<?xml version="1.0" encoding="utf-8" ?>
		<rss version="2.0">
		  <channel>
		    <title>Y-lehti.fi RSS-syöte</title>
		    <link>http://www.y-lehti.fi</link>
		    <description>Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehden uusimmat uutiset</description>
		    <language>fi</language>

			<item>
	      <title>Nahkatavara A. Eriksson Turun Yrittäjäperhe</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8603</link>
	      <description><![CDATA[Turun Yrittäjät jakaa Vuoden Yrittäjäperhe –tunnustuspalkinnon tänä vuonna jo 27. kerran. Turun Yrittäjät ry:n hallitus on valinnut palkinnon saajaksi Lehtosen yrittäjäperheen. Heidän luotsaamassaan yrityksessä, Nahkatavara A. Erikssonissa yrittäjyys jatkuu jo neljännessä polvessa.<br><br>Anders Eriksson perusti nimeään kantavan yrityksen vuonna 1891. Alkujaan yritys valmisti muun muassa hevosten valjaita omassa verstaassa. Tuotteita myytiin verstaan yhteydessä olevassa myymälässä. Lisäksi yrityksellä oli tukkumyyntiä. Anders Eriksonin veljenpoika Yrjö Lehtonen siirtyi yrityksen johtoon 1928. Hänen jälkeen yritystä ovat luotsanneet Yrjö Lehtosen pojat Orvo ja Olavi Lehtonen, ja nykyisin Olavin poika Rami Lehtonen.<br><br>– Sedälläni oli myymälä Puutorin laidassa ja vanhemmillani Yliopistonkadulla. Setäni sulki Puutorin myymälän jäädessään eläkkeelle vuonna 1985. Veljilläni tai minulla ei ollut aikomusta jatkaa yritystä, joten vanhempamme olivat myös supistaneet toiminnan aikomuksenaan jäädä eläkkeelle. Kesällä 1990 jäin vaille opiskelupaikkaa ja tulin koeajalla yritykseen myyntiedustajaksi. Siinä pestissä olen edelleen, kertoo yrittäjä Rami Lehtonen.<br><br><span class="la_h">Liikevaihto tasaisessa kasvussa</span><br><br>Autojen yleistymisen myötä siirtyi Nahkatavara A. Erikssonin tuotteiden painopiste valjaista laukkuihin ja lompakoihin. Tuotteiden valmistus on siirtynyt valtaosaltaan pois Suomesta, mutta omat tuotteet suunnitellaan yhä Suomessa. Liikevaihto on ollut tasaista, mutta nousujohteista 1990-luvulta saakka. Työntekijöiden määrä on nykyisin 15 henkilöä.<br><br>– Yliopistonkadun myymälän vuokrasopimuksen päätyttyä vuonna 1990 liike lopetettiin. Oma myymälä perustettiin uudestaan vasta vuonna 2004. Huomasimme silloin, että Kauppakeskus Myllyssä ei ole ainuttakaan laukkukauppaa, joten perustimme sinne ensimmäisen Bag Stage -myymälämme. Nyt meillä on neljä vähittäismyymälää, joissa on omien tuotteiden lisäksi merkkituotteiden edustuksia. Omia tuotteitamme myy yli sata jälleenmyyjää ympäri Suomea, kertoo Rami Lehtonen.]]></description>
	      <pubDate>Thu, 23 May 2013 19:00:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8603</guid>
	    </item><item>
	      <title>Turku &amp; seutukunnat -matkailukartta nyt myös mobiilissa</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8622</link>
	      <description><![CDATA[Maailmalla matkailijat ovat jo tottuneet etsimään matkailutietoja nähtävyyksistä, hotelleista, ravintoloista ja kiinnostavista matkailualan yrityksistä mobiilisovelluksien avulla. Kiinnostus mobiilisovelluksiin on myös Suomessa kovassa kasvussa. <br><br>Matkapuhelinta käytetään tiedon etsintään ja jakamiseen ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen. 16-74-vuotiaista suomalaista on jo 49 prosentilla älypuhelin käytössään*. Älypuhelinten käyttö on arkipäiväistynyt ja niiden ominaisuuksia hyödynnetään entistä paremmin. <br><br>Turkulainen perheyritys Suomen City-Opas on lähtenyt vastaamaan kasvavaan kysyntään laajentamalla palvelutarjontaansa myös mobiiliin. Uutuutena Turku & seutukunnat CITY-OPAS matkailukartta on julkaistu mobiilisovelluksena. Sovellus täydentää painetun matkailukartan sisältöä esittelemällä matkailualan palveluntarjoajien tietoja mobiilin toiminnallisuuksien avulla.]]></description>
	      <pubDate>Thu, 23 May 2013 15:12:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8622</guid>
	    </item><item>
	      <title>Suomessa yli puoli miljoonaa autoa hukassa</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8621</link>
	      <description><![CDATA[Suomen ajoneuvorekisterissä olevien autojen määrä kasvaa edelleen. Vuoden 2012 lopussa niitä oli noin 3,5 miljoonaa. Samaan aikaan liikennesuorite on kuitenkin kääntynyt laskuun. Joku viranomaisen tilastoissa ja todellisessa tilanteessa ei siis täsmää.<br><br>Todellisuudessa teillämme liikkuu kuitenkin korkeintaan n. kolme miljoonaa autoa. Rekisterissä on mukana yli puoli miljoonaa haamuautoa. Nämä ovat sellaisia autoja, jotka on poistettu liikennekäytöstä mutta ei rekisteristä ja sen jälkeen romutettu tai viety mm. Afrikkaan. Kesän ajaksi liikennekäyttöön otettavien autojen määrä on noin 50 000. Missä on siis puoli miljoonaa ajoneuvorekisterissä, vaan ei liikenteessä olevaa autoa? Osa makaa sorakuopan reunalla, osa on viety Afrikkaan ja osa romutettu ilman rekisteristä poistoa.<br><br>Auton saa lopullisesti pois ajoneuvorekisteristä toimittamalla sen Suomen Autokierrätyksen viralliseen vastaanottopisteeseen, jossa autosta kirjoitetaan romutustodistus. Romutustodistus varmistaa sen, että autoa ei voi enää rekisteröidä liikenteeseen. Lisäksi vuotuinen ajoneuvovero ja liikennevakuutus päättyvät automaattisesti. Auton kierrätys on viimeiselle omistajalle maksutonta. Tänä päivänä autoista voidaan kierrättää tai hyötykäyttää yli 95 %.]]></description>
	      <pubDate>Thu, 23 May 2013 15:09:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8621</guid>
	    </item><item>
	      <title>Virkeät 24 h huoltoasemat -kilpailun syynissä energiajuomat</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8620</link>
	      <description><![CDATA[Työterveyslaitoksen Nuori kuski osaa! -hanke etsii vuoden tauon jälkeen taas Vuoden Virkeitä 24 h huoltoasemia kilpailulla. Laillistettu ravitsemusterapeutti arvioi hankkeen tuottaman arviointilistan avulla kesän 2013 aikana huoltoasemien ruokatarjonnan terveellisyyttä ja mainontaa. <br><br>Vuoden 2013 Virkeät 24 h huoltoasemat -kilpailun tarkoituksena on antaa jälleen positiivista näkyvyyttä huoltoasemille, jotka ovat ottaneet ruokatarjonnassaan ja mainonnassaan terveellisyyden huomioon. Kilpailutuloksia verrataan vuosien 2010 ja 2011 tuloksiin ja arvioidaan, mitä muutoksia huoltamoiden ruokatarjonnassa ja mainonnassa on tällä välin tapahtunut. <br><br>Kilpailut kannustavat kaikkia tienvarsien ruokapaikkoja lisäämään virkistäviä ruokavaihtoehtoja ja näin helpottamaan asiakkaiden ruokavalintoja. Tällä kertaa kilpailu keskittyy erityisesti energiajuomatarjontaan. Esimerkiksi energiajuomien sijoittelua huoltamon myymälässä verrataan suhteessa terveyttä edistävämpien juomien sijoitteluun. <br><br>– Huoltoaseman ravintola on nuortenkin ammattikuljettajien parissa suosittu taukopaikka työvuoron aikana. He taltuttavat uupumustaan turhan usein energiajuomilla. Ammattitaitoisella huoltamolla on osaamista tarjota virkeämpiäkin vaihtoehtoja, kertoo hanketta vetävä erityisasiantuntija Anne Salmi Työterveyslaitoksesta. <br><br><span class="la_h">Tuotesijoittelulla on merkitystä ihmisten valinnoille</span><br><br>Terveellisiä ruokavaihtoehtoja tulisi saada tarjolle enemmän ja näkyvämmin. <br><br>– Ruokapaikkojen kyltit mainostavat edelleen pizzaa, hampurilaisia, munkkia ja pullaa. Kevyiden vaihtoehtojen mainonta tukisi asiakasta terveellisten ruokavalintojen tekemisessä, muistuttaa asiantuntija Susanna Kemppainen Työterveyslaitoksesta. <br><br>– Tuotesijoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota. Miksei annettaisi enemmän hyllytilaa hyville eväille joka hyllyllä notkuvien sipsipussien ja suklaapatukoiden sijaan, kysyy Kemppainen.<br><br>Muun muassa sijoittelu, terveellisten vaihtoehtojen määrä ja virkeyttä edistävien juomavaihtoehtojen tarjonta ovat arviointikriteereinä, kun ravitsemusterapeutti valitsee Vuoden 2013 Virkeimpiä 24 h -huoltoasemia. Kilpailussa mukana olevat huoltoasemat on arvottu alueellisesti tasapuolisesti Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen alueilta ABC-huoltoasemien, Teboilin asemien, Nesteen Motorest-asemien, St1/Restel liikenneasemat Shell Helmisimpukkojen sekä Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ry:n jäsenasemien joukosta. <br><br>]]></description>
	      <pubDate>Thu, 23 May 2013 15:08:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8620</guid>
	    </item><item>
	      <title>Hallitus tukee 100 miljoonalla eurolla investointeja LNG-terminaaleihin</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8619</link>
	      <description><![CDATA[Suomi tukee investointeja nesteytetyn maakaasun LNG-terminaaleihin yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla vuosina 2013 ja 2014. Määräraha sisältyy hallituksen vuoden 2013 lisätalousarvioesitykseen, joka annettiin eduskunnalle 23.5.2013 valtioneuvoston yleisistunnossa.<br><br>LNG:tä (liquified natural gas) voidaan käyttää esimerkiksi meriliikenteessä sekä raskaassa tieliikenteessä polttoaineena. Sen rikki- ja hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi nykyisin meriliikenteessä käytettäviä polttoaineita alhaisemmat. Nesteytetty maakaasu vie huomattavasti vähemmän tilaa, joten sitä voidaan varastoida sekä kuljettaa pitkiäkin matkoja esimerkiksi meriteitse. <br><br>Rakentamalla terminaaleja Suomen rannikoille voidaan mahdollistaa maakaasua käyttävien rahti- ja matkustaja-alusten yleistyminen Itämerellä. Ne antavat mahdollisuuden maakaasun tuontiin myös maakaasuverkon ulkopuolisille alueille, mikä lisää energiahuollon monipuolisuutta ja varmuutta. Tämä myös vähentää päästöjä erityisesti teollisuudessa, jossa polttoaineina käytetään muita fossiilisia energialähteitä.<br><br>Tuki myönnettäisiin valtionavustuslain (688/2001) ja sen pohjalta annettavan valtioneuvoston asetuksen nojalla. TEM valmistelee asetuksen LNG-terminaalien tuen myöntämisen yleisistä ehdoista. Keskeisiltä osin asetus vastaisi valtioneuvoston asetusta energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (1063/2012). <br><br>Tavoitteena on, että uusi asetus tulisi voimaan viimeistään syksyllä 2013. Samalla on tarkoitus julkistaa linjaukset ja ohjeistus hakijoille TEM:n verkkosivuilla.<br><br>Tuen myöntäminen ja maksatus edellyttävät Euroopan komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission päätöstä tuen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuudesta. EU:n valtiontukisääntelyn nojalla tukea tulee hakea ennen investoinnin aloittamista.]]></description>
	      <pubDate>Thu, 23 May 2013 15:01:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8619</guid>
	    </item><item>
	      <title>33 uutta auktorisoitua tilitoimistoa</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8618</link>
	      <description><![CDATA[Tili-instituuttisäätiö auktorisoi tänä vuonna 33 uutta tilitoimistoa. Varsinais-Suomesta uusien joukossa ovat Somerolta Tilitoimisto Merja Oras sekä Turusta A+ Tilit ja Tilipalvelu Granath Oy. Auktorisoituja tilitoimistoja on tämän jälkeen Suomessa yhteensä 754.<br><br>Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi korostaa, että auktorisoitujen toimistojen henkilöstömäärä ja palveluiden kysyntä ovat viime vuosina kasvaneet keskimäärin enemmän kuin muiden alan toimijoiden. <br><br>- Auktorisoitujen tilitoimistojen liikevaihto on viime vuosina kasvanut selvästi voimakkaammin kuin muiden alalla toimivien tilitoimistojen. Auktorisoitujen toimistojen osaaminen ja laatu näkyvät palveluiden kysynnässä, sanoo Juha Ahvenniemi.<br><br>- Samoin auktorisoitujen toimipisteiden keskikoko on tasaisesti kasvanut. Tänä päivänä auktorisoitu tilitoimisto työllistää keskimäärin 7,9 henkilöä, kun vastaavasti muiden toimijoiden koko on noin 1,6 henkilöä, Ahvenniemi jatkaa.<br><br>Taloushallintoliiton yhteydessä toimiva Tili-instituuttisäätiö on valvonut ja auktorisoinut tilitoimistoja vuodesta 1980. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen -merkki on selkein todiste asiantuntemuksesta ja luotettava tapa varmistaa tilitoimiston osaamisen taso. <br><br>Kaikki liiton jäsentoimistot tarkastetaan ennen hyväksymistä ja jäsenyyden aikana säännöllisesti, viiden vuoden välein. Lisäksi auktorisoidut jäsenet raportoivat toiminnastaan kahden vuoden välein.<br><br>- Auktorisointi varmistaa, että yrityksen taloushallintoa hoitavat ammattilaiset. Auktorisoidulla tilitoimistolla ovat myös muut asiat, kuten vastuuvakuutukset ja järjestelmät, kunnossa, Ahvenniemi muistuttaa.<br><br>Uudet auktorisoidut toimistot saavat auktorisointitodistuksen Taloushallintoliiton Kesäpäivillä 4.6.2013 Jyväskylässä. Kaikki auktorisoidut jäsentoimistot löytyvät Taloushallintoliiton tilitoimistohausta.]]></description>
	      <pubDate>Thu, 23 May 2013 12:37:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8618</guid>
	    </item><item>
	      <title>Maaseutumatkailun talvikausi kohtalaisen hyvä</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8617</link>
	      <description><![CDATA[Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n, Lomalaidun ry:n ja MTK ry:n tekemän suhdannekyselyn mukaan kahdella kolmesta kotimaan maaseutumatkailuyrityksestä talvikauden kotimaisten matkailijoiden määrä joko pysyi samana tai kasvoi viime vuoteen verrattuna. Ulkomaan matkailijoiden määrä pysyi samalla tasolla tai kasvoi tammi-huhtikuussa kolmessa yrityksessä neljästä.<br><br>Kokonaisuudessaan maaseutumatkailun asiakasmäärät tammi-huhtikuussa ovat yrittäjien vastausten perusteella pysyneet suunnilleen samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Eniten kasvua oli yksittäisten kotimaisten ja ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden määrissä. Suhdannekyselyyn vastasi 99 suomalaista maaseutumatkailuyrittäjää eri puolilta Suomea.<br><br>Suurin osa alkuvuoden ulkomaalaisvieraista saapui maaseutumatkailuyrityksiin Venäjältä, Virosta, Saksasta ja Italiasta. Venäläisten asiakkaiden merkitys maaseutumatkailuyrityksille on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. 70 prosenttia vastanneista yrityksistä kertoi venäläisten olleen merkittävin ulkomainen kävijäryhmä tammi-huhtikuun aikana. Vuonna 2012 samana ajankohtana vastaava luku oli 44 prosenttia ja vuonna 2011 noin 34 prosenttia.  Trendi näkyy myös Tilastokeskuksen majoitustilastossa, jonka mukaan maaliskuussa 2013 venäläisille kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä lähes 127 000 yöpymistä, mikä oli 10,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.<br><br>Saksan merkitys maaseutumatkailijoiden merkittävimpänä lähtömaana on vähentynyt. Nyt enää 6 prosenttia maaseutumatkailuyrittäjistä mainitsi Saksan merkittävimpänä ulkomaalaisten matkailijoittensa lähtömaana. Vuonna 2012 luku oli 13 prosenttia ja 2011 vielä noin 33 prosenttia.  Majoitustilastojen mukaan saksalaisten määrä väheni viime vuodesta 2,7 prosenttia.<br><br>Suhdannekysely osoittaa, että maaseutumatkailun kasvu on riippuvaista ulkomaan markkinoista, erityisesti venäläisten kiinnostuksesta matkailla Suomeen.  Yleisesti ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät Tilastokeskuksen mukaan 3,7 prosenttia maaliskuussa 2013 verrattuna edellisvuoden samaan ajankohtaan. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 1,4 prosenttia. Yöpymisten kokonaismäärä säilyi majoitustilaston mukaan viime vuoden tasolla. Sama suuntaus näkyy myös maaseutumatkailuyritysten suhdannekyselyn tuloksissa.<br><br>Tulevan kesäsesongin, touko-elokuun, osalta maaseutumatkailuyritykset eivät ole yhtä optimistisia kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Viime kesä oli sateisesta säästä huolimatta hyvä maaseutumatkailuille. Ulkomailta tulevan kysynnän säilymiseen ja kasvuun uskotaan enemmän kuin kotimaisen kysynnän kasvuun.  Noin 20 prosenttia yrityksistä odottaa kotimaisen kysynnän kasvavan, ja noin 30 prosenttia laskevan. Erityisesti kotimaisen työ- ja yritysmatkailun odotukset ovat varovaisia tammi-helmikuun vaihteessa hiljentyneen kysynnän vuoksi. Ulkomaisten yksittäisten vapaa-ajan matkailijoiden määrän odotetaan kasvavan noin neljänneksessä maaseutumatkailuyrityksistä, kun vastaava luku viime vuonna oli lähes 40 %.<br><br>Matkavarausten siirtyminen entistä myöhäisempään ajankohtaan on trendi, joka vaikeuttaa kävijämäärien etukäteisarviointia. Maaseutumatkailun menestyminen matkailumarkkinoilla edellyttää laatutason ylläpitoa ja kehittämistä. Suomalaisten matkailua kotimaisissa maaseutumatkailukohteissa vauhdittavat yrittäjien mukaan aidot elämykset, suotuisa kesäsää ja paikallisen lähiruuan arvostuksen voimakas kasvu.  Kohteiden investoinnit esimerkiksi majoitustiloihin lisäävät niin ikään maaseutumatkailun vetovoimaa. Ulkomaisille matkailijoille Suomen luonnon ja maaseutumatkailupalvelujen tasokasta tarjontaa tulisi yritysten mielestä markkinoida entistä tehokkaammin.]]></description>
	      <pubDate>Thu, 23 May 2013 12:19:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8617</guid>
	    </item><item>
	      <title>Yksityishenkilöiden maksuhäiriömerkinnät lisääntyneet Varsinais-Suomessa</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8615</link>
	      <description><![CDATA[Ensimmäistä kertaa maksuhäiriömerkinnän saaneiden yksityishenkilöiden määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana koko Suomessa. Vuonna 2011 ensirekisteröintejä oli 43 248 henkilöllä, mutta vuonna 2012 vastaava luku oli jo 52 589, kasvu vuodessa 21 prosenttia. Miesten ensirekisteröinnit ovat yleisempiä kuin naisten. Viime vuonna naisten ensirekisteröinnit kasvoivat 19,9 prosentilla ja miesten 22,8 prosentilla.<br><br>Sukupuolen lisäksi myös ikä vaikuttaa selvästi maksuhäiriöriskiin. Maksuhäiriöillisten henkilöiden lukumäärä on kasvanut tasaisesti kaikissa ikäluokissa, mutta huolestuttavin käänne on tapahtunut viime vuonna kahdessa ikäluokassa: alle 18-vuotiaiden sekä yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Ensimmäiset negatiiviset luottotietomerkinnät tuntuvat kasautuvan runsaimmin juuri näihin kahteen ikäluokkaan - ensirekisteröinnit lisääntyivät alle 18-vuotiaiden keskuudessa 162 prosenttia ja senioreiden keskuudessa peräti 239 prosenttia.<br><br><span class="la_h">Sama kehitys näkyvissä myös Varsinais-Suomessa</span><br><br>Maksuhäiriömerkinnät ovat yleistyneet myös Varsinais-Suomessa. Vuonna 2011 ensirekisteröinti-ilmoituksen sai 3425 henkilöä. Maksuhäiriollisten määrän kasvu vain kiihtyi tultaessa seuraavaan vuoteen 2012, sillä viime vuonna Varsinais-Suomessa oli 4041 henkilöä, joilta löytyi ensimmäistä kertaa merkintä luottotiedoista.<br><br>Ensirekisteröintimerkinnät maksuhäiriöissä ovat kasvaneet reippaasti 17,98 prosenttia Varsinais-Suomen alueella verrattaessa vuotta 2011 viime vuoteen.]]></description>
	      <pubDate>Thu, 23 May 2013 12:11:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8615</guid>
	    </item><item>
	      <title>Rauno Peltola Suomen Sisäilmakeskus Oy:n Länsi-Suomen aluejohtajaksi </title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8613</link>
	      <description><![CDATA[Rauno Peltola (RKM, RI, RTA) aloittaa 13.5.2013 Suomen Sisäilmakeskus Oy:n Länsi-Suomen aluejohtajana asemapaikkanaan Jyväskylä. Raunolla on mittava rakennusalan työkokemus ja hän on perehtynyt mm. rakennusfysikaalisiin ilmiöihin ja rakennusterveyteen. Rauno on ollut alusta asti mukana Kosteus- ja hometalkoiden eri työryhmissä ja kehittänyt mm. kosteus- ja homevauriokorjaajan erikoisammattitutkinnon (EAT). Aiemmin Rauno on työskennellyt mm. Turun aikuiskoulutuskeskuksen (TuAKK) toimialajohtajana ja talotekniikan kouluttajana, sekä Jalasjärven kunnan aikuiskoulutuskeskuksen kehittämispäällikkönä. Raunolla on myös pedagoginen pätevyys Hämeen ammattikorkeakoulusta ja lisäksi hän on pätevöitynyt näyttötutkintomestari. ]]></description>
	      <pubDate>Wed, 22 May 2013 14:34:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8613</guid>
	    </item><item>
	      <title>Joukkoliikennelakiin täsmennyksiä harmaan talouden torjuntaan</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8611</link>
	      <description><![CDATA[Linja-autoliiton Helsingissä 22.5. kokoontunut hallitus on huolissaan harmaan talouden ryöpsähtämisestä tilanteessa, jossa joukkoliikenteen kilpailuttamismenettely on käynnistymässä laajasti eri puolilla Suomea. Eräät tänä keväänä ratkaistut liikenteen hankintamenettelyt ovat jo tuoneet vahvoja epäilyjä tähän suuntaan.<br><br>-  Ennen laajan ja vaativan kilpailuttamismenettelyn käynnistämistä pitäisi joukkoliikennelakiin tehdä harmaan talouden ryöpsähtämisen estämiseksi vastaavia viranomaisvalvontaan liittyviä täsmennyksiä kuin huhtikuussa voimaantulleeseen tavaraliikennelakiin, sanoo toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen Linja-autoliitosta.  <br><br>Kääriäisen mukaan liikenteen kilpailuttajan tilaajana olisi aina selvitettävä, että palvelun tuottajaksi valittava joukkoliikenneluvan haltija täyttää laissa säädetyt velvoitteet työnantajana eli maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja noudattaa muita lakiin perustuvia yritys-, vero- ja työnantajavelvoitteita.  Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä liikenteen tilaajaa pitäisi rangaista.<br><br>Joukkoliikenneluvan ehtoja tulisi myös kiristää. Lupa pitäisi voida peruuttaa, jos joukkoliikenneluvanhaltija on laiminlyönyt työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamisen tai muiden lakiin perustuvien työsuhde-etuuksien suorittamisen.]]></description>
	      <pubDate>Wed, 22 May 2013 13:41:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8611</guid>
	    </item><item>
	      <title>Osakeyhtiön veroilmoitus nyt verkkopalvelussa</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8610</link>
	      <description><![CDATA[Verohallinto on avannut palvelun, jonka avulla osakeyhtiöt voivat antaa veroilmoituksen liitetietoineen sähköisesti. Yhteisöjen veroilmoituspalvelu on muiden Verohallinnon verkkopalveluiden tapaan maksuton, ympäri vuorokauden auki oleva asiointipalvelu. Palvelua on kehitetty yhdessä asiakkaiden ja tilitoimistojen kanssa.<br><br>Veroilmoitus annetaan syöttämällä tiedot palvelussa<br><br>Palvelua on helppo käyttää ja se ohjaa antamaan tiedot oikein. Veroilmoitus täydentyy automaattisesti antamiesi tietojen pohjalta. Näin ollen veroilmoituksen tekeminen palvelun kautta vähentää työtä ja virheitä paperilla annettavaan ilmoitukseen verrattuna.<br><br>Asiakas voi myös täydentää lähetetyn ilmoituksen tietoja ja lisätä liitteitä verotuksen päättymiseen asti. Verotus päättyy kymmenen kuukautta tilikauden viimeisen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen.<br><br>Taloushallinto-ohjelman valmiiksi muodostamaa veroilmoitustiedostoa ei voi antaa Yhteisöjen veroilmoituspalvelussa. Valmiin veroilmoitustiedoston voi lähettää entiseen tapaan Verohallintoon Ilmoitin.fi-palvelun tai Tyvi-palveluntarjoajien välityksellä.]]></description>
	      <pubDate>Wed, 22 May 2013 13:39:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8610</guid>
	    </item><item>
	      <title>Turkulainen FirstView Digital Signage kansainvälistyy</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8609</link>
	      <description><![CDATA[FirstView Digital Signage on valittu yhdeksi Tekesin Kasvuväylä-yritykseksi. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes sai kevään Kasvuväylä-hakuun yhteensä 42 hakemusta, joista se valitsi 16 yritystä. Kasvuväylä tukee kasvuyritysten kehitystyötä ja kansainvälistymistä. <br><br>Vuonna 2004 perustettu FirstView Digital Signage kehitti aluksi hotellien kokousjärjestelmiä. Nykyisin FirstView info- ja mainosnäyttöjen käyttäjinä on satoja isoja ja pieniä yrityksiä sekä julkishallinnon organisaatioita, jotka käyttävät järjestelmää sekä tiedottamiseen että mainontaan. Uusimpia asiakkaita ovat mm. Logomo, Turun kauppatori, Linnanmäki ja Lääkäriasema Eloni. <br><br>FirstView-järjestelmä koostuu halutun kokoisista digitaalisista näytöistä, mediatoistinlaitteesta ja selainpohjaisesta sisällönhallintajärjestelmästä. Samaan järjestelmään voidaan liittää rajaton määrä näyttöjä jopa eri puolille maailmaa, ja yksi käyttäjä voi tarvittaessa hallita ja ajastaa niiden kaikkien sisältöä internetin kautta. <br><br>Reaaliaikaista näyttöjen päivitystä voidaan hyödyntää myös kriisitilanteissa, jolloin mainoskäytössä olevat näytöt voidaan muuttaa julkisiksi viestintäkanaviksi. Näin tapahtui mm. Bostonin maratonin pommi-iskun viranomaisviestinnässä huhtikuussa 2013.<br><br>FirstView Digital Signagen tuotteet ja palvelut ovat herättäneet kiinnostusta myös ulkomailla. Yrityksen tavoitteena on lisätä suomalaisen huippuosaamisen ja laatutuotteiden vientiä. Viime vuoden liikevaihto oli reilut miljoona euroa ja tämän vuoden tavoite on 1,5 miljoonaa euroa. Turussa sijaitsevan yrityksen palveluksessa on 9 henkilöä. <br><br>Kasvuväylä on palvelumalli nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä tavoitteleville pk-yrityksille. Jokainen Kasvuväylään valittu yritys saa asiakasvastaavan eli Kasvuluotsin, joka etsii yritykselle sopivimmat palvelut ja koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Palvelun tavoitteena on muun muassa varmistaa, että yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvia julkisia asiantuntija- ja rahoituspalveluja. Kasvuväylä on ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Patentti- ja rekisterihallituksen, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Tekesin yhteinen palvelu. Organisaatiot kuuluvat Yritys-Suomi-palveluverkostoon, jota työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi.]]></description>
	      <pubDate>Wed, 22 May 2013 13:32:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8609</guid>
	    </item><item>
	      <title>Omakotiostajilla pahoja harhaluuloja - vastuut ja faktat hukassa</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8607</link>
	      <description><![CDATA[Suomalaiset omakotitalon ostajat tuntevat melko huonosti talokauppaan liittyviä lainalaisuuksia, paljastaa SKV Kiinteistönvälityksen kysely. Myyjän oletetaan vastaavan jopa talon pikkuvioista vuosia kaupanteon jälkeen. Vaatimukset hinnanalennuksista ovatkin yleistyneet.<br><br>Millaiset ovat talon perustukset? Entä onko talossa kiinnityksiä? Löytyykö kaupanvahvistajaa? Nämä asiat ovat monelle omakotitalon ostajalle täyttä hepreaa. SKV Kiinteistönvälityksen välittäjilleen tekemän kyselyn mukaan suurin osa talon ostajista tai myyjistä tuntee talokauppaan liittyvät lainalaisuudet vain osittain tai huonosti. Suurimmat harhaluulot liittyvät myyjän vastuuseen talosta.<br><br>– Monet talonostajat luulevat, että myyjällä olisi kiinteistöstä viiden vuoden takuu, ja kaikki pienetkin talon ikääntymiseen liittyvät viat voi korjauttaa myyjällä, välittäjä kertoo.<br><br>Välittäjien mukaan myös monet taloaan kauppaavat ovat epätietoisia vastuustaan. Jos talosta löytyy viiden vuoden sisään kaupanteosta esimerkiksi myyjästä johtuvia kosteusvaurioita, ostaja voi vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua. Joidenkin välittäjien mukaan vaatimukset hinnanalennuksista ovat jopa yleistyneet.<br><br>– Tietoisuus ostajan oikeuksista on lisännyt vaatimuksia ostohinnan alentamisesta. Kuntotarkastuksissa löytyneistä pienistäkin virheistä yritetään helposti saada alennusta hintaan, välittäjät kertovat.<br><br>Myös ostajilla on velvollisuus ottaa selvää talon kunnosta ja tontista ennen kauppaa, mikä tuntuu monelta unohtuvan.<br><br>– Helposti luullaan, että ostaja voi seistä tumput suorana, eikä hänen tarvitse ottaa selvää kiinteistön kunnosta tai muistakaan asioista, välittäjä ihmettelee.<br><br><span class="la_h">Kauniit istutukset eivät nosta talon hintaa</span><br><br>Omakotitaloaan kauppaavilla on vahva tunneside usein itse rakentamaansa tai remontoimaansa kotiin. Tämä voi johtaa vääristyneeseen käsitykseen talon arvosta. Taloon on saatettu tehdä kattava pintaremontti ja keittiö sekä kylpyhuoneetkin on uusittu, mutta itse rakennuksen kunto voi olla retuperällä.<br><br>– Rakennuksen huollon laiminlyönti näkyy kivijalassa, maalipinnoissa ja katossa. Sadevesijärjestelmät ovat useasti puutteelliset ja seinien vierustoilla kasvaa kasvillisuutta. Tällaisia asioita myyjä ei välttämättä huomioi, mutta välittäjä huomaa heti.<br><br>Usein myös hyvin hoidetun pihan ja pihavajojen uskotaan nostavan asunnon arvoa. Ne vaikuttavat kodin houkuttelevuuteen, mutta talon hintaa ne eivät suoraan nosta. Sen sijaan taloudellinen lämmitysmuoto, muut edulliset asumiskustannukset ja tehdyt peruskorjaukset takaavat asunnon arvon.<br><br>– Kaiken ei tarvitse olla priimaa, mutta kunhan perustukset ja muut keskeiset asiat ovat kunnossa. Ostajalle pitää tulla olo, että taloa on pidetty hyvin, välittäjä neuvoo.<br><br><span class="la_h">Talon energiatehokkuus tarkkaan syyniin</span><br><br>Omakotitalojen energiatehokkuus tulee entistäkin tarkempaan syyniin muutaman viikon kuluttua. Kesäkuun alusta lähtien kaikkien vuoden 1980 jälkeen rakennettujen talojen omistajien on teetettävä energiatodistus, jos taloa ollaan myymässä tai vuokraamassa. Kiinteistönvälittäjät suosittelevat teettämään todistuksen kuntotarkastuksen yhteydessä. Sen hinnaksi pientaloissa arvioidaan 500–800 euroa. <br><br>Todistus perustuu niin sanottuun E-lukuun. E-luku painottaa energiankulutuksen sijaan rakennuksen teknisiä ominaisuuksia, kuten sitä, minkälaisella energialla talo lämpiää. Huonoimmiksi energianlähteiksi lasketaan öljy ja sähkö. Tämä on saanut monet sähkölämmitteisessä talossa asuvat pelkäämään, että heidän asuntonsa arvo laskee. <br><br>– Loppuvuosi tulee näyttämään, miten energiatodistus käytännössä toimii. On kuitenkin tosiasia, että jokaiselle omakotitalon omistajalle ja ostajalle tärkeintä ovat kuukausittaiset hoitokulut, kuten lämmitys ja vesi, toteaa SKV Kiinteistönvälityksen toimitusjohtaja Mikko Parikka.<br><br>Parikka ei usko energiatodistuksen vaikuttavan omakotitalojen osto- ja myynti-innokkuuteen.<br><br>– Uskomme kesän kauppamäärien pysyvän viimevuotisella tasolla, Parikka arvioi.]]></description>
	      <pubDate>Wed, 22 May 2013 08:26:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8607</guid>
	    </item><item>
	      <title>Tilintarkastuslain uudistaminen etenee</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8606</link>
	      <description><![CDATA[Tilintarkastuslain osittaisuudistuksen jatkovalmistelu alkaa työ- ja elinkeinoministeriössä. Tavoitteina on luoda yhtenäinen tilintarkastajien tutkinto- ja ammattinimikejärjestelmä ja keskittää tilintarkastajiin liittyvät viranomais- ja valvontatehtävät Patentti- ja rekisterihallitukselle. <br><br>Uudistuksen mukaan kaikilla tilintarkastajilla olisi jatkossa yhteinen perustutkinto. Lisätutkinnolla olisi mahdollista pätevöityä ns. PIE-yhteisöjen eli julkisesti noteerattujen yhtiöiden ja niihin rinnastuvien yhteisöjen tarkastajiksi nykyistä KHT-tutkintoa vastaavasti tai julkisyhteisöjen tarkastajiksi nykyistä JHTT-tutkintoa vastaavasti.<br><br>Lakimuutoksen myötä Patentti- ja rekisterihallitus toimisi tilintarkastuksesta vastaavana viranomaisena. Tämä tarkoittaa, että Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien pitkäaikainen tehtävä tilintarkastuksen vastuutahona lakkaa.<br><br>Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle keväällä 2014. Uudistukset tulisivat voimaan vuoden 2015 alusta. Vireillä olevien EU-hankkeiden vuoksi varaudutaan myös siihen, että aikataulu saattaa lykkäytyä vuodella.<br><br><span class="la_h">Velvoite ilmoittaa rikosepäilyistä kirjataan lakiin</span><br><br>Tilintarkastajille on tarkoitus asettaa myös velvollisuus ilmoittaa rikosepäilyistä. Tavoite on ehkäistä harmaata taloutta. Lisäksi nykyinen tilintarkastajien 70 vuoden yläikäraja poistuu. Kyseiset muutokset valmistellaan erillisenä lakiesityksenä ja pyritään saamaan voimaan vuoden 2014 alusta.<br><br>Tilintarkastajien tutkintojärjestelmää ja valvontaa koskevat uudistustarpeet ovat olleet esillä 1990-luvulta asti. Lakiuudistus perustuu työryhmävalmisteluun ja selvitysmiesraportteihin. Uudistukseen liittyy lukuisia käytännön kysymyksiä tutkinnoista ja valvonnasta. Näihin otetaan pääsääntöisesti kantaa vasta uudistuksen toimeenpanossa. <br><br>EU valmistelee säännöksiä tilintarkastajien valvontaa koskevasta yhteistyöstä samanaikaisesti kotimaisen uudistuksen kanssa. Uudistuksen eteneminen otetaan huomioon lakivalmistelussa. Kansallinen valvonta toteutetaan siten, että yhteistyö Finanssivalvonnan vastuulla olevan tilinpäätösvalvonnan kanssa on saumatonta.]]></description>
	      <pubDate>Wed, 22 May 2013 08:23:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8606</guid>
	    </item><item>
	      <title>Kesän vahinkopiikit tulevat kalliiksi</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8612</link>
	      <description><![CDATA[Kesäkuukaudet erottuvat selvinä piikkeinä LähiTapiolan vahinkotilastoissa. Kesällä sattuu eniten kotivakuutuksesta korvattavia vahinkoja ja varkauksia, kuten pyörävarkauksia, kännykkävahinkoja ja muita irtaimistovahinkoja. Lomakuukausien vahinkopiikeistä aiheutuu satojen eurojen lisäkulut kotitalouksille, ja vaikutukset myös vakuutusyhtiöille ovat kokonaisuutena merkittävät. <br><br>Polkypyörävarkaudet lähtevät selvään nousuun maalis-huhtikuussa, ja niiden huippu osuu kesä-heinäkuuhun. LähiTapiola on tilastoinut kolmena edellisenä kesänä heinä- ja elokuussa noin 300 pyörävarkautta per kuukausi. Kesä 2012 poikkesi edellisistä hieman, sillä piikki osui vain elokuuhun ja varkauksia ilmoitettiin hieman aiempaa vähemmän.<br><br>−Kun pyöriä on näkyvillä, niitä varastetaan enemmän. Pyörävarkaudet aiheuttavat vaivaa ja kustannuksia, vaikka vakuutuksesta saisikin korvauksen. Vakuutus ei aina korvaa uutta pyörää tilalle, vaan ikävähennykset syövät korvausta kolmannesta käyttövuodesta alkaen. Vanhasta pyörästä ei siis saa yhtä paljon korvausta kuin upouudesta. Varkausriskiä voi minimoida lukitsemalla pyörä rungostaan mahdollisuuksien mukaan kiinteään rakenteeseen, kuten aitaan, pylvääseen tai pyörille varattuihin tankoihin, sanoo korvausasiantuntija Teemu Talvi LähiTapiolasta.<br><br>LähiTapiolan alueyhtiöistä polkupyörävahinkoja sattuu vähiten suhteessa otettuihin kotivakuutuksiin Etelä-Pohjanmaalla, Savo-Karjalassa ja Kainuu-Koillismaalla. Eniten pyörävahinkoja suhteessa kotivakuutuksiin sattuu Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.<br><br>−Vahinkoja sattuu eniten siellä, missä väestöäkin on paljon. Joka kolmas pyörävarkaus sattuu pääkaupunkiseudulla.<br><br><span class="la_h">Kännyköiden arkipäiväistyminen näkyy vahinkotilastoissa</span><br><br>Kännykkävahinkojen määrä on yli kymmenkertaistunut vuodesta 2004, jolloin LähiTapiolaan ilmoitettuja vahinkoja oli vuodessa noin 500 kappaletta. Vuonna 2012 kännykkävahinkojen vuosimäärä oli lähes 5 500 kappaletta. Kesäkuukaudet näkyvät kännykkävahingoissakin huomattavina piikkeinä. Kännykkävahingoista yli 80 prosenttia on rikkoutumisia.<br><br>−Tyypillisesti kännykkä rikkoutuu pudotessaan kovalle alustalle tai veteen. Kännykästä on tullut arkipäiväinen esine, jota ei käsitellä erityisen huolellisesti, vaikka kyse voi olla monen sadan euron omaisuudesta. Monilla on käytössä työkännykkä, jolloin vahinko ei tunnu suoraan omassa pussissa. Kännyköiden yleistyminen lapsilla tuntuu jonkin verran lisänneen vahinkoja, mutta on merkillepantavaa, että älypuhelinten yleistyminen ei sinänsä ole lisännyt kännykkävahinkoja, Talvi sanoo.<br><br>Kännykkää kannattaa säilyttää suojakotelossa ainakin liikkeellä ollessa kastumis- ja rikkoutumisriskin minimoimiseksi. Älypuhelinten lasinäytöt saattavat naarmuuntua tai saada säröjä helpostikin. Kymmenessä vuodessa tekniikka ja materiaalit ovat muuttuneet, eivätkä viime vuosien mallit välttämättä kestä kolhuja yhtä hyvin kuin vanhemmat puhelimet.<br><br>−Vuoden alusta kotivakuutuksen ehtoja tiukennettiin. Jos puhelinta on esimerkiksi laukussa säilytetty huolimattomasti niin, että se on päässyt kastumaan tai hankautunut rikki, korvausta saatetaan joissakin tapauksissa<br><br>alentaa.<br><br><span class="la_h">Sääilmiöiden ennakointi voi estää vahinkoja</span><br><br>Sääilmiöt ovat aiheuttaneet viime vuosien mittavimmat korvaussummat vakuutusyhtiöille. Kesällä 2010 Asta-, Veera-, Sylvi- ja Lahja-myrskyt aiheuttivat yksin heinäkuussa yli 5 500 LähiTapiolan kotivakuutuksista korvattua vahinkoa. Kesällä 2011 ukkosmyrskyt ja salamat aiheuttivat lyhyellä ajanjaksolla yhtä paljon vahinkoja. Talvella 2011 Tapaninpäivän myrskyjen vahinkomäärät ohittivat kesämyrskyt selvästi. Tapani-myrskyistä aiheutuvia kotivahinkoja on tähän mennessä ilmoitettu LähiTapiolaan noin 8 500 vahinkotapausta.<br><br>Normaalisti vahinkoilmoituksia tulee noin 4 000 kuukaudessa.<br><br>−Sääilmiöt ovat tulleet kalliiksi kaikille. Omalla toiminnalla voi kuitenkin varautua. Hellekesinä ukkoskaudet ja myrskyt osataan nykyisin ennakoida. Myrskyt ovat aiheuttaneet rakennus-, irtaimisto- ja metsävahinkoja. Rakennuksia ja irtainta on mahdollista suojata myrskyjen varalta, ja esimerkiksi ukkosista ja raekuuroista olemme varoittaneet asiakkaitamme tekstiviesteillä. Samoin esimerkiksi hyvä metsänhoito suojaa jossain määrin metsäomaisuutta vahingoilta.<br><br>Ukkosvahingoissa hyvä, perinteinen varokeino on irrottaa töpselit seinästä, kun ukkosrintaman tiedetään lähestyvän. Kannattaa myös hankkia erillinen ukkosylijännitesuoja, joita myydään kodin elektroniikan myyntipisteissä. Jos ukkonen rikkoo pelkän ylijännitesuojan, eli laitevaurioilta säästytään, korvaa kotivakuutus uuden samanlaisen ylijännitesuojan ilman omavastuuta.]]></description>
	      <pubDate>Wed, 22 May 2013 06:43:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8612</guid>
	    </item><item>
	      <title>Luovien alojen yrityshautomo Creve Vähätorilla</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8602</link>
	      <description><![CDATA[Toukokuun lopussa Kontissa Vähätorilla esittäytyy Luovien alojen yrityshautomo Creve*. Viikon aikana Creven nuoret yritykset esittelevät ja myyvät tuotteitaan huonekaluista ja pienten koirien designvaatteista lasisiin hautamuistomerkkeihin. Yritykset myös tuovat toimistonsa Konttiin jokirannan luoviin maisemiin. Creven lisäksi Kontissa vierailee kaksi Humanistisen ammattikorkeakoulun hanketta: maanantaina 27.5. Kulttuurivarikko antaa pop up -neuvontaa luovien alojen toimijoille ja tiistaina 28.5. Kaleidoskooppi-hanke tutustuttaa lapsia meriteollisuuteen luovan leikin kautta. Kontti on avoinna päivittäin klo 10-17.]]></description>
	      <pubDate>Tue, 21 May 2013 14:30:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8602</guid>
	    </item><item>
	      <title>Clewer toimittaa jätevedenpuhdistuslaitteiston British American Tobaccon tehtaalle Pietariin</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8601</link>
	      <description><![CDATA[Jätevedenpuhdistuksen edelläkävijä Clewer toimittaa tytäryhtiönsä Clewer Russian kautta yhdessä Quattrogeminin kanssa teollisuusjätevesien puhdistuslaitteiston British American Tobaccon tehtaalle Pietariin. Clewer Russia on toiminut Pietarissa oman yhtiön ja toimistonsa kautta noin puolitoista vuotta.<br><br>Salmela-yhtiöt on panostanut viime vuosina voimakkaasti Clewerin tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Yritys pyrkii maailmanlaajuisille jätevedenpuhdistusmarkkinoille. Ensimmäiset neliputkireaktorin toimitukset on jo myyty British American Tobaccolle. Kauppa on Clewerille erittäin merkittävä. Erillinen lehdistötiedote liitteenä.<br><br>Clewer Oy on lisäksi tehnyt valmistussopimuksen uudenlaiseen puhdistusprosessissa käytettävään porrasvälppään, joka on RML-Tekniikka Oy:n kehittämä ja patentoima ratkaisu. Varsinaissuomalainen keksintö, maailmanlaajuisesti täysin ainutlaatuinen jäteveden esisuodatusjärjestelmä on jo otettu käyttöön Hes-Pron jätevedenpuhdistamossa Kaarinassa. Kansainvälisestikin kiinnostusta herättänyt, korkealaatuinen teollisuusjätevesien puhdistamo otetaan käyttöön myös British American Tobaccon Pietarin tuotantolaitoksella.<br><br>RML-Tekniikka Oy:n valmistama Meiko-porrassuodatin on ainoa laatuaan maailmassa. Sen patentoitu tekniikka mahdollistaa tehokkaan ja ympäristöystävällisen jätevedenkäsittelyn.<br><br>− Meiko on itsestään puhdistuva ja pieneen tilaan sopiva mekaaninen kiintoaine-erotin. Suodatin pystyy poistamaan vedestä jopa 0,1 millimetrin kokoiset partikkelit, kertoo patentin omistaja ja yrityksen toimitusjohtaja Unto Toivonen.<br><br>Meikon patentoitu tekniikka mahdollistaa entistä tehokkaamman jätevedenkäsittelyn. Kiintoaine-erotin poistaa jätevedestä hiukkaset ja muodostaa samalla sihdin pinnalle kiintoainepatjan, johon imeytyy tehokkaasti esimerkiksi rasvoja ja muita kemikaaleja. Tehokas, teollisuuden prosessi- ja jätevesien kiintoaineen erotukseen soveltuva keksintö toimii esisuodattimena, joka poistaa vedestä isommat partikkelit ennen lopullista puhdistusta. Siksi Meiko onkin erittäin tehokas ratkaisu elintarviketeollisuuteen. Clewer oli etsinyt tällaista ratkaisua ympäri maailman.<br><br>Salmela-Yhtiöihin kuuluva Hes-Pro on jo vuosikymmeniä panostanut voimakkaasti ympäristöystävällisyyteen kaikissa toiminnoissaan. Tämän johdosta oli hyvin luontevaa, että niin Clewerin puhdistamot kuin porrasvälpätkin otettiin siellä ensimmäisenä teolliseen käyttöön. Neliputkireaktorit sopivat esimerkiksi teollisuuteen, kalankasvatukseen ja  yhdyskuntajätteeseen. Clewerin toimittamia jätevedenpuhdistamoja toimii jo Pohjois-, Etelä- ja Väli-­‐Amerikassa sekä Etelä-Euroopassa ja Arabian niemimaalla.]]></description>
	      <pubDate>Tue, 21 May 2013 14:28:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8601</guid>
	    </item><item>
	      <title>Laivahostel Borealle vaativa laatusertifikaatti </title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8600</link>
	      <description><![CDATA[Kansainvälinen Hostelling International –järjestö (HI) on myöntänyt laatusertifikaattinsa Turun Laivahostel Borealle. HI-Quality sertifikaatti (HIQ) on osoitus laatuvaatimusten täyttymisestä sekä asiakkaille että yhteistyökumppaneille. <br><br>HI Quality on Hostelling International -järjestön (HI) suunnittelema laatujärjestelmä, joka on suunniteltu hostellien ja hostellijärjestöjen käyttöön. Järjestelmä on käytössä kaikissa HI-hostelleissa ympäri maailman. Järjestöön kuuluu noin 4500 hostellia, joista tällä hetkellä sertifioituja hostelleja on maailmanlaajuisesti noin 500. <br><br>Suomessa on nyt kolme HIQ-sertifioitua hostellia: Aikaisemmin sertifikaatin ovat saaneet Helsingin Stadion Hostel ja Tampereen Dream Hostel. Turun Laivahostel Borea on kolmas laatusertifioitu hostelli Suomessa.<br><br>Laatujärjestelmä kattaa kaikki hostellin päätoiminnot vastaanotosta ja siivouksesta ruokailupalveluihin sekä kiinteistön ylläpitoon. Laatuhanke kehittää hostellin toimintaa merkittävästi. Selkeiden ohjeiden ja yhtäläisten työskentelytapojen ansiosta mm. tiedonkulku hostellissa tehostuu ja henkilöstön viihtyvyys sekä työmotivaatio paranevat. <br><br>Hostellipäällikkö Sari Murtomäki-Eskelisen mukaan Laivahostel Borean toiminta on alusta alkaen rakennettu laatujärjestelmän avulla yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Hostellina toimiva yli 50-vuotias laiva on sekä kiinnostava että vaativa ympäristö. Kiinteää yhteistyötä tehdään s/s Boren muiden toimijoiden kanssa: laivayhtiön, ravintoloitsijan ja Forum Marinumin kanssa.<br><br>- Keskityimme erityisesti hostellin sisäisen toiminnan laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Pyrimme siihen, että asiakaslähtöisyys näkyy kaikissa hostellin toiminnoissa. Sisäisten toimintojen sujuessa hyvin heijastuu osaaminen ja tehokkuus myös asiakkaalle. Hostellin toimivuus näkyy mm. hyvänä asiakaspalautteena, Murtomäki-Eskelinen kertoo. ]]></description>
	      <pubDate>Tue, 21 May 2013 14:26:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8600</guid>
	    </item><item>
	      <title>Naantalissa venemessut</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8599</link>
	      <description><![CDATA[Naantalin Venemessuilla nähdään ensi viikonloppuna 24. - 26.5.2013 laaja valikoima erilaisia veneitä ja vesikulkuneuvoja.<br><br>Pääpaino on keskikokoisissa matka- ja retkiveneissä, sekä kesämökin yhteysveneeksi sopivissa aluksissa. Messujen suurimmat veneet ovat lähes 60-jalkaisia loistojahteja, mukana muun muassa Princess V 57. Uutena ryhmänä messuilla nähdään tällä kertaa myös käytettyjä veneitä, joita on toivottu näytille jo useampana vuonna.<br><br>Veneiden lisäksi messuilla on oma alue mökkeilyyn ja kesäiseen vapaa-aikaan liittyville tuotteille. Tuotevalikoiman laajentamisen myötä messuille haetaan järjestäjien mukaan aikaisempaa laajempaa yleisöä.<br><br>- Kesään liittyy paljon muutakin kuin vesillä liikkuminen. Veneilyn lisäksi toivomme messujen tarjoavan ideoita ja nähtävää kesälomailuun laajemminkin. Mökkeilyyn liittyvältä messualueelta löytyy muun muassa loma-asunnon energiaratkaisuja, puutarhatuotteita, sisustustarvikkeita ja rakentamiseen liittyviä osastoja, kertoo messujen toimitusjohtaja Juha Mäkinen.<br><br><span class="la_h">Lentävä vene</span><br><br>Messujen oheisohjelma muodostuu erilaisista näytöksistä, mutta myös monista testaus- ja tutustumismahdollisuuksista. Yleisö pääsee nyt esimerkiksi ensimmäistä kertaa tutustumaan Naantalin Seudun Meripelastajien uuteen alukseen, joka myös kastetaan messuilla lauantaina iltapäivällä.<br><br> - Uivassa venenäyttelyssä pitää olla mahdollisuus kokeilla erilaisia vesijuttuja ja tänä vuonna siihen todella on mahdollisuus. Vesille voi lähteä esimerkiksi poljettavalla kanootilla, surffilaudalla tai lentävällä veneellä, hehkuttaa messujen projektijohtaja Tuomas Levanto.<br><br>Lentävästä veneestä, Foiltwisteristä ennustetaankin tulevien messujen varsinaista hittituotetta. Kyseessä on ruotsalainen, siivekkeiden varassa veden pinnalla liitävä alumiinivene. Foiltwisteriä ei ole ennen nähty Suomessa vesillä ja rohkeimmat pääsevät kokeilemaan huimaa laitetta itsekin.<br><br><span class="la_h">Veneilyturvallisuus vahvasti esillä</span><br><br>Naantalissa kun ollaan, ohjelmaan kuuluu luonnollisesti myös Muumipeikon ja Pikku Myyn vierailut messualueella. Kesän uusinta muotia voi ihailla Fashion Teamin merellisten muotinäytösten yhteydessä ja lauantai-iltana kruunataan messujen Miss Model of the World osakilpailun voittaja. Perjantaina messubileiden pääesiintyjänä Kaivohuoneen lavalle nousee The 69 Eyes ja lauantaina bileiden tunnelmaa nostattaa Martti Servo & Napander.<br><br>Messujen ohjelmassa on kiinnitetty tällä kertaa paljon huomiota vesillä liikkumisen turvallisuuteen. Viisaasti Vesillä ? Musta laatikko 2013 ? -kiertue muistuttaa messuilla turvavälineiden käytön ja uimataidon tärkeydestä. Meripelastuksen uuden aluksen lisäksi messuilla voi tutustua myös Poliisin venekalustoon ja jokaisena messupäivänä vesillä nähdään etsintäkoiranäytöksiä. Myös Naantalin Purjehdusseura on messuilla esittelemässä omaa jollakoulutoimintaansa, joten nuorimmatkin messuvieraat pääsevät tutustumaan turvalliseen veneilyyn.<br><br>Turvallisuusteemaan liittyen messuilla saa ennakkoesittelynsä Red Dot Design Awardilla ja Wallpaper -lehden muotoilupalkinnolla palkittu; kotiin, mökille ja veneeseen soveltuva optinen Kupu palovaroitin. <br><br>Palovaroittimen on suunnitellut Harri Koskinen ja valmistuksesta vastaa Jalo Helsinki. Naantalin Venemessuilla palovaroitinta esittelee MTV3:n Diili-ohjelmasta tuttu Juhana Helmenkalastaja.]]></description>
	      <pubDate>Tue, 21 May 2013 07:40:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8599</guid>
	    </item><item>
	      <title>Shop Naantali avattu</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8598</link>
	      <description><![CDATA[Naantali tunnetaan yhtenä Suomen suosituimmista matkakohteista. Naantalin viehättävä erikoisuus on erilaisten majoituskohteiden runsas tarjonta; majoitusta löytyy ympärivuoden korkeatasoisesta kylpylähotellista, vanhan kaupungin idyllisistä puutaloista ja rauhallisista saariston mökeistä. Vuodepaikkoja lasketaan olevan yli 1500. <br><br>Majoituksen varaaminen Naantalista on nyt entistä vaivattomampaan käyttöön otetun online-varausjärjestelmän ansiosta. Asiakas voi nyt tehdä varauksensa itse suoraan  Shop Naantali on line -palvelun tuottavan Naantalin Matkailun verkkosivuilla.<br><br>Shop Naantali on line -keskusvaraamon lisäksi majoitusvarauksen voi edelleen tehdä   Naantalin Matkailusta soittamalla tai lähettämällä sähköpostia.<br><br>Aikaisemmin majoitusta varaava joutui ottamaan yhteyttä erikseen majoituspalveluiden tarjoajiin saadakseen tietoa kohteiden varaustilanteesta. Nyt asiakas voi vertailla erilaisia majoituskohteita, saada hintatiedot sekä varata majoituksen Naantaliin silloin, kun se hänelle parhaiten sopii.<br><br>Naantalin online-varausjärjestelmä päivittyy koko ajan ja lisää kohteita tulee mukaan. Majoituskohteet, jotka eivät vielä ole mukana järjestelmässä, voi edelleen varata suoraan yrittäjältä.]]></description>
	      <pubDate>Tue, 21 May 2013 07:30:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8598</guid>
	    </item><item>
	      <title>Suomalaisella bio- ja terveysalojen osaamisella on kysyntää Venäjällä </title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8596</link>
	      <description><![CDATA[Tekes on teettänyt kaksi selvitystä, joissa selvitetään Venäjän tarjoamia liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille life science -alan toimijoille. Keskeinen havainto on, että suomalaisten mahdollisuuksia parantaisi yhtenäisenä rintamana toimiminen alueiden keskinäisen kilpailun sijaan.<br><br>Finpron tekemässä selvityksessä on analysoitu bio- ja terveysalojen trendejä ja kehitysnäkymiä Venäjällä seuraavien 3−5 vuoden aikana. <br><br>Selvitys osoittaa, että Venäjän taloudelliset ja poliittiset muutokset, keskiluokan kasvu, kaupan vapautuminen ja laajat investointiohjelmat bio- ja lääkealoilla ovat avanneet kiinnostavia mahdollisuuksia myös suomalaisille.<br><br><span class="la_h">Suomalaisen terveyteen liittyvän bio-osaamisen tunnettuutta kasvatettava</span><br><br>Tietoisuus suomalaisesta bioteknisestä osaamisesta on Venäjällä kuitenkin suhteellisen vähäistä ja rajoittuu lähinnä Pietariin. Siksi suomalaisen bio- ja terveysalojen osaamisen tunnettuuden kasvattaminen, ”kasvojenkohotus”, olisi Finpron selvityksen mukaan tärkeää. Tämä edellyttää aktiivista osallistumista venäläisiin alan kokouksiin ja messutapahtumiin.<br><br>Olisi myös tärkeää, että suomalainen osaaminen esiintyisi Venäjällä nimenomaan suomalaisena, verrattuna nykytilanteeseen, jossa Suomen eri alueet kilpailevat keskenään samojen venäläistahojen huomiosta. Tarvitaan esimerkiksi alan liittojen perustamana kansallinen suomalais-venäläistä bio- ja terveysalojen yhteistyötä koordinoiva taho.    <br><br><span class="la_h">Venäläinen yhteistyökumppani helpottaa alkuun pääsyä</span><br><br>FinnMedi Oy:n tekemän selvityksessä luotiin kokonaiskuvaa suomalaisten bioalan yritysten kiinnostuksesta Venäjän markkinoihin, sekä kartoitettiin tarpeita palvelu- ja tukitoimista innovaatio- sekä liiketoiminnan tukemiseksi Venäjällä.<br><br>Yli 50 yrityksen haastatteluissa ilmeni, että moni yritys etsii myyntiä Venäjältä ja siten ne kaipaavat apua erityisesti liiketoiminnan kehittämiseen. Venäläisten partnerien ja asiakkaiden löytämiseen tarvitaan apua; esimerkiksi public-private-partnership -järjestelyt ovat tehokas väylä Venäjällä suurten hankintakokonaisuuksien saamiseksi.<br><br>Venäläinen yhteistyökumppani on tärkeä apua erityisesti liiketoiminnan alkuvaiheessa. Suurin osa yritysten hyvistä kokemuksista perustui yhteistyöhön partnerin kanssa. Paikallista partneria oli hyödynnetty erityisesti sertifikaateissa, maahantuonnissa sekä jälleenmyynnissä ja monesti sama partneri oli auttanut näissä kaikissa toimenpiteissä.<br><br>Myös Finnmedin selvityksessä tunnistettiin tarve alueellisten intressien yli katsovalle laajemmalle kansalliselle veturitoimijalle.]]></description>
	      <pubDate>Tue, 21 May 2013 07:19:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8596</guid>
	    </item><item>
	      <title>Yrittäjät vaikuttamaan julkisiin hankintoihin</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8595</link>
	      <description><![CDATA[Kaarinan kaupunki, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Turun ammattikorkeakoulu ovat lähteneet uudistamaan hankintatapojaan vastuulliseen, yrittäjäystävällisempään suuntaan osana Innovatiiviset ja vastuulliset julkiset hankinnat -hanketta. Hankintatiimit kaipaavat nyt yritysten mielipiteitä ja vinkkejä hankintojen järjestämiseen.<br><br>Paikalliset kuljetusalan, kasvisalan sekä IT-alan yritykset kutsutaan jakamaan näkemyksiään hankintatiimien valmennuspäiviin. Ensimmäinen valmennuspäivä järjestetään 29.5. Turun yliopistolla. Yritykset pääsevät valmennuspäivän aikana vaikuttamaan tarjouspyynnön sisältöön. Yritysedustajat ovat tervetulleita valmennuspäivään koko päiväksi, mutta paikalle kannattaa tulla ainakin aamupäiväksi, jolloin hankintatiimit esittelevät hankintansa.<br><br><span class="la_h">Ruokakuljetuksia, juures- ja kasvistuotteita sekä IT-laitteiden hankintaa </span><br><br>Innovatiiviset ja vastuulliset julkiset hankinnat -hankkeen tavoitteena on edistää pk-yritysten mahdollisuuksia vastata julkisiin kilpailutuksiin. Julkiset hankkijat saavat hankkeen puitteissa valmennusta uusista tavoista tehdä hankintoja. Hankintatiimit työstävät vuoden aikana todellisia kilpailutukseen tulevia hankintoja ja haluavat nyt paikalliset yritykset mukaan suunnitteluun.<br><br>Kaarinan kaupunki suunnittelee ruokakuljetushankintojaan, joiden kilpailutus tehdään vuoden 2013 lopussa. Kaarinan kaupunki haluaa toteuttaa kuljetukset käytännöllisemmin. Kuljetusalan yrityksiltä kaivataan ideoita, miten toteutus voidaan tehdä uudella tavalla.<br><br>Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Ravintolapalvelut kilpailuttaa vuonna 2013 juures- ja kasvistuotteet. Sairaanhoitopiiri haluaa tarjota asiakkailleen mahdollisimman turvallista ja helposti jäljitettävää ruokaa ja toivoo siksi paljon tarjouksia paikallisilta kasvisalan yrityksiltä.<br><br>Turun ammattikorkeakoulu haluaa uudistaa IT-laitteiden hankintamallinsa yhä enemmän käyttäjän tarpeiden huomioivaksi. Mukaan keskusteluun kaivataan erityisesti nykyisiä puitesopimustoimittajia. <br><br><span class="la_h">Vaikuttamismahdollisuuksina valmennuspäivät ja keskustelutilaisuus </span><br><br>Hankintatiimeille järjestetään kolme valmennuspäivää, joihin kaikkiin paikalliset yritykset ovat tervetulleita. Ensimmäinen valmennuspäivä hankintatiimeille järjestetään 29.5., seuraava valmennuspäivä järjestetään 11.6. ja viimeinen elo-syyskuun vaihteessa. Lisäksi jokaiselle hankintatiimille järjestetään syksyn aikana keskustelutilaisuus loppukäyttäjille ja mahdollisille tarjoajille.<br><br>Ensimmäiseen valmennuspäivään voi ilmoittautua 27.5. mennessä netissä.]]></description>
	      <pubDate>Tue, 21 May 2013 07:08:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8595</guid>
	    </item><item>
	      <title>Sisältö ratkaisee pelin verkossa</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8594</link>
	      <description><![CDATA[Markkinointi elää suurta murrosta. Viestintä on enenevässä määrin digitaalista, asiakkaat verkossa ja yrityksen kasvu kiinni verkkonäkyvyydestä. Harva PK-yritys pärjää kovenevassa verkkokilpailussa omin voimin.<br><br>Uusien kanavien määrä, sosiaalinen media sekä tuoretta sisältöä suosivat hakukoneet ovat kääntäneet koko markkinointikonseptin päälaelle – digitaalisessa mainostulvassa luovivat asiakkaat eivät enää tyydy passiivisen vastaanottajan rooliin. Moni yrittäjä miettiikin, miten verkossa pitäisi näkyä, millaisia kanavia käyttää, jotta tulos paranisi.<br><br>Alueen mediatoimistot vastaavat tilanteeseen pitämällä aiheesta päivän mittaisen seminaarin. Sisältö ratkaisee pelin verkossa -teemapäivä järjestetään Sokos Hotel Caribiasssa 13.6.2013 klo 9.00–15.30.]]></description>
	      <pubDate>Tue, 21 May 2013 06:51:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8594</guid>
	    </item><item>
	      <title>Saariston kuningaskunta hioo aarteitaan</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8592</link>
	      <description><![CDATA[Kustavin matkailun perusedellytykset ovat erinomaiset. Yli 2000 saarta ja luotoa takaavat saaristomaiseman aidoimmillaan. Laivanvarustajiin, postisoudun talonpoikiin, kalastajiin ja kulttuuripersoonallisuuksiin nojaava perintö heijastuu niin Kustavin tapahtumiin kuin kädentaitajien tuotantoon. Matkalla Kustavissa -hanke vauhdittaa Kustavin matkailua keskittymällä Kustavin brändin rakentamiseen, palvelutarjonnan kehittämiseen, vastuullisen liiketoiminnan vahvistamiseen sekä tarjonnan löydettävyyden parantamiseen.<br><br>Kustavin matkailukesä käynnistyy toden teolla toukokuun kolmannella viikolla. Silloin järjestetään Ruokaa ja Kädentaitoja -messut sekä julkaistaan Kustavin matkailutoimijoiden yhteiset nettisivut. Sivusto heijastaa Kustavin uutta markkinointi-ilmettä. Kuningas Kustaa III antoi nimensä Kustaville ja kuninkaallinen syntyperä näkyykin uuden logon kruunussa. Tarinat myrskyjä uhmanneista postisoutajista, valtamerten purjehtijoista sekä pirtun salakuljettajista maustavat nettisivuja, joilta matkailija löytää vinkit niin majoitukseen, ruokailuun, ostoksiin kuin aktiviteetteihinkin. Myös Facebook, Google Maps ja YouTube valjastetaan kertomaan Kustavin tarjonnasta.<br><br><span class="la_h">Ruokaa ja Kädentaitoja -messut kesän avaustapahtuma </span><br><br>Kustavin ruoka- ja ravintolapalvelut nojaavat herkulliseen lähiruokaan. Ahven päätyy kalastajalta ravintolan pannulle, rantalaitumen pihvikarja grilliin, perinnereseptillä syntyy saaristolaisleipä ja Volter Kilven Alastalon salin parkkipidot eletään uudelleen kirjailijan nimikkotapahtumassa heinäkuussa. Esimakua kesästä tarjoavat 24.–25.5. Lootholmassa järjestettävät Ruokaa ja Kädentaitoja -messut, joilla lähiseudun ravintolat, ruokatuottajat sekä kädentaitajat esittelevät ja myyvät tuotteitaan.<br><br>– Niin lapset kuin aikuisetkin kisaavat ohjelmalavalla kakkumestaruudesta ja raati valitsee Kustavin nimikkoruokatuotteen. Syötävän matkamuiston löytyminen olisi hieno juttu, kertoo projektiassistentti Henna Kuru.<br><br>Kotiin ja tuliaisiksi messuilta löytyy myös mm. keramiikkaa, kynttilöitä, neuleita, mollamaijoja ja kodintekstiilejä.<br><br><span class="la_h">Kalastuksesta luontaishoitoihin</span><br><br>Hankkeen aikana yrittäjät ovat yhteisvoimin työstäneet ryhmille uutta tarjontaa: kalastusryhmiä houkuttelevat kirkkaat vedet ja isot hauet ja TYHY-ryhmät voivat rentoutua luonnon helmassa luontaishoidoista nauttien. Kesäkuun alun yhteinen perehdytyspäivä trimmaa asiakaspalvelijoiden Kustavi-tuntemuksen sesonkia varten.]]></description>
	      <pubDate>Mon, 20 May 2013 10:43:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8592</guid>
	    </item><item>
	      <title>Tiemäärärahoja lisättävä välittömästi</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8589</link>
	      <description><![CDATA[Monttuja, reikiä, halkeamia, painumia, uria, heittoja, vaarallisia kohtaamisia ja painorajoituksia: arkipäivää nykypäivän tienkäyttäjälle. Tiestön ylläpitäminen nykyisillä varoilla on johtanut jo siihen, että päällystevaurioita korjataan ”paluu menneisyyteen -menetelmällä”, eli muuttamalla teitä sorapintaisiksi. Seuraavaksi pettävät teiden väsyneet rungot ja ne sillat, jotka jo ilman tulevia painonkorotuksiakin vaativat välitöntä korjausta. Olemme siinä pisteessä, että ilman tuntuvia lisäpanostuksia tiestömme on loppuun kuljettu!<br><br>Suomessa on tiestöä kaikkiaan noin 450 000 km, joista liikenneviraston vastuulla olevan maantieverkon pituus on noin 78 000 km. Siitä yli puolet on alempaa tieverkkoa, joka on jäänyt täysin heitteille, vaikka maa- ja metsätalouden kuljetukset siihen tukeutuvat. Elinkeinoelämämme ja yhteiskuntamme tarvitsevat hyväkuntoisen, turvallisen ja hoidetun tiestön, myös sen alemman tieverkon osalta. Vaikka maanteiden tavaraliikenne on tärkein kuljetusmuotomme, tieverkko on päästetty pahasti rapistumaan. Kun vielä 95 % kaikkien liikennemuotojen veroista kerätään maanteiltä ja kun tienkäyttäjät maksavat kaikki aiheuttamansa kustannukset, tiemäärärahojen krooninen puute ei ole hyväksyttävissä. Vuosien aikana tiemäärärahojen jatkuva lasku on kerryttänyt tiestön korjausvelkaa jo noin kahden miljardin euron verran. Korjausvelkaa on lisännyt sekin, kun tiemäärärahoja ei ole sidottu indeksiin.<br><br>Ison haasteen tieverkolle asettaa kuorma-autokaluston enimmäismassojen korotus 76 tonniin ja korkeuden korotus 4,4 metriin. Valtioneuvoston linjausten mukaan sillä alennettaisiin logistiikkakustannuksia jopa 80 -160 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioidut hyödyt valuvat kuitenkin hukkaan, jos tiestöä ja erityisesti siltoja ei huonon kunnon takia kyetä käyttämään.  Liikenneviraston arvion mukaan tieverkkoon tulee investoida lisärahaa yli miljardi euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta arvioituja hyötyjä syntyisi.<br><br>Tieinvestoinneilla vauhditetaan merkittävästi elinkeinoelämää ja pidetään Suomi asuttuna. Tiemäärärahojen lisääminen toisi myös työtä ja toimeentuloa meille suomalaisille maarakennustyön myötä.  Korkean kotimaisuusasteen johdosta tiestöön panostettu raha jäisi Suomeen.  Tämä työ, jota todellakin riittää, on aloitettava mitä pikimmin, ja olisi erityisen mielekästä aloittaa työt juuri nyt, kun elämme varsin heikkoa suhdannetta. Tiemäärärahojen pysyvä lisääminen on poliittinen päätös, joka on pikaisesti tehtävä arvokkaan kansallisomaisuutemme säilyttämiseksi sekä liikenneturvallisuuden takaamiseksi.<br><br>Kuljetuskeskusten Liitto ry:n liittokokous vetoaa maamme hallitukseen ja eduskuntaan tiestömme puolesta ja vaatii että tiemäärärahoja korotetaan pysyvästi vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa. <br><br>Kuljetuskeskusten Liitto KKL edustaa yli 4000 suomalaista kuljetusyrittäjää, jotka toimivat KTK-yrityksissä.]]></description>
	      <pubDate>Mon, 20 May 2013 08:04:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8589</guid>
	    </item><item>
	      <title>Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan liikevaihto jatkoi kasvuaan</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8588</link>
	      <description><![CDATA[Vuonna 2012 Suomen panimoteollisuutta ahdistivat huonon kesäsään lisäksi huimasti nousseet pääraaka-aineiden hankintakustannukset sekä valmisteverojen nousun ansiosta ripeästi lisääntynyt yksityishenkilöiden panimotuotteiden veroton maahantuonti Virosta. Tästä huolimatta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan liikevaihto kasvoi 5,5 % edelliseen tilikauteen verrattuna, päätyen 22.132.228,80 euroon. Nettotulos laski hieman edellisestä tilikaudesta ollen 7,4 % liikevaihdosta. Oman pääoman tuottoprosentti oli mainio 17,8 %.<br><br>Myös tuotantolitrat jatkoivat kasvuaan. Kasvua palvelemaan tehtaalle valmistui tilikauden aikana kaksi erillistä laajennusosaa. Yhtiö investoi merkittävästi myös moderniin käyttöveden suodatuslaitokseen sekä uudisti koko taloushallinto-/tuotannonohjausjärjestelmänsä. Kokonaisinvestoinnit olivat tilikauden aikana yhteensä 3.591.816,94 euroa. Yhtiön viimeisen neljän vuoden aikana tekemät investoinnit ovat olleet yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Suurista investoinneista huolimatta yhtiön omavaraisuusaste on pysynyt erittäin hyvänä ollen tilikauden päätyttyä 51,4 %. Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa tilikaudelta 2012 maksetaan yhteensä 1.025.018,40 euroa.<br><br><span class="la_h">Näkymät kuluvalle vuodelle</span><br><br>Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla on edessään historiansa 19. kesä. Alkuvuosi on sujunut reippaan kasvun merkeissä. Liikevaihdon kasvu ensimmäisen kvartaalin aikana on ollut 29 %. Myös tuloskunto on parantunut huomattavasti. Kuluvan tilikauden aikana tehtävät investoinnit jäävät merkittävästi pienemmiksi kuin edellisenä vuonna tehdyt investoinnit. Myyntiin ja markkinointiin panostetaan ja alkaneita vientineuvotteluita pyritään saattamaan loppuun.<br><br>- Vaikka ala on tällä hetkellä kovassa puristuksessa panimotuotteiden yksityistuonnin ja jatkuvasti muuttuvien viranomaismääräysten sekä nousevien valmisteverojen vuoksi, uskomme merkittävään kasvuun myös tulevaisuudessa. Laitila on löytänyt paikkansa ihmisten sydämistä. Uskommekin, että tulevaisuus on kaltaistemme itsenäisten, tehokkaiden ja innovatiivisten panimoiden, toteaa toimitusjohtaja Rami Aarikka.]]></description>
	      <pubDate>Mon, 20 May 2013 07:58:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8588</guid>
	    </item><item>
	      <title>Petri Hollmén Varsinais-Suomen nuori yrittäjä</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8587</link>
	      <description><![CDATA[Petri Hollmén Lyyti Oy:stä palkittiin Varsinais-Suomen nuorena yrittäjänä Valtakunnallisen nuorten yrittäjien GeTTogether-tapahtuman Tulevaisuuden Tekijät -gaalassa Turussa lauantai-iltana.<br><br>Varsinais-Suomessa paikalliset yrittäjäyhdistykset asettivat kilpailuun hyviä ehdokkaita erilaisilta aloilta, joten päätös oli haastava. Vuoden nuoren varsinaissuomalaisen yrittäjän titteli menee innovatiiviselle IT-ohjelmistoa uudenlaisella tavalla hyödyntävälle yritykselle, jonka kasvu on vauhdikasta.<br><br>Varsinais-Suomen Vuoden nuori yrittäjä on luonut uudenlaisen palvelun, jolla tapahtumajärjestäjien työtä on helpotettu valtavasti. Yrityksen toteuttama ohjelmisto mahdollistaa tapahtumien osallistujien tehokkaan palvelun. Ohjelmiston avulla on vähennetty tapahtumajärjestäjien työlistalta pois niin sanottua turhaa työtä, jotta he voivat keskittyä omassa työssään olennaiseen, jolloin tehokkuus ja työn laatu parantuvat.<br><br>Vuoden nuori varsinaissuomalainen yrittäjä on lähtenyt liikkeelle pienestä, mutta nyt yritys on jo mahdollistanut ohjelmistonsa hyödyntämisen missä päin maailmaa ja mihin aikaan tahansa. Vahvojen tuotekehityspanosten jälkeen yritys on kasvattanut liiketoimintaansa nopeasti. Yrityksellä on valoisat kasvunäkymät, kuluvan vuoden aikana liikevaihdon arvioidaan nousevan pitkälti yli miljoonaan euroon.<br><br>- Olen erittäin otettu palkinnosta ja koen, että se on ennen kaikkea annettu meidän tiimillemme. Monella mittarilla mitattuna Varsinais-Suomesta löytyy nopeammin kasvavia ja isompia nuorten yrittäjien yrityksiä, mutta väitän, että meidän tiimi on kaikilla mittareilla paras, kommentoi Petri Hollmén palkintoa kiitospuheessaan.]]></description>
	      <pubDate>Mon, 20 May 2013 07:56:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8587</guid>
	    </item><item>
	      <title>Vuoden Nuori yrittäjä on Jutta Österberg </title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8586</link>
	      <description><![CDATA[Vuoden Nuori yrittäjä on Liikunta- ja hyvinvointikeskus Aplico Oy:n toimitusjohtaja Jutta Österberg Lohjalta. Österberg palkittiin Suomen Yrittäjien Valtakunnallisessa Nuorten yrittäjien tapahtumassa Turussa myöhään lauantai-iltana.<br><br> Österbergin voiton ratkaisi se, että hän menestyy itsenäisenä yrittäjänä hyvin ketjuvaltaisella toimialalla. Lisäksi Aplico Oy erottui erittäin määrätietoisena toiminnan kehittäjänä. Kehittämisessä yritys toimii systemaattisessa yhteistyössä omien asiakkaidensa ja kunnan kanssa. Tuomariston mukaan poikkeuksellista on myös se, että firma menestyy, vaikka toimii Uudenmaan suurella talousalueella pienessä Lohjan kunnassa.<br><br>Vuonna 1978 syntyneestä Jutta Österbergistä tuli yrittäjä, kun tilaisuus sattui kohdalle.<br><br>- Sali, jolla tuolloin työskentelin, oli sulkemassa ovensa. Kun aloitimme, neliötä oli 800, nyt niitä on 2 700, hän kertoi laajennusurakastaan.<br><br>Österbergin asetti ehdokkaaksi Suomen Yrittäjien toimialajärjestö Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys ry. Suomen Yrittäjien antama palkinto on 5000 euroa.<br><br><span class="la_h">Tuomas Enbuskelle tunnustus yrittäjyyden edistämisestä</span><br><br>Valtakunnallisessa Nuorten yrittäjien tapahtuman juhlagaalassa palkittiin myös muita yrittäjiä ja yrittäjyyden edistäjiä:<br><br><span class="la_h">Vuoden aluejärjestötoimija:</span> Heidi Alariesto, Lapin Yrittäjät<br><br>”Heidi Alariesto on käynnistänyt onnistuneesti Lapin Nuorten yrittäjien toiminnan.”<br><br><span class="la_h">Vuoden aluejärjestö:</span> Helsingin Yrittäjät<br><br>”Helsingin Yrittäjien yrittäjyyden pop up –kahvila Avokonttorilla tavoitettiin uudentyyppisiä yrittäjiä suuressa kaupungissa.”<br><br><span class="la_h">Vuoden nuori tutkijayrittäjä (yhteistyössä KAUTE-säätiö):</span> Anssi Lehikoinen, FT Rocsole Oy, Kuopio<br><br>”Anssi Lehikoinen on pystynyt yhdistämään menestyksellisen yrittäjyyden sekä innovatiivisen tutkijantyön.”<br><br><span class="la_h">Vuoden yrittäjyysteko:</span> Tuomas Enbuske<br><br>”Toimittaja Tuomas Enbuske pitää yrittäjyyttä esillä, vaikka yrittäjän päätä silittäessään saattaakin saada joskus luun paistamaan.”<br><br>Valtakunnallinen Nuorten yrittäjien tapahtuma päättyy tänään sunnuntaina. ]]></description>
	      <pubDate>Sun, 19 May 2013 22:21:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8586</guid>
	    </item><item>
	      <title>Arkea kiitti pitkäaikaisia työntekijöitään ansiomerkein</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8584</link>
	      <description><![CDATA[Arkea kiitti pitkäaikaisia työntekijöitään Turun Messukeskuksessa järjestetyssä juhlassa perjantai-iltana 17.5.2013. Juhla oli järjestetty koko Arkean henkilökunnalle kiitokseksi ensimmäisestä toimintavuodesta yhtiönä, mutta ansiomerkkien saajat olivat luonnollisesti illan parrasvaloissa.<br><br>Ansiomerkin sai tänä vuonna 18 Arkean työntekijää. Hopeinen ansiomerkki 20 vuoden palveluksesta myönnettiin viidelle ja kultainen 30 vuoden urasta peräti 13 työntekijälle. Ansiomerkin saaneiden joukko edustaa valtavaa määrää kokemusta, tietoa ja osaamista Arkean kolmelta päätoimialalta - siivouksesta, ruoka- ja kiinteistöpalvelusta. Pitkää uraa tehneiden joukossa on useiden ammattien osaajia kuten siivoojia, ruokapalvelutyöntekijöitä, kokkeja ja kiinteistönhoitajia.<br><br>Arkean toimitusjohtaja Tuija Kämä kiitti puheessaan konkarityöntekijöitä pitkäaikaisesta sitoutumisesta ja muistutti, että kokemuksen tuoman pääoman arvoa ei voida mitata rahassa. Arkean palvelut näkyvät, olemme arjessa asiakkaan kanssa. Kämä muistutti, että ellei tunne historiaa, ei ole myöskään tulevaisuutta. Sen vuoksi hän palasikin puheessaan 20 ja 30 vuoden takaiseen maailmaan sekä työn arkeen Turussa. Monet ehkä muistavat vuoden 1982 poikkeuksellisen lumisen tammikuun, jolloin suurin osa lumitöistä tehtiin vielä käsityömenetelmin. Tai sen, miten puuvillamopit ja siivousvaunut tekivät tuloaan korvaten lakaisuharjat ja saavit. Myös lattian kuivaaminen froteepyyhkeellä oli siihen aikaan kuuminta<br><br>hottia! Monet näitä tapahtumia todistaneet ovat edelleen yrityksemme palveluksessa. Tämä kertoo uskollisuudesta ja sitoutumisesta omaan työhön, Kämä totesi.<br><br>Juhlan ohjelmassa oli toimitusjohtajan tervehdyksen ja ansiomerkkien jaon jälkeen juhlaillallinen, E-Bandin musisointia ja sekä ennen kaikkea iloista yhdessäoloa.]]></description>
	      <pubDate>Fri, 17 May 2013 21:00:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8584</guid>
	    </item><item>
	      <title>Turku Science Park Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi Pekka Sundman</title>
	      <link>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8585</link>
	      <description><![CDATA[Turku Science Park Oy:n yhtiökokous valitsi hallituksen uusiksi jäseniksi Turun kaupunkikehityksen johtajana aloittavan Pekka Sundmanin sekä Åbo Akademin rehtori Jorma Mattisen. Sundman ryhtyy myös johtamaan hallituksen työskentelyä.<br><br>Varapuheenjohtajana jatkaa Teleste Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Hallitukseen kuuluvat myös  Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen sekä lehtori Riitta Koskimies. Hallituksen kokoonpano heijastaa tuloksellisen tiedepuistotoiminnan osapuolia: tiedettä ja tutkimusta, yrityksiä sekä Turun kaupungin elinkeinopoliittista kehittämistä.<br><br>- Turku Science Park Oy:n hallituksen strateginen vaikuttaminen heijastuu laaja-alaisesti sidosryhmien väliseen yhteistyöhön elinkeinoelämän vauhdittamiseksi. Yhteisiin tavoitteisiin sitoutumalla vahvistamme kansainvälisestikin kestävää korkean osaamisen kilpailukykyämme, toteaa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.]]></description>
	      <pubDate>Fri, 17 May 2013 12:13:00 +0300</pubDate>
	      <guid>http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/8585</guid>
	    </item>

		  </channel>
		</rss>