanteessa, toteaa Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Markkinointiviestinnän toimiala on allekirjoittanut itsesääntelyohjeet verkkomainonnan kohdentamisesta. Euroopan komissiolle on annettu lupaus, että käyttäytymiseen perustuva kohdennettu verkkomainonta on oltava tunnistettavissa, ja siitä on haluttaessa voitava kieltäytyä. Suomessa tämän lupauksen tulee toteutua 100-prosenttisesti toukokuuhun 2013 mennessä. Mainostajien Liitto kattojärjestöineen on mukana hankkeessa sekä Suomessa että Euroopassa. Käyttäjille suunnattu verkkosivusto www.youronlinechoices.com käännetään myös suomeksi. ]]> Thu, 02 Feb 2012 11:29:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6579 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6578
Vuoden 2012 kilpailuun voivat osallistua ehdokkaat, jotka on rahoitettu Manner-Suomen tai Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013.

Parhaista käytännöistä kisataan kuudessa kilpailusarjassa: Leader – oiva paikallisteko, Onnistunut kehittämishanke, Edistyksellinen maaseutuyritys, Mainio maaseutuoivallus, Esimerkillinen ympäristöpanostus sekä Vaikuttavin Leader-toimintaryhmä.

Maaseudun toimijat voivat esittää hyviä käytäntöjään jättämällä kilpailuehdotuksensa tietokantaan, joka löytyy Maaseutu.fi-sivuston etusivulta kilpailubannerin 2012 takaa.

Kilpailun voittajat julkistetaan 8.11.2012 Tampereella, Musiikkiteatteri Palatsissa järjestettävässä Maaseutugaalassa.]]> Thu, 02 Feb 2012 11:27:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6578 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6577
European Job Day / Kampus-rekrytointi- ja työelämätapahtuman pääpuhujia ovat Duudsonit Jarno Laasala ja Jukka Hildén, joiden horjumaton usko omaan tekemiseen on vienyt yrittäjät Pohjanmaalta Hollywoodiin. Tapahtumassa voi muun muassa testata oman yritysidean mahdollisuuksia, hioa ansioluetteloa ammattilaisen opastuksella sekä tutustua erilaisiin työnantajiin ja yrittäjyyteen.

Vastaavia tilaisuuksia, joissa pyritään luomaan yhteyksiä nuorten ja pk-yritysten välille, järjestetään kaikissa EU-maissa toukokuuhun 2012 saakka. Varsinaissuomalaiset pk-yrittäjät tarjosivat viime vuonna noin 980 uutta työpaikkaa, ja tänäkin vuonna arvioidaan syntyvän keskimäärin 800 uutta työpaikkaa .

Youth@Work-tiedotuskampanja auttaa nuoria työnhakijoita löytämään työtä pk-yrityksistä ja hankkimaan nopeasti työkokemusta ja -taitoja. Pk-yrityksille kerrotaan hyödyistä, joita innovatiivisten, aktiivisten ja suorituskykyisten nuorten palkkaamisella voidaan saavuttaa. Nuorille painotetaan yrittäjyyttä hyvänä keinona työllistyä oma-aloitteisesti.]]> Thu, 02 Feb 2012 09:18:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6577 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6576
K-ryhmän ruokakaupat jatkavat hyvää kehitystään Varsinais-Suomen alueella. Ruokakauppojen yhteenlaskettu myynti oli 443 miljoonaa euroa, kasvun ollessa 7,3 %. Parhaiten myyntiään kasvattivat K-marketit, jotka saavuttivat 13,4 % myynnin kasvun. K-ruokakaupoissa myytävien Pirkka-tuotteiden myynti kävi vilkkaasti, niiden myynti kehittyi 32 %.

Käyttötavarakaupoista parhaiten menestyivät Askot ja Sotkat

K-ryhmän käyttötavarakaupan viime vuoden myynti jäi kokonaisuutena 1,7 % miinukselle. Käyttötavarakauppojen yhteenlaskettu myynti oli 136 miljoonaa euroa. Valopilkkuna oli K-ryhmän huonekalukauppojen, Askojen ja Sotkien, myynti, joka ylsi liki 20 % kasvuvauhtiin. Käyttötavarakaupat sisältävät K-citymarketeiden käyttötavarapuolen, Anttilan, Kodin Ykkösen, Askon ja Sotkan, Intersportin, Kesportin, Budget Sportin, Musta Pörssin, K-kengän, Andiamon ja Kenkäexpertin.

Rautakaupat hyvässä kasvussa

K-rautojen, Rautioiden ja K-maatalouksien yhteenlaskettu myynti vuonna 2011 oli 153 miljoonaa euroa, kasvun ollessa 11 %. Parhaassa myyntivireessä olivat K-raudat, joiden myynti kehittyi 19 %.

K-raudat ovat onnistuneet kasvattamaan niin kuluttaja- kuin ammattiasiakaskaupankin määrää. Rakentamisen painopiste on siirtynyt uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Energiasaneeraukset ovat vauhdittaneet K-ryhmän rautakauppojen myönteistä myynnin kehitystä.

Varsinais-Suomen alueen K-kauppa-verkoston kehittämiseen investoitiin viime vuonna yli 30 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset uudishankkeet olivat Turun Jäkärlän K-marketin ja Kaarinan K-supermarket Katariinan avaukset sekä Turun K-citymarket Länsikeskuksen kokonaisuudistus.

Kasvu jatkuu

Keskolla on vireillä useita kauppapaikkahankkeita verkoston kehittämiseksi Varsinais-Suomen alueella. Ruokakauppapuolen tämän vuoden suurin yksittäinen investointi on Loimaan K-supermarketin laajennus K-citymarketiksi. K-citymarket viettää avajaisiaan syyskuussa. Myös lähikauppaverkostoa kasvatetaan. Turun Moision kaupunginosan uusi K-market avattiin viime viikolla.

K-ryhmän rauta- ja maatalous- ja konekauppojen verkosto kehittyy. Uuden Rautia K-maatalous Orikedon ja Konekeskon sekä Paimion Rautia Vistan Kaupan uudistusavajaisia juhlitaan maaliskuussa. Turun Itäharjun K-raudan korvaavan uuden K-raudan rakennustyöt itäiseen Turkuun, Mustionkadulle, käynnistyvät keväällä. Uusi K-rauta Skanssi avaa ovensa keväällä 2013.

Turun VV-Auton mittavat laajennus ja saneeraustyöt ovat loppusuoralla ja autokauppa viettää uudistuksen avajaisia huhtikuussa.]]> Thu, 02 Feb 2012 09:06:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6576 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6575
Kokonaistyöllisyysasteen on noustava noin 72 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista, jotta työntekijöitä olisi yhtä paljon kuin nyt. Jotta avautuvat ja uudet työpaikat voitaisiin täyttää, työllisyysasteen täytyy nousta 75 prosenttiin. Tällä hetkellä kolmannes 3,4 miljoonasta työikäisestä ei ole töissä.

Joka vuosi eläkkeelle jää vajaat 80 000 henkeä. Heikoimmilla alueilla työuraansa aloittavia on vain kolmannes eläkkeelle siirtyvistä. Suurinta työvoiman vaje on Satakunnassa ja Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa.

Työpaikat ja työntekijät keskittyvät yliopistoseuduille

Erityisesti nuoret aikuiset muuttavat yhä useammin viiteen merkittävimpään yliopistomaakuntaan: Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskylän seuduille. Muuttoliikkeen lisäksi näiden seutujen oma väestönkasvu on maan nopeinta. Uudet työpaikat keskittyvät voimakkaasti näille alueille.

Toisaalta samaan aikaan työssäkäyntialueet laajenevat. Jopa kolmannes kaikista työllisistä käy asuinkuntansa ulkopuolella töissä. Ainakin tähän saakka työmarkkinat ovat siis toimineet, koska työntekijät ovat olleet työmatkansa suhteen joustavia.

Työurat jo pitenemässä

Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kasvanut viime vuosina nopeasti. Työura pitenee etenkin korkeasti koulutetuilla: miehillä se on tällä hetkellä noin 38 vuotta ja naisilla 36 vuotta. Perusasteen koulutuksen käyneillä työura on alle 25 vuotta.

Työurat pitenevät myös alkupäästä, sillä opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt tasaisesti. Esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista lähes yhtä suuri osa käy töissä kuin työikäisestä väestöstä.

Vuonna 2009 Suomen ulkomaalaistaustaisista työikäisistä oli töissä vain puolet. Virosta ja muista EU-maista tulevat työllistyvät parhaiten, Aasian maista tulleet kohtuullisesti ja Afrikasta tulleet keskimääräistä hitaammin. Kotoutuminen on yleensä muutaman vuoden prosessi.]]> Thu, 02 Feb 2012 08:58:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6575 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6572
Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna noin 68 miljardiin euroon. Vuonna 2008 liikevaihto oli 82 miljardia euroa. Teknologiateollisuudessa viime vuoden alkupuolisko kehittyi vielä noususuuntaan niin uusissa tilauksissa kuin tilauskannassa. Loppuvuonna uudet tilaukset jäivät alemmalle tasolle ja tilauskanta supistui hieman. Yritysten välillä tilanne jatkui hyvin epäyhtenäisenä.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti kuusi prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2010, mutta neljä prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008, uudet tilaukset olivat loka-joulukuussa noin kolmanneksen alemmalla tasolla.

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 11 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2010, mutta neljä prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan tilauskanta oli joulukuun lopussa 40 prosenttia alemmalla tasolla.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suunnilleen samansuuruinen kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008.

Liikevaihdon kasvusta huolimatta teknologiateollisuuden henkilöstön määrä Suomessa kasvoi vain hieman viime vuoden aikana. Henkilöstöä oli vuoden lopussa kaikkiaan 288 000. Vuotta 2008 seuranneen talouskriisin seurauksena teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on vähentynyt kaikkiaan noin 40 000:lla.　

Suomen viennissä merkittävä tasopudotus

Suomen viennin tasopudotus finanssi- ja talouskriisin seurauksena on paljastumassa jopa suuremmaksi kuin pelättiin. Kyse ei Teknologiateollisuuden mukaan ole tilapäisestä pudotuksesta, vaan riskinä on, että se jää pysyväksi. Vastaavaa ei ole tapahtunut aiemmin Suomessa.

Kauppa- ja vaihtotase ovat pudonneet koko 2000-luvun. Ne ovat nyt ensimmäisen kerran 20 vuoteen alijäämäisiä.

Tavara- ja palveluvienti on tällä hetkellä koko vuoden tasolle korotettuna vajaat 20 miljardia euroa pienempi kuin mitä se oli ennen talouskriisiä vuonna 2008. Jos kustannusten nousu otetaan huomioon, tarvittavia vientituloja puuttuu tällä hetkellä lähes 30 miljardia euroa.

Viennin tasopudotuksesta suunnilleen puolet on toteutunut elektroniikkateollisuudessa ja kolmannes kone- ja metallituoteteollisuudessa. Loppuosa vähennyksestä on toteutunut muilla teollisuuden toimialoilla.

Teollisuuden kilpailukyky ei nykyisellään riitä siihen, että työpaikkojen määrä pysyisi edes ennallaan Suomessa. Jos vientiteollisuuden kilpailukykyä ei palauteta, hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen tulee Teknologiateollisuuden mukaan ylivoimaiseksi.

Vienti on saatava tukevaan kasvuun

Teknologiateollisuus paianottaa, että Suomessa tehtävien päätösten on tuettava uudistumista ja kasvun lähteitä. Vienti tuo arviolta puolet suomalaisten hyvinvoinnista ja teknologiateollisuuden osuus viennistä on 60 prosenttia.

Epävarmana jatkuvassa maailmantalouden tilanteessa menestyminen edellyttää määrätietoisia päätöksiä yritysten ja koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.

- Suomen kilpailukyvystä vastaa hallitus ja eduskunta, kun taas yritysten kilpailukyvystä vastaavat yritykset itse. Suomen pitäisi olla paikka, jossa yrityksiä kannustetaan kasvuun, investointeihin ja uudistumiseen. Näin ei ole tällä hetkellä ole, painottaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää vankkaa osaamista. Siihen sijoittaminen ei saa olla suhdanteista kiinni. Yliopistouudistus on menossa hyvään suuntaan ja sitä on jatkettava. Seuraavana odottaa ammattikorkeakoulujen rakenneuudistus. Ammattiosaajien puute uhkaa.

Teknologiateollisuuden mielestä on haettava ratkaisuja, joilla uudistumista, investointeja ja kasvua tuetaan. Juuri nyt hallituksella on velvollisuus käyttää veropolitiikkaa viennin kilpailukyvyn parantamiseksi.

- Nyt on kansallisesti keskityttävä vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Hallituksen ja jokaisen sen ministerin on pohdittava päätöksiään siitä näkökulmasta, miten ne tukevat viennin myönteistä kehitystä. Tilanteen vakavuus on ymmärrettävä laajasti. Jos vientimme jää nykyiselle alhaiselle tasolle, romahtaa hyvinvointiyhteiskunnan perusta, korostaa Turunen.]]> Wed, 01 Feb 2012 11:32:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6572 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6570
Tontit ovat metsämaastossa ja niiden tuleva osoite on Aavankatu. Rakentamaan tonteille pääsee heinäkuun alusta.

Tonttien koot ovat 905–1167 m2 ja rakennusoikeutta on tontista riippuen 250–320 km2.

Tonttien pohjahinnat vaihtelevat 40 725 eurosta 52 515 euroa ja ne luovutetaan tarjousten perusteella. Hakuaika on 6.2.–5.3.]]> Wed, 01 Feb 2012 11:24:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6570 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6574
- Kun Uuteenkaupunkiin on tulossa uusi yritys, kaupunki alkaa heti touhuta. Jos uusi yrittäjä kysyy esimerkiksi vapaata hallia tai tonttia, kaupunki auttaa, eikä yrittäjän tarvitse juosta eri luukuilla, Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Terttu Lundelin kertoo esimerkin.

Lundelinin mukaan yrittäjillä on hyvät välit virkamiehiin ja päättäjiin.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Kuopio sai parhaat arviot 48 pisteellä. Aluekeskuksista Seinäjoen arviot olivat parhaat saaden 52 pistettä. 23 aluekeskuksen joukossa Turku sijoittui 20. ja 10 suuren kaupungin joukossa yhdeksänneksi pistein 40. Syytä on kuitenkin huomata, että aluekeskusten parhaatkin arviot vain niukasti ylittävät koko maan keskiarvon 46 pistettä.

Lieto oli koko maan arvioinnissa kolmantena. Kaarina oli Varsinais-Suomessa kolmantena, Kustavi neljäs ja Mynämäki viides.

Varsinais-Suomessa seutukuntien välillä oli olennaisia piste-eroja kokonaistuloksissa. Turunmaan seudun kokonaispisteet 41 jäivät alueen alhaisimmiksi – tosin ne eivät jää kauas edes koko maan keskiarvosta. Vakka-Suomen seutukunnan kokonarvioksi saatiin korkein 71 pistettä. Nämä olivat samalla koko maan korkeimmat seutukunnalliset pisteet. Sekä Turunmaan että Vakka-Suomen pisteet olivat hieman nousseet, kun taas Turun seutukunnan pisteet olivat hieman laskeneet. Alueen sisällä Vakka-Suomi erottui positiivisesti kauttaaltaan mutta etenkin kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyydessä ja ylikunnallisessa yhteistyössä. Muutoin heikommin menestynyt Turunmaa pärjäsi koulutuksen osalta.

Murros käynnissä – enemmistö yrittäjistä kannattaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia

Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely kertoo, että 80 prosenttia yrittäjistä näkee kuntarakenteen muutoksille tarvetta yleisesti. Vastauksissa korostuu kuitenkin vapaaehtoisuus, sillä kyselyn mukaan 65 prosenttia vastaajista kannattaa vapaaehtoisia liitoksia ja 15 prosenttia pakkoliitoksia. Kun kysyttiin oman kunnan liitoksesta, 40 prosenttia vastaajista kannatti sitä lähitulevaisuudessa. Reilun 45 prosentin mukaan oman kunnan ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa.

Suomen Yrittäjät on tarjonnut elinkeinostrategioita ja päätösten yritysvaikutusten arviointimenettelyä kuntien elinkeinopolitiikan tueksi ja tehostamiseksi.

- Juuri nyt on syytä vaikuttaa siihen, että nämä elinkeinopolitiikkaa ohjaavat menettelyt ovat kunnossa, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala korostaa.

Kujalan mukaan kuntien on myös mietittävä palveluiden tuottamistapoja yhä enemmän. Silloin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nousee palvelutuotannon ulkoistaminen. Kuntien tulee laatia selkeä palvelustrategia, jossa on mietitty miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tulevaisuudessa tuotetaan. Kyselyn perusteella palvelustrategian olemassaolo tunnetaan vastaajien keskuudessa heikosti. Vastausten perusteella ajantasainen palvelustrategia löytyy vain harvasta kunnasta.

Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa vahvistuu. Suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, joihin syntyy 80 prosenttia uusista työpaikoista. Tämä kehitys voimistuu lähivuosina. Yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi.

Menestyvät ja työllistävät yritykset ovat kuntien elinvoiman tae. Yrittäjien mielestä kunnilla on kuitenkin paljon parannettavaa elinkeinopolitiikassaan. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä kuntien elinkeinopolitiikasta. Kyselyyn vastasi reilut 3 300 yrittäjää. Valtakunnallisesti otos on edustava. Kysely osoitti selkeästi kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Yrittäjät kritisoivat kyselyssä kuntien hankintapolitiikkaa, päätösten yrityslähtöisyyttä ja julkisten palveluiden järjestämistä. Myös kunnan viestinnässä ja tiedottamisessa sekä elinkeinotoimen resursseissa on yrittäjien mielestä parannettavaa.

Suomen Yrittäjät tekee Elinkeinopoliittisen mittaristo -kyselyn joka toinen vuosi. Kahdessa vuodessa kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on yrittäjien mielestä heikentynyt. Myös yritysten ja kuntien yhteinen elinkeinopoliittisten tavoitteiden asettaminen ja kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys ovat heikentyneet. Tyytyväisimpiä yrittäjät ovat kunnan yhteistyöhön seutukunnassa ja maakunnassa. Myönteisenä pidetään myös seudullista kehittämistyötä ja päätösten yritysvaikutusten arviointia. ]]> Wed, 01 Feb 2012 11:20:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6574 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6569 Tue, 31 Jan 2012 21:05:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6569 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6568
– Puurakentamisen brändin rakentaminen on tavoiteltavaa myös puutuotteiden ja -osaamisen vientiä ajatellen, esimerkiksi Pietarin seudun kerrostalojen korjaamisessa ja uudisrakentamisalueilla on suomalaiselle osaamiselle ja laadulle suuret vientimahdollisuudet.

Valtakunnallisen puurakentamisohjelman käynnistysseminaarissa esiintyivät myös työministeri Lauri Ihalainen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Ministereiden yhteinen viesti oli haastaa kaikki rakennusalan toimijat mukaan puurakentamisen lisäämiseen.

Tämän lisäksi puurakentamisessa nähdään kasvun mahdollisuuksia erityisesti julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa. Uudistuneet palomääräykset mahdollistavat puuratkaisut myös lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa sekä lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.

Suomalaisen puurakentamisen pääteemaksi halutaan nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja muotoilun yhdistäminen ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Puurakentamisohjelman tavoitteena on nostaa moderni puurakentaminen nopeaksi ja kustannustehokkaaksi mahdollisuudeksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi myös suurimittakaavaisessa rakentamisessa.

– Puukerrostalojen markkinaosuus on tarkoitus nostaa hallituskauden aikana vajaasta prosentista 10 prosenttiin. Tehtävä ei ole mahdoton, sillä eri puolille Suomea on suunnitteilla mittavia uusia, yli kaksikerroksisia puukerrostalokohteita, jotka sisältävät yhteensä noin 5 700 puukerrostaloasuntoa, kertoo puurakentamisohjelman vetäjä, kehittämispäällikkö Markku Karjalainen.

Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa. Puun käyttö lisääntyy, kun rakentamisen hiilijalanjälkeä halutaan pienentää. Tämä lisää kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa ja bioenergialähteenä.

– Lisääntyvän puurakentamisen tulevien vuosien haasteena on koulutus ja osaaminen. Rakennusala on merkittävä työllistäjä, mutta siltä on siirtymässä lähitulevaisuudessa eläkkeelle paljon osaavaa henkilöstöä, kuten työnjohtajia ja suunnittelijoita. Tämän vuoksi koulutus ja osaaminen korostuvat kaikessa rakentamisessa ja erityisesti puurakentamisessa lähivuosina, toteaa työministeri Lauri Ihalainen.

– Puurakentamisen koulutus tulee saattaa pikaisesti ajan tasalle kaikilla tasoilla Suomessa, jotta suurimittakaavaisen puurakentamisen kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Erityisesti ammattikorkeakoulujen puurakentamisen opetusta tulisi päivittää. Myös ammatissa toimivien suunnittelijoiden ja työnjohtajien puurakentamisjatkokoulutusta on lisättävä, toteaa Karjalainen.]]> Tue, 31 Jan 2012 21:02:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6568 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6566
Kaikkein nopeimmin kasvoivat nuorten innovatiivisten kasvuyritysten erityisrahoituksen piirissä olevat satakunta yritystä. Niiden kumulatiivinen liikevaihto kasvoi 10 miljoonasta eurosta neljässä vuodessa 250 miljoonaan euroon vuonna 2010. Samana aikana yritysten henkilöstön määrä kasvoi kuusinkertaiseksi runsaaseen 1 200 henkeen.

Vuonna 2011 Tekes rahoitti nopeaa kasvua tavoittelevia nuoria innovatiivisia yrityksiä 33 miljoonalla eurolla, josta noin kolmannes kohdistui Vigo-kiihdyttämöohjelman yrityksille. Tähän erityisrahoitukseen on valittu yhteensä noin 130 erityisen lupaavaa kasvuyritystä.

Kaiken kaikkiaan Tekes rahoitti vuonna 2011 nuoria, alle kuusi vuotta vanhoja yrityksiä 112 miljoonalla eurolla. Rahoitettaviksi valikoitui 420 yritystä yli tuhannesta tunnustelun tai hakemuksen lähettäneestä yrityksestä. Yksityisen rahoitusosuuden puuttuminen oli yleisin syy rahoituksen epäämiselle.

- Rahoittamiemme kasvuyritysten menestyminen erilaisissa vertailuissa osoittaa Tekesin onnistuneen valitsemaan kasvukykyisiä ja -haluisia rahoituskohteita. Esimerkiksi Deloitten, Talouselämän ja Red Herringin listaamista nopeimmin kasvavista tai lupaavimmista suomalaisista kasvuyrityksistä valtaosa on Tekesin asiakkaita. Tämä on hyvä osoitus siitä, että olemme oikealla tiellä valitessamme rahoitettavat kohteet tunnustelujen ja hakemusten suuresta joukosta, Tekesin rahoitusprosessista vastaava johtaja Ari Grönroos kuvaa näyttöjä.

Projekteissa syntyneet konkreettiset tulokset kuvaavat myös valintojen onnistumista. Vuonna 2011 päättyneissä projekteissa syntyi 470 uutta tai korvaavaa tuotetta, 400 uutta tai korvaavaa palvelua, 280 uutta tai parannettua prosessia, 840 patenttihakemusta ja 1 020 opinnäytettä. Projekteja päättyi yhteensä 1 550.

Valtaosa yritysten rahoituksesta pienille ja keskisuurille yrityksille

Yritysten projekteihin myönnetystä Tekesin rahoituksesta lähes 60 prosenttia kohdistui pk-yrityksille ja lähes 75 prosenttia alle 500 henkeä työllistäville yrityksille.

Tekesin rahoituksella oli vuonna 2011 edelleen kova kysyntä niin yrityksissä kuin tutkimuspuolella. Yritykset hakivat rahoitusta lähes tuplasti Tekesin rahoitusmahdollisuuksiin verrattuna, tutkimusorganisaatiot tätäkin enemmän. Varsinaisia hakemuksia ja uusien asiakkaiden rahoitustunnusteluja tuli yli 4 500.

Vuonna 2011 Tekes sijoitti 203 miljoonaa euroa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin, 81 miljoonaa euroa strategisen huippuosaamisen keskittymien tutkimusohjelmiin ja 326 miljoonaa euroa yritysten projekteihin. Kaikkiaan Tekes sijoitti 610 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Rahoitettuja projekteja oli runsaat 1 900.

Alkavat kasvuyritykset tarvitsevat julkista ja yksityistä rahoitusta

- Tekesin strategiana on korjata markkinapuutetta ja rahoittaa pienillä panoksilla useita yritysalkuja niiden ensivaiheessa. Julkisen rahoituksen merkitys riskinjakajana on tällöin erityisen suuri, koska yksityiset pääomasijoittajat eivät ole valmiita ottamaan ideavaiheessa oleviin yrityksiin liittyviä suuria riskejä. Tässä vaiheessa yrittäjät joutuvat haalimaan kokoon tarvittavan omarahoitusosuuden omista varoistaan, business enkeleiltä tai lähipiiriltään. Tutkimustulokset osoittavat, että julkinen rahoitus ei syrjäytä yksityistä rahoitusta, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara valottaa taustaa.

- Aloitusvaiheen jälkeen Tekes toimii huomattavasti valikoivammin. Rahoituspäätöksiä tehdessämme toimimme yhteistyössä yksityisten pääomasijoittajien ja Finnveran kanssa. Kun yritys on saanut liiketoiminnan kunnolla käyntiin, rahoituksen pitää hoitua vahvasti markkinaehtoisesti, Saarnivaara kuvaa toimijoiden rooleja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa.

- Yrittäjyysinnostuksessa on tapahtunut selkeä myönteinen asennemuutos, joka näkyy erityisesti opiskelijayhteisöissä. Tekes on mukana rahoittamassa niiden itseohjautuvaa toimintaa Aalto Center for Entrepreneurshipin eli ACEn kautta, Saarnivaara sanoo.

Asiakaspalaute edelleen nousussa – uudet asiakasryhmät haasteena

Asiakaspalaute nousi ja oli asetetun tavoitteen yläpuolella. Rahoitusta saaneet asiakkaat antoivat arvosanaksi palvelujen hyödyllisyydestä 4,5 ja palvelujen laadusta 4,1 asteikoilla 1-5, jossa 3 on asiakkaan odottama laatu. Kielteisen rahoituspäätöksen saaneiden asiakkaiden arvio palvelujen laadusta oli 3,3.

- Noin kahdeksan prosenttia asiakkaista, pääosin kielteisen päätöksen saaneita, antaa kriittistä palautetta. Teemme hartiavoimin töitä kehittääksemme asiointia Tekesin kanssa ja parantaaksemme palvelua, sanoo asiakkuuksista vastaava johtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä.

Monet asiakkaat ovat antaneet julkisesti myös syvällisempää palautetta. Esimerkiksi Deloitten listauksessa hyvin sijoittuneen Innokas Medicalin toimitusjohtaja Jouni Ihme totesi, ettei yritystä olisi olemassa ilman Tekesiä. Hän peräänkuuluttaa vastaavaa pitkäjänteisyyttä myös sijoittajilta.

Verkkopelejä kehittävän Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen pitää kasvuyritykselle hyvänä ratkaisuna julkisen rahoituksen ja yksityisten pääomasijoitusten yhdistelmää.

Verkostoissa syntyvä osaaminen ankkuroi suurten yritysten tutkimusta Suomeen

Suuret yritykset käyttävät Tekesiltä saamaansa rahoitusta vastaavan summan tutkimuspalvelujen ostoon yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta sekä alihankintoihin pk-yrityksiltä. Näin Tekesin rahoitus vaikuttaa olennaisesti siihen, että suurten yritysten tarvitsemaa osaamista syntyy Suomeen ja yritykset pitävät tutkimustoimintansa Suomessa. Tämä sitoo yritysten muitakin toimintoja Suomeen.

Esimerkiksi lääkealan suomalainen lippulaiva Orion on mukana Pharma-ohjelmassa ja terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymässä SalWessa. Orion on myös mukana rahoittamassa useita tutkimushankkeita, joissa yliopistoissa pyritään luomaan uutta teknologiaa lääkekehityksen pullonkaula-alueille. Orionin lääketutkimuksesta vastaava johtaja Antti Haapalinna sanoo, että näin Orion vahvistaa niin omaa kuin yhteistyökumppaneidensa lääkekehitysosaamista, mikä tukee suomalaisen lääketeollisuuden ja tutkimusverkoston kansainvälistä kilpailukykyä.

]]> Tue, 31 Jan 2012 10:48:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6566 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6565
DI Leena Hälinen (40) on nimitetty 16.1.2012 laatupäälliköksi. Myös Hälisellä on aikaisempaa kokemusta muoviteollisuudesta.

Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluu muovipakkauksia pienistä 50 ml:n miniatyyripulloista 210 litran muovitynnyreihin. Yritys valmistaa myös muottiinpuhallettuja muovikomponentteja. Yrityksen liikevaihto on 19 miljoonaa euroa.]]> Tue, 31 Jan 2012 10:29:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6565 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6564
Tiedot käyvät ilmi Energiateollisuus ry:n tutkimustoimisto IROResearch Oy:llä teettämästä energiayhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimuksesta.

- Asiakastyytyväisyyttä on energiayhtiöissä mitattu pitkään, ja ensimmäistä kertaa pääsimme kolmen parhaan joukkoon. Pienenä ja paikallisena toimijana meitä on helppo lähestyä niin puhelimella kuin kävelemällä ovesta sisään. Laadukas asiakaspalvelu on toiminnallemme tärkeää, siinä myös Naantalin kaupunki odottaa meidän onnistuvan, Naantalin Energian toimitusjohtaja Pasi Haarala kertoo.

Naantalin Energia on tänä vuonna parantamassa erityisesti hätätilannetiedotusta.

- Vaikka kyselyn tulos oli kannaltamme hyvä, aina pitää parantaa. Tapaninpäivän myrskyn oppeina olemme varaamassa lisäresursseja hätätilanteissa asiakaspalveluun, jotta päivystyspuhelin ei ruuhkaudu. Samoin otamme käyttöön nauhoitteet hätätilannetiedotuksessa, Haarala sanoo.

Asiakastyytyväisyystutkimuksessa mukana 36 yhtiötä

Asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin syksyllä 2011 ja tutkimukseen haastateltiin reilu 7 700 kaikkiaan 36:n eri sähköyhtiön asiakasta. Eri yhtiöissä selvitettiin erikseen sähkön myynnin, sähkön siirron, kokonaistoimituksen tai kaukolämmön asiakkaiden tyytyväisyyttä.

Tutkimukseen osallistuneista 36 sähköyhtiöstä kolme parasta yhtiötä toimialalla sähkön kokonaistoimitus olivat Kymenlaakson Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy ja Naantalin Energia Oy.]]> Mon, 30 Jan 2012 14:50:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6564 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6563
Valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä alojen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Työryhmän puheenjohtaja on hallitusneuvos Johanna Lähde työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sen muita jäseniä ovat toiminnanjohtaja Arja Laurila Suomen Hiusyrittäjistä, toiminnanjohtaja Hanne Niemistö Suomen Kosmetologien Yhdistyksestä, neuvottelupäällikkö Jyrki Sinkkonen Palvelualojen ammattiliitto PAM:sta ja vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Parturi-kampaamo- ja kauneudenhoitoaloja voidaan pitää harmaan talouden riskialoina, koska ne myyvät palveluja suoraan kuluttajalle ja osa tuloista tulee käteismyynnistä.]]> Mon, 30 Jan 2012 14:47:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6563 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6562
Uusien älypuhelinsovellusten kehittämisestä on kasvanut merkittävä liiketoiminta-alue. Microsoft kannustaa nuoria arkea helpottavien sovellusten kehittämiseksi uusiin Windows -puhelimiin. Microsoft järjestää yhteistyössä Microsoft Student Partnerien kanssa kiinnostuneille Hackathon -tapahtumia, joissa uusia sovelluksia kehitetään vuorokauden kestävässä maraton-tapahtumassa.

Turku Science Park Oy:n ICT-johtaja Marko Puhtila sanoo, että tilaisuus on yksi tapa rakentaa Varsinais-Suomeen Windows Phone -ekosysteemiä.

- Haluamme olla mukana tuomassa Windows Phone -maailmassa avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia oman alueemme yritysten ulottuville. Moni opiskelijoiden perustama yritys edustaa tieto- ja viestintäteknologiaa, joten on luontevaa tukea nuorten suuntautumista alalle, Puhtila sanoo.

Turussa tapahtuman järjestämisessä mukana ovat myös alueen korkeakoulut sekä SaloTech.fi -hanke.

- Ideana on tutustua 24 tunnin ajan uuteen Windows Phone -ympäristöön, jossa 1-4 hengen ryhmissä ideoidaan uusia sovelluksia. ICT-talossa eri työskentelytiloihin jakautuneiden ryhmien tukena toimivat Microsoftin asiantuntijat, kertoo Microsoft Suomen opiskelijaohjelmasta vastaava Ville Koskinen.

- Opiskelijoille osallistumisesta Hackathoniin sekä yliopiston järjestämään Code Camp

-intensiivikurssiin on luvassa opintopisteitä. Sovelluskehityksessä tärkeää on jatkuvuus, joten tavoitteenamme on järjestää Hackathon säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa, Koskinen jatkaa.

Parhaan sovelluksen Hackathonissa kehittäneet palkitaan Nokian uusilla Lumia-puhelimilla. Palkitulla ja myös muilla onnistuneilla sovelluksilla on mahdollisuus päätyä Windows Phone Marketplace -palveluun miljoonien ihmisten ladattavaksi, Koskinen jatkaa.

]]> Mon, 30 Jan 2012 14:47:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6562