http://www.y-lehti.fi Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehden uusimmat uutiset fi http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4009
Viesteistä osa on kirjoitettu huonolla suomen kielellä ja osa on englanniksi. Nämä viestit on syytä tuhota avaamatta niitä. Missään tapauksessa ei tule toimia häirintäviestin ehdottamalla tavalla tai edes vastata viestiin.

Nordea ei koskaan lähetä asiakkailleen sähköpostiviestejä, joissa pyydetään antamaan pankkitunnukset, luottokorttinumero tai muuta salaista tietoa. Verkkopankin henkilökohtainen käyttäjätunnus ja tunnusluvut pitää säilyttää erillään, eikä niitä milloinkaan tule antaa muiden haltuun.

Jos olet luovuttanut pankkitunnuksiasi vääriin käsiin, Nordea kehottaa ottaamaan heti yhteyttä Nordean asiakaspalveluun. Lisätietoja osoitteesta www.nordea.fi.]]> Fri, 12 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4009 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4008
Yhteiskunnallinen yritys toimii liiketoiminnallisin periaattein, mutta sen olemassaolon tavoitteet ovat yhteiskunnallisia. Sen toimintaa ohjaavat enemmän arvot ja tavoitteet kuin taloudellisen voiton tavoittelu. Tavoitteita toteutetaan tuottamalla palveluita tai tuotteita. Monissa EU-maissa sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeä osa julkista sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa.

Yhteiskunnallisten yritysten sektorin rakentaminen Suomessa voidaan aloittaa termin määrittelyllä – mikä on yhteiskunnallinen yritys? Lainsäädännön osalta voidaan joko muuttaa sosiaalisten yritysten lakia tai yhteiskunnallisille yrityksille luodaan oma laki. Lailla määriteltäisiin yhteiskunnallinen yritys, sen yhtiömuodot, kannustimet, sekä mahdolliset voitonjaon rajoitukset ja rekisteröinti.

Jos yhteiskunnallisia yrityksiä lähdetään tukemaan, on ne määriteltävä joko täsmällisen määritelmän avulla tai jonkinlaisen hyväksymismenettelyn kautta. Tukimuotojen on oltava sellaisia, etteivät ne riko kilpailuneutraliteetin määrityksiä. Italiassa julkisia hankintoja ohjataan voimakkaasti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia työllistäville osuuskunnille.

Suomessa tutummat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työelämään integroivat sosiaaliset yritykset ovat osa laajempaa yhteiskunnallisten yritysten viitekehystä. Raportissa todetaan, että Suomessa tulisi panostaa riittävän suurten sosiaalisten yritysten tai vastaavien työllistävien yksiköiden syntymiseen.

Selvitys osoittaa julkisen sektorin ostojen merkityksen yhteiskunnallisille yrityksille. Julkisiin hankintoihin on mahdollista sisällyttää sosiaalisia ja ekologisia näkökulmia. Julkisten hankkijoiden käyttämät sosiaaliset näkökulmat avaavat markkinoita yhteiskunnallisille yrityksille ja tukevat uusien yhteiskunnallisten yritysten syntyä.

– Yhteiskunnallinen yrittäjyys voisi myös Suomessa olla uudenlainen tapa toimia yrittäjänä. Raportin kansainväliset esimerkit ja ehdotukset tarjoavat hyvän pohjan keskustelulle. Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi synnyttää Suomeen kokonaan uudenlaista toimintaa, joka on taloudellisesti kannattavaa, mutta pyrkii ennen kaikkea edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita, työministeri Anni Sinnemäki totesi tilaisuudessa.

]]> Fri, 12 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4008 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4007
- Yhteistyössä muiden yritysten kanssa pyrimme luomaan kansainvälisesti toimivan palvelukonseptin, joka sisältää niin suunnittelun, fyysisen tuotteen kuin sen käyttöönottoon ja asennukseen liittyvän palvelunkin. Kattobrändi S4i - Stainless for industry vahvistaa yritysten yhteistä näkyvyyttä ja antaa sateenvarjon, jonka alla voimme kilpailla tasaväkisesti yksittäistä yritystä isompien pelureiden kanssa Keski-Euroopan markkinoilla, Stairon Oy:n toimitusjohtaja Tapio Hussi sanoo.

- Koko toimintamme suunnittelu on lähtenyt potentiaalisten asiakkaiden tarpeista. Tavoitteena on suurempien kokonaisuuksien myötä saada lisää asiakkaita ja hakea aktiivisesti kasvua uusilta markkinoilta. Staironin liikevaihdosta jo nyt 95 % tulee välillisesti viennistä, ja kansainvälistyminen on liiketoimintamme elinehto, Hussi jatkaa.

Syksyllä 2009 tehty kansainvälinen liiketoimintasuunnitelma ja markkinaselvitys vahvistivat yritysten käsitystä siitä, että markkinoille päästäkseen tarvitaan kokonaisratkaisuja, joita pienten yritysten on yksin mahdoton toteuttaa. Kolme vuotta kestävän vientirengasprojektin aikana yrityksille etsitään kansainvälisesti toimivia johtavia päämiehiä, joiden kanssa pyritään pitkäaikaiseen toimittajasuhteeseen. Potentiaalisia asiakkaita ovat muun muassa energia-, ympäristö-, paperi- ja selluteknologiaan erikoistuneet teollisuusyritykset.

- Vientirenkaassa mukana olevat yritykset ovat tähän asti toimineet kotimarkkinoilla, pääasiassa suomalaisten suurten yritysten alihankkijoina, ja ottavat nyt ensimmäisiä askeleita kohti kansainvälistymistä. Vientirenkaan onnistumisen edellytyksiä parantaa se, että yhteisvientipäälliköksi valitulla Juha Rossilla on usean vuoden kokemus Saksan-markkinoilta kyseisiltä toimialoilta, Finpron konsultti Juha Peltomäki sanoo.

Finpron vientirenkaan avulla suomalaiset pk-yritykset voivat luotettavasti, kustannustehokkaasti ja pienellä riskillä ottaa ensimmäiset askeleet uudelle markkinalle. Yrityksille muodostuu vientirenkaan toiminta-aikana realistinen käsitys markkinan mahdollisuuksista ja potentiaalisista asiakkaista, ja samalla ne solmivat ensimmäiset kontaktinsa kohdemaahan.

Vientirenkaan yrityksillä on käytössä yhteisesti valittu vientipäällikkö ja apunaan Finpron asiantuntijat, jotka ohjaavat toimintaa. Vientirenkaan muodostavat 4-6 yritystä, joilla on toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita. Finprolla on jatkuvasti käynnissä tai suunnitteilla 20-30 aktiivista vientirengasta eri toimialoilta kaikkialla maailmassa. ]]> Thu, 11 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4007 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4005
Näihin haasteisiin etsittiin ratkaisuja 11.3.2010 Puuvuoresta kasvuyrityksiä -seminaarissa Helsingissä. Tilaisuudessa esiteltiin metsäalan kasvuyritystoiminnan edistämistä ja alan pk-yritysten edellytyksiä radikaalimpaan innovointiin ja jalostusarvon kasvattamiseen selvittänyt raportti. Sen oli tilannut työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strateginen ohjelma Gaia Consulting Oy:ltä.

– Yrityskiihdyttämötoiminta on hyvä ja kokeilemisen arvoinen toimintamalli alkavien metsäalan yritysten kasvun vauhdittajana. Erityisen tärkeää on kovan liiketoimintaosaamisen tuominen mukaan yritysten kehittämiseen. Kiihdyttämöt voivat tuoda tähän selkeää lisäarvoa, totesi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kommentoidessaan selvitystyötä.

Tekesin jo toiminnassa oleva Vigo-kiihdyttämöohjelma tarjoaisi valmiin toimintakehikon myös metsäalan yrityskiihdyttämölle. Se syntyy kuitenkin vain, jos löytyy kokeneita ja halukkaita yritystoiminnan huippuosaajia ja kehittäjiä, jotka perustavat kiihdyttämön, hakevat Vigo-ohjelmaan ja läpäisevät valintaseulan. Alan aktivointi onkin tarpeen.

Yrityskiihdyttämötoimintaa täydentämään ja riittäviä sijoituksia varmistamaan tarvitaan myös muuta pääomasijoitustoiminnan aktivointia – esimerkiksi yksi tai useampi yksityinen metsäalaan panostava pääomarahasto. Selvityksessä katsottiin myös, että jo toimivien pääomasijoitusrahastojen kannattaisi hyödyntää nykyistä paremmin metsäalan uudet kasvumahdollisuudet.

Metsäalan kilpailuedut edelleen olemassa – kasvuyrittäjyys tarvitsee markkinaosaamista

Nykytilasta huolimatta alan keskeiset kilpailuedut – hyvin hoidetut runsaat metsävarat, korkealaatuinen puukuitu ja kansainvälinen huippuosaaminen – ovat Suomessa edelleen olemassa. Edellytykset uusien menestystarinoiden syntymiseksi ovat kunnossa. Myös ilmastonmuutoksen torjunta luo mahdollisuuksia metsävaroihin pohjautuville uusille tuotteille ja palveluille.

Selvityksessä tunnistettiinkin kasvuyritysmahdollisuuksia useilla eri alueilla, kuten puurakentamisessa ja asumisessa sekä bioenergiatuotteissa. Merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia tarjoaa myös metsäalan eri arvoketjuihin kytkeytyvä palveluliiketoiminta.

Suurimmat kasvuyrittäjyyttä haittaavat osaamispuutteet on asiakas- ja markkinaosaamisessa, alkavan yrityksen liiketoiminnan rakentamisessa sekä palveluliiketoiminnan kehittämisessä ja palvelujen konseptoinnissa. Tarvitaan osaajia, jotka osaavat avata tien globaalien asiakkaiden luo.

]]> Thu, 11 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4005 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4004
- Olemme jo usean vuoden ajan tarjonneet julkisille ja akateemisille kirjastoille valmiin palvelun, joka on helppo linkittää kirjaston omaan järjestelmään tai kotisivuihin, kertoo Jarmo Heikkilä, Ellibsin toimitusjohtaja.

- Yhteistyössä Neoxenin kanssa pystymme nyt laajentamaan palvelujamme koko oppilaitossektorille. Näemme integroitumisen Neoxenin tarjoamien tuotteiden, kuten Microsoft Learning Gatewayn kanssa yhtenä merkittävänä askeleena kohti tasa-arvoista tietoyhteiskuntaa. Järjestelmämme tarjoaa jo yli 60 000 nimikettä. Nämä kirjat tulevat maailman tunnetuimmilta julkaisijoilta. Neoxenin avulla voimme nyt yhdistää ne opetuksen ja oppimisen tueksi myös peruskouluille, lukioille sekä ammatilliseen koulutukseen.

- Kumppanuudellamme Ellibsin kanssa on tärkeä rooli ratkaisujemme kehittämisessä Suomen koulumaailmaa varten, kertoo Neoxen Systemsin toimitusjohtaja Esa Tervo.

- Ellibsin avoimien standardien mukaiset ratkaisut ovat jo laajassa käytössä Suomen kirjastoissa. Saatavilla oleva laaja edullisten sähköisten julkaisujen määrä tarjoaa huomattavan lisäarvon asiakkaillemme, jotka käyttävät Suomen oloihin sovittamaamme Microsoft Learning Gateway ja Neoxen Visual Modus ohjelmistoja.

]]> Thu, 11 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4004 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4001
- AKT:n toimet iskevät pahasti sahateollisuuteen, joka on kärsinyt taantumasta paljon. Sahateollisuuden vientitulot ovat tyrehtyneet, sillä asiakas maksaa vain toimitetusta tavarasta. On erittäin vaikeaa myydä mitään, ellei toimituspäivää voida luvata. Lakko syö sahateollisuutta, sanoo Metsäteollisuus ry:n liiketoiminta- ja innovaatioympäristöstä vastaava johtaja Antro Säilä .

- Sahateollisuudella on ollut vaikeuksia saada tarpeeksi tukkia sahattavaksi. Nyt kun sää sallii kaikenlaisten kohteiden korjuun, puun ostoa on jatkettava ja sovittujen kauppojen puut on korjattava ennen kelirikkoaikaa, vaikka tulovirta on kuihtumassa. Taantumasta toipuvalle sahateollisuudelle tämä on erittäin kova paikka. Täytyy muistaa, että puuraaka-aineen osuus sahateollisuuden kustannuksista on jopa 70 prosenttia, sanoo Säilä.

Vientikuljetusten katkettua varastot täyttyvät noin viikossa. Jos sellutehtaat seisahtuvat, on sahoilla sahauksen sivutuotteena syntyvän selluhakkeen varastoinnille tilaa yleensä vain pariksi päiväksi.

Kevät on kriittistä vientitoimitusten aikaa

- Sahatavaraa toimitetaan vientiin rakentamisen rytmissä. Kevät on rakennusten aloitusten ja sahatavaran vientitoimitusten kannalta kriittinen aika. Ostajien varastot ovat nyt taantuman jälkeen pienet koko ketjussa, minkä vuoksi tarvittaisiin nopeita toimituksia. Nykyaikainen kaupankäynti vaatii täsmällisiä toimituksia myös varastoihin sitoutuvan pääoman pienentämiseksi, sanoo Säilä.

Sahatavaran viennin arvo vuonna 2009 oli 933 miljoonaa euroa. Suomen sahateollisuuden tuotannosta vietiin 70 prosenttia. Suurimmat vientimaat olivat Egypti, Iso-Britannia ja Japani.

Sahojen vientitulot suoraan metsänomistajan lompakkoon

- Sahat toivat metsänomistajille viime vuonna pelkästään tukkien jalostamisen vientituloihin perustuvaa rahaa 600 – 700 miljoonaa euroa. Lisäksi sahojen kautta kulkee myös suuri osa kuitupuun raaka-ainevirroista ja kantorahatuloista. Näiden vientitulojen merkitys on erityisen suuri metsäisille maakunnille, joissa muuta teollisuutta on vähän, sanoo Säilä.

]]> Wed, 10 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4001 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4000
Suhdanteiden paranemista odottaa 37 prosenttia yrityksistä, kun vastaava osuus vielä viime syksynä oli vain 18 prosenttia. Odotukset ovat nousseet kaikilla päätoimialoilla ja samalla toimialojen väliset erot ovat kaventuneet.

Samoin odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat kohentuneet merkittävästi: saldoluku on +33, kun lähes puolet pk-yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna. Positiivista on myös näkemys investointien kehityksestä: saldoluku nousi niukasti plussalle, kun noin neljäsosa teollisuuden ja palvelualojen pk-yrityksistä arvioi investointiensa kasvavan jo tänä vuonna.

Odotukset kertovat muutoksen suunnasta, eivät liiketoiminnan tasosta

Kuluva vuosi on pk-yrityksille monessa suhteessa sopeutumisen aikaa talouskriisin seurauksiin. Yritykset ovat vähentäneet kulujaan, tehostaneet toimintaansa ja etsineet uutta liiketoimintaa.

- Poikkeuksellisen jyrkän pudotuksen jälkeen lähitulevaisuutta koskevat odotukset ovat nousseet selvästi. Tällaisessa talouden tilanteessa barometrin saldolukuja kuten muitakin ennakoivia indikaattoreita on tulkittava harkiten. Ne kertovat muutoksen suunnasta, mutta eivät siitä kuinka lähellä tai kaukana normaalista tilanteesta liiketoiminnassa voidaan tuoreimpien odotusten toteutumisen jälkeenkin olla, painottaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm .

Maksuongelmat eivät ole väistyneet

Vaikka odotukset ovat nousseet, on pk-yritysten käytännön toiminnassa edelleen tuntuvaa kitkaa. Tästä ovat osoituksena pk-yritysten omat maksuvaikeudet sekä sisään tulevien maksujen huomattava viivästyminen.

- Kevään barometrissa 18 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa itse kokeneensa

vaikeuksia maksujen hoitamisessa viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus on samaa luokkaa kuin viime syksynä ja edelleen moninkertainen normaalitilanteeseen nähden. Rakentamisessa ja kaupassa maksuvaikeudet ovat jopa hieman yleistyneet syksystä, kertoo Timo Lindholm.

Sopeutuminen jatkuu

Lähes puolet pk-yrityksistä kertoo sopeuttaneensa toimintaansa vallitsevaan taloustilanteeseen. Osuus on selvästi korkeampi kuin viime syksynä. Yleisimmät sopeutustoimet ovat lomautukset ja muut työaikajärjestelyt. Varsin myönteistä on puolestaan se, että joka neljäs pk-yritys pyrkii sopeutumaan laajentamalla liiketoimintaansa uusiin tuotteisiin.

Lindholm kiinnittää huomiota myös kasvuhakuisten pk-yritysten nimeämiin tulevaisuuden muutosvoimiin, joiden ne arvioivat tulevina vuosina vaikuttavan yritysten omaan tai koko toimialan kehitykseen.

Kilpailu osaajista nähdään vahvimpana muutosvoimana, mutta heti toiseksi vahvimpana yritykset pitävät elämäntapojen ja arvojen muutoksia. Nämä tekijät korotustuvat kaupassa ja palvelualoilla ja heijastavat nähtävästi varsinkin nuorempien yrittäjien ajattelutapaa, summaa pääekonomisti Lindholm.

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.]]> Wed, 10 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/4000 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3999
Iso osa kuluttajien kohtaamista ongelmista johtuu epärehellisestä tai ainakin kyseenalaisin keinoin voittoa tavoittelevasta elinkeinonharjoittamisesta. Luontaistuotteiden markkinointiin ja ilmaisnäytteisiin liittyvät valitukset ovat jatkuvasti valitusten kärkilistoilla samoin kuin monet muut Internet-kauppaan liittyvät markkinointimenetelmät. Viime aikoina ovat yleistyneet erilaiset kilpailut, joihin osallistuminen johtaakin kännykän kautta laskutettavaan maksulliseen kestotilaukseen.

Suurin osa suomalaisista elinkeinonharjoittajista toimii ja haluaakin toimia oikein ja noudattaa lakeja. Epäterveellä tavalla toimivat elinkeinonharjoittajat nakertavat rehellisten toimijoiden mainetta ja luottamusta, mutta vaikeuttavat myös kilpailutilannetta. Lainsäädännöllä ei voida tehokkaasti estää epärehellistä toimintaa, vaan tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Epärehellisten elinkeinonharjoittajien poistaminen markkinoilta on kuluttajien ja vastuullisten elinkeinonharjoittajien yhteinen etu.

Elinkeinoelämällä on mahdollisuus ja keinot estää epärehellisten elinkeinonharjoittajien markkinoilletulo ja markkinoillaolo, jos siihen vain on tahtoa. Hyvänä esimerkkinä tästä on VISA- yhtiön toiminta USA:ssa, jossa se taannoin keskeytti maksujen käsittelyn yrityksiltä, jotka olivat huijanneet kuluttajia.

Suomalainen teleoperaattori/elinkeinonharjoittaja voi yhteiskuntavastuunsa toteuttamiseksi irtisanoa yhteistyösopimuksen asiakkaan kanssa, joka on syyllistynyt kuluttajansuojalain vastaiseen toimintaan esimerkiksi jättämällä noudattamatta kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuosituksen.

Mikään toiminta ei ole mahdollista Suomessakaan ilman toimivia pankki- ja tiedonsiirtoyhteyksiä, vakuutuksia, rahoitusta ja puhelinlinjoja. Avainasemassa ovat teleoperaattorit, pankit ja muut luotto- ja rahoituslaitokset. On turha puhua yhteiskuntavastuusta, jos pelkän voiton tavoittelun vuoksi sallitaan yhteistyökumppanin tai asiakkaan toimia jatkuvasti vastoin lainsäädännön pakottavia normeja.

]]> Wed, 10 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3999 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3998
Parlamentti hyväksyi lainsäädäntöpäätöslauselman äänin 445 puolesta, 196 vastaan ja 21 tyhjää. Se kehottaa siinä myös suorittamaan neljännen ja seitsemännen yhtiöoikeusdirektiivin yleisen tarkistuksen vuonna 2010.

Noin 7,2 miljoonaa yritystä on velvollisia noudattamaan EU:n tilinpäätösvelvoitteita. Noin 5,4 miljoonaa näistä eli noin 75 prosenttia on "mikroyhteisöjä" eli esimerkiksi kukkakauppoja tai pieniä leipomoja. Ne toimivat pääasiassa paikallisesti tai alueellisesti ilman rajat ylittävää toimintaa. Nyt esillä ollut ehdotus antaisi jäsenmaille mahdollisuuden yksinkertaistaa mikroyritysten liiketoimintaedellytyksiä poistamalla niiden tilinpäätösvelvoitteet, jotta yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia voidaan hyödyntää paremmin.

- Mikroyritykset toimivat yleensä alueellisilla tai paikallisilla markkinoilla. Näin niillä ei ole rajat ylittävää vaikutusta Euroopan yhtenäismarkkinoilla. Siksi looginen päätelmä on, ettei niiden tarvitse olla sidottuja EU:n laajuiseen sisämarkkinasääntelyyn, mietinnön esittelijä Klaus-Heiner Lehne (EPP, DE) totesi.

Vapautus vuosittaisesta tilinpäätöksestä koskisi yrityksiä, jotka täyttävät kaksi seuraavista kriteereistä: tase on alle 500 000 euroa, nettoliikevaihto on alle miljoona euroa ja/tai työntekijöitä on noin 10 tilikauden aikana.

Parlamentti katsoo, että jäsenmailla tulisi olla oikeus valita vapauttavatko ne mikroyritykset tilinpäätösvelvoitteista vai ei ottaen eritoten huomioon maassa vallitsevan tilanteen eli niiden yritysten lukumäärän, jotka eivät ylitä kyseisessä artiklassa määriteltyjä raja-arvoja.

Parlamentti painottaa myös, että mikroyhteisöjen tulee edelleen "vähimmäisstandardina" olla velvoitettuja pitämään rekisteriä, josta käy ilmi niiden liiketoimet ja rahoitustilanne. Tällä halutaan vastata huoliin siitä, että tilinpäätösvelvollisuudesta luopuminen vaikeuttaisi sisäistä organisaatiota sekä vähentäisi avoimuutta ja tiedonsaantia.

Asiasta käydyn keskustelun aikana mietinnön esittelijä korosti, että ehdotus on jumissa neuvostossa. Hän vetosi asiaa vastustavaan määrävähemmistöön, jotta nämä miettisivät kantansa uudelleen. Suomi ei kuulu näiden maiden joukkoon.

Kuinka paljon säästöä tulisi?

Komission vaikutusarvioinnissa mainitaan tutkimus, jonka mukaan tilinpäätösvelvoitteiden noudattaminen maksaa yrityksille keskimäärin 1558 euroa. Tästä summasta 1169 euroa kuluu hallinnollisiin kustannuksiin eli esimerkiksi sellaiseen tiedonkeruuseen ja -käsittelyyn, joka tehdään vain oikeudellisten velvoitteiden täyttämiseksi eikä yrityksen omien tarpeiden vuoksi.

Jos kaikki jäsenvaltiot vapauttaisivat mikroyritykset näistä velvoitteista ilman lisävaatimuksia, ehdotuksella säästettäisiin arviolta 6,3 miljardia euroa.

]]> Wed, 10 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3998 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3997
Hakusanamainonta on helppo ja edullinen tapa aloittaa mainostaminen internetissä. Suurilla yrityksillä hakusanamainonnan rooli on yleensä muuta markkinointia tukeva, mutta pk-yrityksille netissä näkyminen voi olla liiketoiminnan ja myynnin kannalta elintärkeää.

- Pienet ja tuntemattomat pk-yritykset ovat innokkaimpia hakusanamarkkinoijia Suomessa, sillä hakusanamarkkinoinnin avulla heillä on tasavertaisemmat mahdollisuudet näkyä hakutuloksissa yhdessä isojen kilpailijoiden kanssa, Karjaluoto kertoo.

- Eräs uusi pk-seudulla toimiva rengasliike nosti hakusanamarkkinoinnin ja -optimoinnin avulla verkkosivujensa kuukausittaisen kävijämäärän 1500:sta 18 000:een, hän jatkaa.

Maksutonta hakukoneoptimointia ei osata hyödyntää

Hakukoneoptimointi tarkoittaa verkkosivustojen löydettävyyden parantamista eli sitä, kuinka korkealle yrityksen tiedot nousevat hakutuloslistassa. Hakukoneoptimointiin kannattaa panostaa, koska hakukoneissa näkyminen on ilmaista ja käyttäjät luottavat enemmän hakutuloksiin kuin mainoksiin.

- Yleensä hakukoneoptimointiin kiinnitetään huomiota vasta siinä vaiheessa, kun sivuston löydettävyydessä ilmenee ongelmia, Karjaluoto kertoo.

- Hakukoneoptimoinnissa tärkeintä on lisätä etusivulle liiketoimintaan liittyviä avainsanoja. Optimointiin vaikuttavat toki muutkin tekijät, joten optimointiprojekti on suositeltavaa toteuttaa asiantuntijan kanssa.

]]> Wed, 10 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3997 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3996
Verkkohaastattelun tulokset tukevat hyvin jo olemassa olevia käsityksiä maakunnan vetovoimatekijöistä. Kerätyt ideat otetaan huomioon maakunnan tulevissa markkinointisuunnitelmissa.

Yhteismarkkinoinnin pääteemoiksi on nostettu matkailu ja tapahtumat, osaaminen ja yrittäminen sekä asumisen palvelut ja elämisen laatu. Näiden teemojen mukaan nimetyt työryhmät hyödyntävät haastattelun tuloksia työstäessään konkreettisia markkinointisuunnitelmia vuosille 2010 - 2011. Tavoitteena on myös päättää, mitä toimenpiteitä markkinointiyhteistyö tulee käytännön tasolla sisältämään.

Fountain Parkin toteuttamassa verkkohaastattelussa 48 prosenttia vastaajista piti saaristoa maakunnan tärkeimpänä vahvuutena. Kärkiteemoista seuraavaksi arvostettiin city-kulttuuri (sis. mm. tapahtumat, kulttuuri, ihmiset, sijainti), jota kannatti lähes 15 prosenttia vastaajista. Suurin yksimielisyys vastaajien kesken vallitsi historian ja perinteiden sekä koulutuksen ja sijainnin merkityksestä maakunnan tärkeimpinä vetovoimatekijöinä. Näistä teemoista koulutusmahdollisuudet keräsi taakseen yksimielisimmän joukon. Elämän laatu ja asuminen korostui maakunnan vahvuutena useissa vastaajien omasanaisissa luonnehdinnoissa, joita saatiin yli 5 000 kappaletta. Myös yrittäminen ja matkailu nousivat kokonaisuutena vahvasti esille Turun ja Varsinais-Suomen vetovoimatekijöinä.

Maakunnallisten vahvuustekijöiden lisäksi vastaajilta kysyttiin myös oman seutukunnan kärkivahvuuksia. Saaristoa kannatettiin eniten turkulaisten ja turunmaalaisten vastaajien keskuudessa. Vakka-Suomessa Uusikaupunki ja sen kehittyminen nähtiin seudun tärkeimpänä vetovoimatekijänä. Maaseutu, luonto ja retkeily koettiin Loimaalla ja Salossa tärkeimpinä vahvuuksina.

Turun ja Varsinais-Suomen yhteismarkkinointihankkeen verkkohaastatteluun osallistui noin 2000 vastaajaa. Oman mielipiteen lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan myös muiden osallistujien vastauksia ja niiden merkitystä. Tämä osio keräsi lähes 16 000 arviota. Varsinaissuomalaiset pitivät verkkohaastattelua innovatiivisena ja mielenkiintoisena. Haastattelu herätti paljon uusia ideoita vastaajien keskuudessa ja toi runsaasti uutta näkökulmaa omaa asuinpaikkaa kohtaan.

Yhteismarkkinoinnin tavoitteena on Turun ja Varsinais-Suomen vetovoiman ja kilpailukyvyn lisääminen ja maineen parantaminen. Projektinjohtotoimistona hankkeessa toimii Place Marketing Oy

]]> Wed, 10 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3996 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3990
Varsinais-Suomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat lähes kaikkien osatekijöiden osalta positiivisia.

Varsinais-Suomessa toimivat pk-yritykset odottavat nyt työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on nyt huomattavasti korkeampi kuin syksyllä 2009 ja alueella hieman parempi kuin koko maassa keskimäärin. Koko maan pk-yrityksistä 42 prosenttia ja alueella 46 prosenttia on jo sopeuttanut toimintaansa suhdannetilanteen vuoksi. Nyt noin kymmenesosa koko maan ja alueen pk-yrityksistä suunnittelee toimintansa sopeuttamista.

Varsinais-Suomen pk-yrityksillä työllistämisen suurin este on kysynnän riittämättömyys tai epävakaus. Seuraavaksi suurin este oli alueella työn sivukulut. Kysynnän riittämättömyys, työvoiman saatavuus sekä työn sivukulut koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 24 prosentilla Varsinais-Suomen pk-yrityksistä ja 29 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää.

Ulkopuolista rahoitusta tarvitaan

Varsinais-Suomen alueen yrityksistä 34 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 31 prosenttia. Noin joka neljäs alueella ja koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Finnveran suhdannelainaa tai -takausta aikoo näistä yrityksistä hakea koko maan osalta 29 prosenttia ja alueella 26 prosenttia.

Yhteensä 32 prosenttia rahoitusta ottaneista koko maan pk-yrityksistä ja 34 prosenttia varsinaissuomalaisista yrityksistä kokee, että rahoitusmarkkinat ovat heijastuneet rahoitusehtoihin melko tai erittäin paljon. Noin viidesosa koko maan ja kolmasosa alueen pk-yrityksistä ilmoittaa, että rahoitusmarkkinoiden muutokset ja ongelmat eivät ole heijastuneet lainkaan rahoitusehtoihin. Alueella koetaan kokonaisuudessaan rahoitusmarkkinoiden muutoksilla ja ongelmilla olleen hieman harvemmin vaikutusta rahoitusehtoihin kuin koko maassa keskimäärin. Suurin osa sekä alueen että koko maan pk-yrityksistä ilmoittaa, että yrityksessä ei ole ollut tarvetta rahoituksen vakauttamiselle. Noin kymmenesosa koko maan ja alueen pk-yrityksistä ilmoittaa, että päärahoittaja on ollut valmis vakauttamaan rahoitusta ilman lisäehtoja.

Vajaa viidesosa koko maan ja alueen pk-yrityksistä ilmoittaa yrityksellä olleen maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Reilu puolet koko maan pk-yrityksistä lisäksi ilmoittaa, että asiakkailla ja kumppaneilla on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Kymmenesosa sekä alueen että koko maan pk-yrityksistä ilmoittaa, että maksujärjestelyihin on ollut tarvetta verottajan kanssa viimeisen kuuden kuukauden aikana.]]> Wed, 10 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3990 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3994
Kausitasoitettu tuotanto laski tammikuussa 1,8 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna. Viime vuoden lopulla alkanut hienoinen kasvu pysähtyi tammikuussa.

Metsäteollisuuden tuotannon vahva kasvu jatkui myös tammikuussa ollen 13,1 prosenttia korkeammalla kuin viime vuoden tammikuussa. Myös kemianteollisuudessa tuotanto kasvoi. Tammikuussa työpäiväkorjattu tuotanto ylitti 4,3 prosentilla vuoden takaisen tason. Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi 12 prosenttia vuoden takaisesta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto oli lähes vuoden takaisella tasolla. Eniten päätoimialoista laski metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus, -11,2 prosenttia. Elintarviketeollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto supistui 2,3 prosenttia.

Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli tammikuussa 72,8 prosenttia. Vuotta aiemmin kapasiteetin käyttöaste oli 68 prosenttia. Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste nousi tammikuussa 78,1 prosenttiin kun se vuotta aiemmin oli noin 10 prosenttiyksikköä alhaisempi. Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste on kuitenkin edelleen noin 7 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös kemianteollisuuden käyttöaste nousi vuotta aiemmasta.]]> Wed, 10 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3994 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3993
Vuodesta 2008 vuoteen 2009 työvoimakustannukset nousivat 4,9 prosenttia ja ilman kertaluonteisia palkkaeriä 5,0 prosenttia.

Koska uuden menetelmän mukaista aikasarjaa on vasta vuoden 2007 alusta saatavilla, ei indeksin tietoja ole voitu kausitasoittaa. Ns. liikkuvien arkipyhien, kuten pääsiäinen ja loppiainen, ajoittuminen vaikuttaa sekä koko vuotta että vuoden ensimmäistä, toista ja neljättä neljännestä koskevien tietojen vertailukelpoisuuteen. Työpäiville sattuvien arkipyhien lisääntyminen vaikutti työvoimakustannusten nousuun nopeuttavasti vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Vuoden 2009 neljännelle neljännekselle ajoittui yksi työpäivä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalle neljännekselle. Työpäivien määrän lisääntyminen hidasti kustannusten nousua laskennallisesti noin 1,5 prosenttia. Tilastokeskus julkaisee kausitasoitetut ja työpäiväkorjatut sarjat, kun havaintoja on riittävästi luotettavien tulosten laskemiseksi.

Toimialoittain laskettaessa teollisuudessa tehdyn työtunnin kustannus nousi 1,6 prosenttia loka-joulukuussa 2009 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Nousu oli suurinta rahoituksen ja vakuutuksen toimialoilla, 6,9 prosenttia ja hallinto– ja tukipalveluissa työvoimakustannukset laskivat 7,6 prosenttia. Rakentamisessa työvoimakustannukset nousivat 2,3 prosenttia loka-joulukuussa 2009 verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, palvelualalla nousu oli vastaavasti 1,3 prosenttia.]]> Wed, 10 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3993 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3992
Sosiaalinen media on markkinointiviestinnässä tämän päivän kuuma peruna. Vaikka sen hyödyntäminen onkin vielä uusi asia, suomalaisorganisaatiot ovat lähteneet rohkeasti ottamaan selvää sen mahdollisuuksista. Onnistuneella eri kanavien käytöllä pystytään saavuttamaan laajempi kohderyhmä kuin perinteisten kanavien kautta.

- Sosiaalista mediaa käytetään paljon etenkin sisäisessä viestinnässä, jossa on esimerkiksi keskustelupalstoja ja hiljaista tietoa kokoavia wikejä. Ulkoisessa viestinnässä ollaan varovaisempia ja ihan syystäkin. Vaikka sosiaalinen media toimii periaatteessa ihan samoilla periaatteilla kuin viestintä yleensäkin, haasteet saattavat pelottaa, arvioi Vattenfallin web manager Saija Lindfors.

Uusien työkalujen valjastaminen viestinnän käyttöön vaatii organisaatiolta toimintatapojen muutosta, entistä suurempaa toiminnan läpinäkyvyyttä, suunnitelmallisuutta ja selkeää tavoitteiden asettamista. Sosiaalisessa mediassa toimimista ei voi jättää vain markkinointi- ja viestintäihmisten vastuulle, vaan usein parempi tulos saavutetaan, kun mukaan otetaan myös organisaation asiantuntijat.

- Uudet kanavat tarjoavat mahdollisuuden kaksisuuntaiseen keskusteluun, jota myös kuluttajat toivovat organisaatioilta. Organisaation pitää kuitenkin tietää, miten sosiaalinen media toimii ja mitä kuluttajille ollaan lupaamassa: pitää olla valmis vastaamaan myös jyrkkiin mielipiteisiin, ja reagoida nopeasti ja turhia kaartelematta.

Asiakkaan ehdoilla

Sosiaalisen median käytössä pitäisi lähteä liikkeelle siitä, mitä tarjottavaa organisaatiolla on kuluttajille eikä niinkään siitä, mitä yritys haluaa kertoa. Asiakaspalvelu on yksi luontevimmista osa-alueista sosiaalisen median työkalujen hyödyntämiseen. Muun muassa keskustelupalstojen kautta pystytään tavoittamaan kuluttajat siellä, missä he liikkuvat sen sijaan, että heitä yritettäisiin houkutella organisaation omille sivuille.

- Esimerkiksi me onnistuimme tavoittamaan kohderyhmäämme avaamalla viime syksynä energianeuvontapalstan muun muassa rakennusaiheiselle sivustolle. Ihmiset etsivät sieltä muutenkin rakentamiseen liittyvää energiatietoa, Lindfors kertoo.

Sosiaalisessa mediassa houkuttaa myös se, että se on kanavana ”lähempänä” kuluttajia kuin perinteinen markkinointi. Hyvin hoidettuna sen avulla voidaan päästä parempiin lyhyen tähtäimen tuloksiin, mutta kasvattaa myös pidempiaikaista sitoutumista.

- Esimerkiksi energia on tuotteena aika hankala, töpselistä kun ei näe, minkä yhtiön ja minkä tuotantotavan energiaa sieltä tulee. Pitkäaikaisen asiakassuhteen kehittämisen kannalta on tärkeää löytää kanavat, joissa asiakasta voidaan palvella tehokkaasti. Tältä osin sosiaalisen median hyödyntäminen on lähtenyt todella hyvin liikkeelle. Energia-asiantuntijamme Airi Laakkonen on vastannut rakennussivuilla ja muilla keskustelupalstoilla olevissa energianeuvontapalveluissa jo satoihin kysymyksiin. Myös kotisivujemme kävijämäärä on tuplaantunut keväästä.

Ei tarvitse pelätä

Sosiaalisen median käyttämisestä on olemassa jo useita menestystarinoita, joissa palveluun sitoutunut kävijäyhteisö pystyy lopulta tarjoamaan apua myös toisilleen. Yhteisön tuki toimii myös silloin, jos joku kävijöistä ”hyökkää” organisaatiota vastaan huutelemalla asiattomuuksia.

– Sosiaalisessa mediassa pitää olla varautunut myös negatiiviseen palautteeseen, tarkoitushan on käydä tasavertaista keskustelua kuluttajan kanssa, painottaa Lindfors.

- Sosiaalinen media ei ole kuitenkaan mikään mystinen paikka, jossa pitäisi pelätä kuluttajia. Siellä liikkuvat samat ihmiset, jotka soittavat asiakaspalveluun tai lähettävät kyselyjä sähköpostitse. Sosiaalisen median kautta kuluttajalla on mahdollisuus olla avoimessa dialogissa organisaation kanssa, kun taas organisaatioille on tärkeää saada suoraa palautetta.

]]> Wed, 10 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3992 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3986
Finaaliin pääsivät turkulaiset Tuuli Taskinen ja Marjaana Nukarinen sekä Heidi Pentikäinen Vantaalta, Teemu Karttunen ja Anni Pitkäjärvi Joensuusta sekä Satu Harjunen Tampereelta.

- Finalistien valinta ei ollut tuomareille helppo, sillä kilpailu osoittautui varsin hyvätasoiseksi. Monet kilpailijoista olivat nähneet paljon vaivaa, ja mukana oli upeita, myös teknistä osaamista vaatineita suunnitelmia, tuomareista The Voicen Vappu Pimiä ja Andiamon tuotepäällikkö Sanna Söderlund kertovat. Valintaperusteina jatkoon olivat mm. ideointikyky ja esitystaito.

The K.E.N.K.Ä. 2011 -kilpailun voittaja saa pääpalkintona matkan Firenzeen Italiaan. Firenzessä voittaja viettää päivän kenkäsuunnittelija ja -opettaja Aki Choklatin kanssa tutustuen mm. paikalliseen alan kouluun, jossa Aki opettaa sekä maailmankuuluun Salvatore Ferragamon kenkämuseoon, Firenzen katumuotiin ja nähtävyyksiin. Lisäksi kenkäkilpailun voittajan suunnittelemat kengät tulevat Andiamon kevään 2011 mallistoon myyntiin.



]]> Tue, 09 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3986 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3985
Arvostuksen lähtökohtana on edelleen omaisuuden käypä arvo eli sen todennäköinen luovutushinta.

Perintö- ja lahjaverolaissa sekä oikeuskäytännössä jo ainakin 1940-luvulla vakiintuneen tulkinnan mukaan perintö ja lahja on tullut arvostaa käypään arvoon. Tällä on tarkoitettu omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Kirjavuutta on kuitenkin ilmennyt käytännöissä ja menettelytavoissa joilla käypä arvo on eri verotoimistoissa määritetty. Myös verovirastokohtaiset sisäiset ohjeet ovat eronneet toisistaan.

Verohallinnon uuden ohjeen lähtökohtana on edelleen omaisuuden arvostaminen käypään arvoon. Uudistetussa ohjeessa ei ole kyse lakimuutoksesta, vaan Verohallinnon sisäisestä valtakunnallisesta ohjauksesta, jonka ensisijaisena tavoitteena mainitaan, että perintöjä ja lahjoja tullaan verottamaan 1.1.2010 lähtien koko Suomessa yhtäläisesti noudatettujen käytäntöjen ja menettelytapojen mukaisesti. Uudessa ohjeessa kuvataan perintö- ja lahjaverotuksen yhteydessä tehtävässä arvonmäärityksessä yleisesti käytettäviä periaatteita, erilaisia arvonmääritysmenetelmiä sekä erityyppisten omaisuuserien käyvän arvon määrittämisen erityispiirteitä.

Ohjeen mukaisesta kaavamaisesta arvostustavasta voidaan poiketa esittämällä selvitystä esimerkiksi omaisuuden yksilöllisistä ominaisuuksista.

Eri verovirastojen alueella arvostamisessa noudatetut erilaiset käytännöt ovat voineet jossain tilanteissa johtaa siihen, että omaisuuden arvostus perintö- tai lahjaverotuksessa on poikennut selvästi siitä mitä omaisuudesta olisi luovutuksen yhteydessä tosiasiallisesti maksettu. Tällaisia tilanteita on voinut ilmetä erityisesti syrjäisemmillä paikkakunnilla, joissa uuden ohjeen mukaisten arvostusmenetelmien käytön on arvioitu voivan nostaa esimerkiksi omakotitalojen, mökkien ja metsäpalstojen perintö- ja lahjaverotuksessa käytettäviä arvoja jopa kymmenillä prosenteilla aikaisemmasta.

Verohallinnon uudessakin ohjeessa esitetyistä osittain kaavamaisista arvonmääritysmenetelmistä huolimatta omaisuuden arvostamisen lähtökohtana on siis käypä arvo. Tähän arvoon omaisuuden yksilölliset ominaisuudet sekä esimerkiksi tarkempi sijainti maakunnan sisällä voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi.

Valtakunnallisesti yhtenäinen tilasto- tai muuhun vastaavaan tietoon perustuva kaavamainen arvostaminen voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi lomakeskusalueilla. Hintaerot tällaisen alueen sisällä sekä toisaalta syrjäisempien seutujen mökkikiinteistöihin nähden voivat olla huomattavia. Näissä tilanteessa on selvää, että pelkästään kaavamaisiin laskelmiin perustuva arvonmääritys voi johtaa vääristyneeseen lopputulokseen.

Nähtäväksi jää miten verotoimistot tulevat toimimaan tällaisissa tapauksissa. Ennen uutta ohjetta verotoimistoilla oli ehkä suurempi vapaus huomioida kiinteistömarkkinoiden paikallisia eroja.

Uudella ohjeella tullee olemaan vaikutusta selvitysvelvollisuuden jakautumiseen.

Uusi ohje tullee jatkossa käytännössä ohjaamaan todistustaakan ja selvitysvelvollisuuden jakoa. Oletettavaa on, että se joka haluaa poiketa ohjeen mukaisesta arvostuksesta, on velvollinen esittämään poikkeamiselle perusteet. Useimmiten tämä tehtävä tulee lankeamaan veronmaksajalle.

Verotus- ja ennakkotietokäytännössä on aikaisemminkin paljon käytetty esimerkiksi kiinteistönvälittäjien laatimia arviokirjoja kohteiden käyvän arvon osoittamiseksi. Mikäli verotoimistot tulevat aiempaa enemmän tukeutumaan uuden ohjeen mukaiseen kaavamaiseen arvostukseen ja mikäli omaisuuden yksilöllisiin ominaisuuksiin ja niiden merkitykseen liittyvä selvittämisvelvollisuus siirtyy verovelvolliselle, tämä on varmasti omiaan lisäämään arviokirjojen käyttöä tulevaisuudessa.

Vaikka uusi ohje saattaa lisätä verotuksen yhdenvertaisuutta ja ennustettavuutta, voi ongelmalliseksi muodostua arvonmäärityksessä tarvittavien vertailutietojen epätasainen jakautuminen Verohallinnon ja verovelvollisen välillä. Esimerkiksi kiinteistökauppojen osalta Verohallinnolla voi olla käytettävissään sellaista alueellista vertailukauppatietoa, jota verovelvollisella ei ainakaan ilman ulkopuolisen asiantuntijan palvelujen käyttämistä ole saatavilla.

Alhaisen arvostuksen johdosta perintö- ja lahjaverotuksessa saavutetut verosäästöt voivat lopulta käydä kalliiksi omaisuutta luovutettaessa.

Perimys- ja lahjoitustilanteissa on hyvä huomata, että perintöveroa maksetaan vasta yli 20.000 euron arvoisesta omaisuudesta, ja että ennakkoperinnöissä ja lahjoissa verottomuuden raja on 4.000 euroa. Etenkin, jos perinnön jakajia on paljon, saattaa perinnön kokonaisarvo usein jatkossakin jäädä näiden verottomuusrajojen alle. Keskustelua herättänyt mahdollinen arvostustason korottuminen voikin monessa tilanteessa jäädä käytännössä merkityksettömäksi verottomuusrajojen tullessa sovellettavaksi.

Jos perintönä tai lahjana saatu omaisuus on tarkoitus jossain vaiheessa myydä, on lisäksi tärkeää muistaa, että perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty arvo muodostaa luovutusvoittoverotuksessa omaisuuden hankintamenon, jota puolestaan verrataan luovutushintaan myyntivoittoa tai -tappiota laskettaessa. Koska luovutusvoittojen verotus on yleensä huomattavasti perinnön tai lahjan verotusta kireämpää, voi uuden ohjeistuksen mukainen korkeampi arvostus tosiasiassa tuoda myös säästöä luovutusvoitoista maksettavat verot huomioon ottaen.

Yritysvarallisuuden arvostamisen ja sukupolvenvaihdosten osalta ei ole odotettavissa suuria muutoksia.

Yritysvarallisuuden arvostamiseen Verohallinnon uudella ohjeella ei lähtökohtaisesti pitäisi olla samalla tavalla arvostustasoa korottavaa vaikutusta kuin esimerkiksi edellä mainittujen omakotitalojen, mökkien ja metsäpalstojen kohdalla, ellei sitten yrityksen taseeseen sisälly kyseisiä eriä.

Tilanteissa, joissa perintö- ja lahjaverotuksen ns. sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevat säännökset soveltuvat, ei uudella ohjeella ole lainkaan vaikutusta huojennuksen tai suoritettavan veron määrään. Huojennuksen laskennassa ratkaisevaa on yrityksen vertailuarvo (aikaisemmin verotusarvo), joka määräytyy yrityksen nettovarallisuuden perusteella.

Tiedossamme on, että Verohallinnossa valmistellaan myös uutta yritysten sukupolvenvaihdoksia koskevaa ohjeistusta. Käsityksemme mukaan valmisteilla oleva ohjeistus ei olisi tuomassa radikaaleja muutoksia sukupolvenvaihdoksia koskeviin verohallinnon käytäntöihin tai menettelytapoihin.



Mikko Lundstedt, Senior Tax Manager, PricewaterhouseCoopers Oy

Petri Taipale, Tax Consultant, PricewaterhouseCoopers Oy ]]> Tue, 09 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3985 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3984
Naisten Pankin Turun aluesolu järjestää runsaasti tapahtumia ympäri vuoden. Toiminta käynnistetään avajaisissa, ja sen jälkeen on luvassa useita tilaisuuksia heti ensimmäisenä toimintavuotena.

– Uskomme, että Naisten Pankin toiminta kiinnostaa turkulaisia ja että he haluavat tehdä vapaaehtoistyötä hyvässä seurassa. Ensisijainen tavoitteemme on varainhankinta Naisten Pankille. Mutta siinä rinnalla on tärkeää, että suuri joukko ihmisiä voi toimia iloisesti yhdessä ja kantaa vastuuta lähimmäisestä. Toivotamme kaikki halukkaat lämpimästä tervetulleiksi mukaan toimintaan, Naisten Pankin Turun aluesolun yhteyshenkilö Laura Laiho sanoo.

Naisten Pankin Turun aluesolun toiminnassa ovat Laura Laihon lisäksi mukana Amy Spiik, Elina Virtanen, Anneli Rantalaiho ja Tuija Alihaanperä.

Naisten Pankki on Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima rahasto ja yhteisö. Sen voimavarana ovat lukuisat osakkaat ja aktiiviset vapaaehtoiset, jotka keräävät lahjoituksia kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja taloudellisen toimeentulon parantamiseksi kestävän kehityksen periaattein. Naisten Pankin tuella kehitysmaihin perustetaan kyläpankkeja, joista naiset voivat saada pienlainan oman yrityksen perustamiseksi. Lisäksi he saavat ammattikoulutusta, luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muita valmiuksia toimeentulon hankkimiseen. Kirkon Ulkomaanapu vastaa Naisten Pankin hankkeiden käytännön toteutuksesta.

Naisten Pankki perustettiin toukokuussa 2007. Toimintansa aikana se on kerännyt lähes 1,5 miljoonaa euroa kehitysmaiden naisten hyväksi. ]]> Tue, 09 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3984 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3983
Sekä normaalimäen että suurmäen mäkihyppykilpailujen parhaat hyppääjät käyttävät PowerWear-asua harjoittelun tehostamiseksi. Niin olympiavoittaja Simon Amman, hopeamitalisti Adam Malysz kuin normaalimäessä neljänneksi sijoittunut Janne Ahonenkin ovat PowerWearin asiakkaita.

Asu huippu-urheilijoiden suosiossa

PowerWear on urheilijoiden harjoittelua tehostava asu, jota voi käyttää monipuolisesti eri lajeissa.

Pertti Hasasen kehittämässä voimaharjoitteluasussa ylimääräinen paino keskittyy keskivartaloon, mikä tekee harjoittelusta turvallista ja tehokasta jopa vedessä käytettäessä. Painona asuissa käytetään patentoitua SoftWeight Systemiä.

- Asua on helppo käyttää eri lajien harjoittelussa, sillä se tuntuu mukavalta, hengittää hyvin ja tukee yksilöllisiä vartalon liikkeitä. Se antaa jopa suojausta kontaktilajeissa. PowerWear on riskitön ja miellyttävä tapa tehostaa harjoittelua, Hasanen kertoo.

Yleisesti käytössä olevat vyölle, nilkkoihin ja ranteisiin sijoitettavat painot saavat aikaan sen, että liikeradan vastus jakautuu väärin ja altistaa rasitusvammoille ja kontaktilajeissa tapaturmille. Sen vuoksi Hasasen kehittämästä harjoitteluasusta on tullut kansainvälinen menestys.

- Markkinoille pääsyssä minua on auttanut Keksintösäätiö, jolta olen saanut tukea sekä ideani kehittämiseen että PowerWearin brändin rakentamiseen. Säätiöltä saa hyvää, nopeaa ja varmaa palvelua, josta olen todella kiitollinen, Hasanen mainitsee.

Mäkihyppääjien lisäksi PowerWear-voimaharjoitteluasua käyttävät muun muassa Saksan hiihtoliiton urheilijat, Jamaikan sprintterit, useat NHL-jääkiekkojoukkueet, USA:n jääkiekkoliiton kehitysjoukkueet, tennispelaaja Jarkko Nieminen, ottelija-pituushyppääjä Carolina Klüft sekä pituushyppääjä Godfrey Mokoena.

Kasvuyritykseksi Keksintösäätiön tuella

Keksintösäätiön ja Pertti Hasasen yhteistyö alkoi 2000-luvun alkupuolella, kun Calgary Flamesin Euroopan kykyjenetsijänä toiminut Hasanen tuli esittelemään Keksintösäätiön Turussa toimivalle innovaatioasiantuntijalle Tapio Järvensivulle ideaansa uudenlaisesta voimaharjoitteluasusta.

- Idea vaikutti hyvin mielenkiintoiselta ja se sisälsi paljon mahdollisuuksia, joten aloimme viedä sitä eteenpäin. Haimme keksinnölle muun muassa yhteistyökumppaneita, Järvensivu Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.

Keksintösäätiö on rahoittanut sekä idean jalostamisen liiketoiminnaksi että PowerWearin tuotteistamisen. Kehitystyössä on ollut mukana myös muita Keksintösäätiön avustamia aloittelevia yrityksiä. Ne ovat auttaneet idean kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Keksintösäätiö auttaa yksityishenkilöiden ja alkavien yritysten ideoiden ja keksintöjen arvioinnissa ja jalostamisessa liiketoiminnaksi. ]]> Tue, 09 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3983 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3977
- SISU-ohjelmassa kehitetyt menetelmät ja tekniikat ovat parantaneet työn tuottavuutta, edistäneet tuotantoinvestointien tekemistä ja auttaneet tuotannollisten työpaikkojen säilymistä Suomen kone- ja metallituoteteollisuudessa, toteaa ohjelman päällikkö Juha Suuronen.

Ohjelmassa kehitettiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tuotantotoimintaa - yrityshankkeista noin kaksi kolmasosaa oli pk-yritysten hankkeita. SISU-ohjelman kokonaisbudjetti oli 80 milj. euroa, josta Tekesin osuus oli vajaa puolet.

- SISU-projektien tavoitteet ovat painottuneet kustannustehokkuuden ja tuotannon joustavuuden parantamiseen sekä läpäisyajan lyhentämiseen, summaa ohjelman koordinaattori prof. Reijo Tuokko. Tuokon mukaan keskeisimpiä kehittämiskohteita yritysprojekteissa ovat teknologioiden näkökulmasta olleet toiminnan- ja tuotannonohjaus, robotiikka, tuotannon tietojärjestelmät sekä edistykselliset valmistustekniikat. Tutkimusprojekteissa ovat vastaavasti painottuneet robotiikka, konenäkö, simulointi ja mallinnus, valmistettavuus sekä ihminen-kone-vuorovaikutteisuus.

Tehdasteollisuus on Suomen talouden selkäranka

Helmikuussa julkaistu EVA-analyysi osoittaa, että Suomessa tarvitaan ehdottomasti toimenpiteitä, joilla voidaan turvata tehdasteollisuuden ja tuotannollisen toiminnan säilyminen Suomessa. SISU-ohjelmassa tehdyt t&k-panostukset ovat tähdänneet juuri tähän tavoitteeseen.

- Tuotantoa kehittämällä ja automatisoimalla valmistusta on edelleen mahdollista harjoittaa kannattavasti myös kehittyneissä maissa kuten Suomessa, toteaa EVA-analyysin koonnut Timo Nikinmaa ETLAsta.

Tasoharppaus toimitusnopeudessa ja joustavuudessa

Kuopion lähellä toimiva Hydroline Oy on nostanut SISU-projektissaan hydraulisylinterituotantonsa aivan uudelle tasolle. Uusi katkaisu-, sorvaus-, hitsaus- ja kokoonpanokonsepti mahdollistaa uudenlaisen tehtävien osalta tasoitetun tuotannon vaiheissa siten, että linjoissa voidaan noudattaa likimain samaa tahtiaikaa saman tuoteperheen sisällä.

- Tavoitteena on, että linjassa voidaan valmistaa erilaisia ja erikokoisia sylinterejä piensarja- ja yksittäisvirtana vähintään yhtä tehokkaasti kuin kilpailijat standardituotteita suurina sarjoina, linjaa tuotantopäällikkö Sami Romppanen hankkeen tuloksia.

Tuottavuusharppaus tuulivoimavaihteiden tuotannossa

Tuulivoimavaihteiden kehittäjän Moventas Wind Oy:n projektissa luotiin uusi tuotantojärjestelmä, joka antaa ylivoimaista nopeutta reagoida markkinamuutoksiin. Järjestelmä lisää tehokkuutta sekä joustavuutta tuotteissa, volyymeissä ja kasvussa.

Saavutetut tulokset ovat jo tässä vaiheessa ylittäneet odotukset. Tuloksena

on uusi tuotantokonsepti ja tehdas sekä merkittävät muutokset vanhoissa tehtaissa. Valmistuskapasiteetti on kasvanut vuoden 2006 tasosta yli kolminkertaiseksi. Tuottavuus on noussut kaksinkertaiseksi mitattuna tuotoksena työtunteja ja käytettyä tehdaspinta-alaa kohti.

Tuotekehitys ja tuotanto jatkuu Suomessa

Iittala Group Oy Ab:n Tulevaisuuden tehdas -projektin tavoitteena oli luoda suunnitelma ja käynnistää projektin toteutus Arabian tehtaan kehittämiselle kotimaisen valmistuksen turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

Projektin seurauksena Arabian tehtaalla on toteutettu useita tuotannon kehitys- ja investointiprojekteja ja suunnitelma tulevaisuudessa toteutettavista projekteista on tehty vuoteen 2012 asti. Koko tehtaan kattavalla pitkäjänteisellä kehityssuunnitelmalla on ollut ratkaiseva merkitys tehtaan säilymiselle Suomessa, mahdollisuuksille kehittää tehtaasta kilpailukykyinen valmistusyksikkö sekä säilyttää ja edelleen kehittää keraamista teknologiaa, tuotekehitystä ja tuotantoa Suomessa tulevaisuudessakin.]]> Tue, 09 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3977 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3972
Koska inflaatio ei edelleenkään muodosta selkeä uhkaa, sekä Euroopan että Yhdysvaltojen keskuspankit odottanevat korkojen noston kanssa loppuvuoteen, vaikka epänormaalin matalat korot voivatkin aiheuttaa uusia vääristymiä esimerkiksi asuntomarkkinoilla.

- Euriborien odotetaan nousevan vuoden kuluessa, mutta aiemmin odottamaamme hitaammin. Eniten nousupainetta on pitkissä koroissa, koska valtioiden hurjalle velkaantumiselle ei näy vielä loppua, kertoo Sampo Pankin ekonomisti Pasi Kuoppamäki.

- Velkavetoisen elvytyksen takaraja tuli vastaan jo Kreikassa ja riski uusista rytmihäiriöistä etenkin Euroopassa on kasvanut.

Suomessa tuotanto pääsemässä hitaaseen nousuun

Suomessa bruttokansantuote supistui viime vuonna lähes kahdeksan prosenttia eli enemmän kuin vuosikymmeniin. Suomen vienti supistui lähes neljänneksen. Talonrakentaminen notkahti reippaasti, ja kaupan myyntimäärät alenivat selvästi.

- Jyrkkä alamäki päättyi jo kesällä, mutta vuoden toisella puoliskolla kokonaistuotanto polki paikoillaan sanoo pääekonomisti Lauri Uotila.

Yrittäjien ja kuluttajien suhdanneodotukset ovat jatkaneet nousuaan kuluvan vuoden tammi-helmikuussa. Teollisuuden uudet tilaukset ovat hiljalleen lisääntyneet, ja asuntorakentamisen aloitukset ovat nousseet.

- Odotamme bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Kuitenkin työttömyys lisääntyy vielä tänä vuonna, ja vuoden keskimääräinen työttömyysaste kohoaa 10 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyys vähentynee hieman, kun eläköityminen supistaa työvoiman tarjontaa, sanoo Uotila.

Uotilan mukaan kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen kasvua ovat jarruttaneet kylmä talvi sekä erityisesti työmarkkinahäiriöt. Nyt julkaistu suhdanne-ennuste perustuukin oletukseen, että katsauksen julkaisuhetkellä käynnissä ollut satama-ahtaajien lakko ei kestä montaa päivää.

Kulutus kasvaa vaatimattomasti

Inflaatio palaa viime syksyn miinuslukemista normaaleihin lukemiin. Uotila arvioi tämän vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi 1,4 prosenttia ja ensi vuodelle hän odottaa hieman tätä nopeampaa kuluttajahintojen nousua. Palkansaajien ansiotaso kohoaa tänä ja ensi vuonna runsaat kaksi prosenttia, ja eläkkeiden korotukset jäävät tätä pienemmiksi.

- Kulutus kasvaa tänä vuonna jokseenkin vaatimattomasti, mutta ensi vuonna kulutus voi jo lisääntyä runsaan prosentin, ennustaa Uotila.

Julkisen talouden alijäämä syventynyt nopeasti

Valtion ja kuntien tulot jäivät viime vuonna selvästi menoja pienemmiksi. Tänä ja ensi vuonna alijäämät kasvavat entisestään, joten suunnitelmilla julkisen sektorin tasapainottamiseksi alkaa kohta olla kiire. Toteutuessaan se hidastaa talouskasvua tulevina vuosina.

- Lievänä lohtuna on se, että nämä haasteet ovat meillä sentään astetta keveämmät kuin useimmissa EU-maissa, sanoo Uotila.

]]> Mon, 08 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3972 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3971
Mikäli näin ei tapahdu, yrittäjänaisten mielestä on turha taivastella sitä, mikseivät naiset ryhdy yrittäjiksi. Yhtä turha on silloin myös pohtia, mikseivät naisten yritykset kasva, työllistä ja kansainvälisty nykyistä rivakampaan tahtiin. Toisaalta yrittäjänaiset painottavat, että naisten vetämät yritykset pärjäävät monien tutkimusten mukaan erittäin hyvin. Suomen talous tarvitsee jatkossa yhä enemmän naisten yrittäjyyttä, etenkin kun seuraavan 10 vuoden aikana työmarkkinoilta poistuu noin 350 000 henkilöä eläkkeelle.

Perhevapaakustannukset jarruna

Naisten yrittämisen isoimpana jarruna ovat perhevapaakustannukset. Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle vähintään 10 000 euroa ja alle kouluikäisten lasten perheissä äiti jää edelleen isää useammin kotiin hoitamaan sairasta lasta.

Yrittäjänaisten mielestä on selvää, etteivät miehet ja naiset ole tasa-arvoisia työmarkkinoilla niin kauan, kun äidin työnantaja joutuu maksamaan vanhemmuuden kustannukset ja sairaan lapsen hoidosta aiheutuvat poissaolokulut. Vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukainen jakaminen yhteisvastuullisesti on ennen muuta tahdon asia.

Nämä kulut voitaisiin jakaa esimerkiksi Ruotsin mallin mukaan siten, että myös valtio osallistuu uusien veronmaksajien kustannuksiin. Tämä jos mikä edistäisi työllistämistä ja nuorten naisten pysyvien työpaikkojen saamista. Esimerkiksi parturi-kampaamot voisivat pestata tuolivuokralaisiksi siirtyneet kampaajat työntekijöikseen. Nyt näiltä käsityövaltaisilta ja naisia työllistäviltä aloilta ovat työpaikat huvenneet merkittävästi.

Yhdenmukainen sosiaaliturva

Kaikkien kansalaisten yhdenmukainen sosiaaliturva on yrittäjyyden elinehto. Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on kuitenkin liian korkea, kun sosiaaliturvan heikentyminen lasketaan yrittämisen riskiksi. Yrittäjänaisten Keskusliitto on huolissaan, että ne perheenjäsenet, jotka ovat työskennelleet puolison yrityksessä, jätetään vaille työttömyyskorvausta. Näin siksi, että heidät lasketaan yrittäjiksi, vaikka he eivät todistettavasti ja verotietojen mukaan omista pätkääkään yrityksestä.

Lähes 80 prosentilla naisyrittäjistä on alle 20 000 euron YEL-työtulot ja odotettavissa siis heikko eläke. Yrittäjänaiset paiskivat jo muutama vuosi sitten yli 46 tunnin työviikkoa. Työterveyslaitoksen tuoreen naisyrittäjien työhyvinvointia koskevan tutkimuksen mukaan naisyrittäjien hyvinvointia työssä tukisi parhaiten mahdollisuus työstä irtautumiseen ja lepoon. Parempi eläketurva, mahdollisuus saada apua työhön sekä kuntoutus- ja työterveyshuoltopalvelut toisivat myös osaltaan paukkuja arjessa jaksamiseen.]]> Mon, 08 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3971 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3970
Tuotteet tehdään kotimaisista raaka-aineista aitojen suomalaisten makkarantekijöiden käsityönä valmistamina. Perniön liha tekee paljon yhteistyötä lähialueen tuottajien kanssa. Lisäaineita sen sijaan käytetään mahdollisimman vähän.

Yrityksen päätuotteita ovat luonnonkuoriin valmistetut erikoismakkarat ja maksamakkarat. Mainitsemisen arvoisia klassikoita ovat esimerkiksi keskiajan reseptillä valmistettu Perunalaukkamakkara, sekä jo 50 vuotta lähes samalla reseptillä valmistettu Yönakki. Helsingin Makkaratehtaan makkaroissa ei ole käytetty mekaanisesti erotettua lihaa, kamaraa eikä natriumglutamaattia. Koko tuoteperhe on myös laktoositon, gluteeniton ja soijaton.

]]> Mon, 08 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3970 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3969
– Matkailu- ja ravintola-ala tuo valtiolle verotuloja neljä miljardia euroa vuodessa. Se on merkittävä työllistäjä, jonka osuus bruttokansantuotteesta on jo suurempi kuin pankki- ja vakuutusalan. Alan toimintaedellytysten tukeminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan, toteaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Matkailu- ja ravintola-alan kannattavuuden lasku jyrkkeni selvästi viime vuonna ja palveluiden kysyntä tippui 7,5 prosenttia. Sektoria kurittivat viime vuonna etenkin ulkomaalaisten matkailijoiden väheneminen, veromuutokset, säästämisasteen nousu ja työttömyys. Konkurssiin haettujen yritysten määrä säilyi kuitenkin entisellä tasolla.

Vientikysynnän ja liikematkailun supistumisesta kärsivät eniten hotellit, joiden majoitusmyynnin arvo kutistui viime vuonna 10 prosenttia. Huonehinnat laskivat reilut kaksi prosenttia ja huonemyynnin määrä kahdeksan. Huoneiden käyttöaste tipahti 49 prosenttiin.

Ruoan ja alkoholin myynti ravintoloissa notkahti viime vuonna noin seitsemän prosenttia. Talouslama rokotti pahiten henkilöstöravintoloita, joiden myynti tippui peräti 11,5 prosenttia. Myös pitopalveluyritysten myynti supistui 9,3 prosenttia edellisvuodesta. Ainoastaan pikaruoka maittoi entiseen malliin, sillä pikaruokaravintoloiden myynnin arvo kasvoi 3,5 prosentilla. Ravintoloiden käyttöaste jäi kuitenkin edellisvuotta heikommaksi toimipaikkojen määrän kasvettua reilusti. Myös opiskelijaravintoloiden myynti kasvoi 3,5 prosenttia.

Myyntihinnat nousivat vajaat 4,5 prosenttia pääosin ruuan tukkuhintojen kallistumisen ja alkoholiveron korotusten vuoksi. Työn tuottavuus puolestaan laski viime vuonna noin kolme prosenttia yksikkötyökustannusten kohotessa tuntuvasti työn hintaa nopeammin. Työn tuottavuus kääntynee kuitenkin nousuun jo tänä vuonna.

]]> Mon, 08 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3969 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3968
Sillan painumisen huomannut ohikulkija teki havainnostaan ilmoituksen hätäkeskukselle lauantaina klo 6.44. Tämän jälkeen silta suljettiin välittömästi kaikelta liikenteeltä. Asiantuntijat ovat selvitelleet aamusta saakka sillan tilannetta ja alueen liikennejärjestelyjen suunnittelu on käynnissä. Sillan notkahtamisen syystä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Sillan vakautta ja mahdollista painumisen jatkumista seurataan mittauksin.

Sillan notkahtamisen ei tiedetä aiheuttaneen henkilövahinkoja tai muita aineellisia vahinkoja sillan vaurioitumisen lisäksi.

Liikennejärjestelyt

Martinsilta ja Myllyahde

Sunnuntain aikana Martinsillalla ja Myllytunnelissa tehdään seuraavat liikennejärjestelyt: Martin sillalla tulee olemaan käytössä kaksi kaistaa pois keskustasta ja yksi kaista keskustaan päin. Myllytunnelissa tulee olemaan vain yksi ajokaista käytössä.

Joukkoliikenne

Hirvensalon suunnasta tulevat bussit tulevat kulkemaan keskustaan Aurasillan kautta.

Sillan sulkeminen vaikuttaa sunnuntain aikana bussilinjoihin 9, 50, 51, 53, 54 sekä yölinjaan 36.

Arkiliikenteeseen vaikuttavista järjestelyistä tiedotetaan myöhemmin lauantai-illan aikana.

Mahdolliset pysäkkimuutokset Kauppatorilla on merkitty pysäkeillä.

Muu ajoneuvoliikenne

Myllysillan sulkeminen ruuhkauttaa kaikkia keskustan siltoja. Autoilijoita pyydetään tämä ottamaan hyvissä ajoin keskustaa lähestyttäessä huomioon ja käyttämään mahdollisuuksien mukaan muita reittejä.

Kevyt liikenne

Turvallisuussyistä Myllysillan alue on suljettu kaikelta kevyeltä liikenteeltä, myös jalankulkijoilta. Paikan päällä on henkilöitä ohjaamassa kevyttä liikennettä siihen saakka kunnes uudet järjestelyt saadaan osoitettua asianmukaisesti.]]> Sat, 06 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3968 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3965
Seminaarissa ovat mukana mm. HK-Ruokatalon henkilöstön kehittäjä, keskisuurten leipomo- ja liha sekä kala-alan yritysten edustajia. Paikalla on myös paikallisen juomateollisuuden (Eckes Granini Finland, Pernod Ricard Finland) edustajia. Hankkeen ohjausryhmässä on vankka yritysten edustus

Elintarvikealan yritysten määrä on julkisuuden tietojen mukaan vähentynyt Varsinais-Suomessa. Alan merkitys on tällä seudulla edelleen hyvin merkittävä, ja paikallista osaamista halutaan säilyttää ja kehittää edelleen

Seminaarissa esitellään rahoitusmuotoja, jotka mahdollistavat monipuolisia tapoja osaamisen kehittämiseksi. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan osaavasta työvoimasta on jo pulaa. Taloudellinen taantuma muuttaa tätä lyhyellä tähtäyksellä, mutta ei pidemmällä, sillä suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle lähivuosina. Eläkekustannusten ja työvoiman vähenemisen vuoksi on tärkeää, että eläkkeellelähtöikää pystytään nostamaan. Keskeinen keino tässä on asianomaisten henkilöiden työkyvyn ylläpito osaamisen kehittämisen avulla. Kiristyneessä taloustilanteessa osaava henkilöstö myös tukee yrityksen kilpailukykyä motivoimalla ja sitouttamalla henkilöstöä tulokselliseen toimintaan. Miten tämä toteutetaan elintarvikealalla, siitä keskustellaan seminaarissa.

Uusien koulutusmuotojen kehittyminen madaltaa työnteon ja koulutuksen välistä raja-aitaa ja antaa yrityksille nykyistäkin paremmat mahdollisuudet vastata elinikäisen oppimisen haasteisiin. Seminaarissa asiantuntijat kertovat henkilökunnan kouluttamisen uusista rahoitusmahdollisuuksista sekä mahdollisuuksista suorittaa alan tutkintoja näyttötutkintona oppisopimuksella. Tämän lisäksi kerrotaan mahdollisuuksista toteuttaa yritysten tarpeiden mukaisia lyhyt-, muunto- tai rekrytointikoulutuksia. Seminaarin yhteydessä kerätään yritysten toiveet ja tarpeet ja suunnittelemme yhdessä kuinka Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus voi tarpeisiin vastata. Samalla leipomo-, liha- ja muut elintarvikealan yrittäjät saavat mahdollisuuden luoda kontaktiverkostoja keskenään.

]]> Fri, 05 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3965 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3964
Kuljetusalan uudella työehtosopimuksella saavutettiin työrauha, mutta ahtaajien työtaistelu on pysäyttänyt päivittäiset vienti- ja tuontikuljetukset satamissa, mikä pahasti sekoittaa rahtiliikennettä. Järkevät meno- ja paluukuljetukset jäävät toteutumatta ja teollisuuden tuotantolaitosten alasajojen seurauksena myös monet kotimaan kuljetuksia suorittavat yritykset joutuvat työtaistelun sijaiskärsijöiksi.

Ahtaajien työtaistelu käy kuljetusalalle kohtalokkaan kalliiksi. Kuljetusten estyessä työnantajille jää velvollisuus maksaa kuljettajille palkkaa yhden viikon ajan. Tässä poikkeuksellisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kuljetusyrityksille koituu lisäkustannuksia myös uudesta työehtosopimuksesta. Palkat nousevat huhtikuussa 0,6 % ja lokakuussa 0,7 %, ensi vuoden huhtikuussa 0,6 % ja joulukuussa teollisuuden yleisen linjan mukaisella yleiskorotuksella. Lisäksi sopimuksen tekstimuutokset korottavat ansioita lisäten kuljetusyritysten työvoimakustannuksia.

Kuljetusyritykset joutuvat siirtämään kohoavat kustannukset ja lakkotappiot asiakkaiden maksettaviksi, mikä rasittaa Suomen kilpailukykyä. Työtaistelun pitkittymisestä aiheutuu suomalaisille yrityksille ja kansantaloudelle pahimmillaan korvaamattomia tappioita. Siksi satamalakko tulee saada päättymään ensi tilassa ja välttää avoinna oleva huolinta-alaa uhkaava työtaistelu. ]]> Fri, 05 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3964 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3962
- Festum IT-Palvelut Oy ja usealla paikkakunnalla pitkään toimineet Toimistotekniikka yhtiöt ovat omilla toiminta- ja markkina-alueillaan arvostettuja ja luotettuja toimijoita, minkä ansiosta ne täydentävät erinomaisesti palveluketjuamme”, Datainfon toimitusjohtaja Jorma Maaninka sanoo.

Porin talousalueella toimivan Festum IT-Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Janne Eurénin mukaan siirtyminen DataInfon brandin alle ja läheinen kumppanuus Soneran kanssa on otettu asiakkaiden puolelta positiivisesti vastaan.

- Paikallisuus yhdistettynä valtakunnallisuuteen on erittäin hyvä yhdistelmä satakuntalaisten asiakkaiden palvelun kannalta, Eurén sanoo.

Yhdeksällä paikkakunnalla toimivan Toimistotekniikka yhtiöiden toimitusjohtaja Oiva Nätyngin mukaan DataInfon palvelut ja yritysosaaminen tuovat juuri sitä kaivattua lisäosaamista ja selkänojaa, jota yritys on kaivannut asiakasyritysten tuottavuutta parantavien ratkaisujen tarjoamiseen. ]]> Fri, 05 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3962 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3961
- Kokemukset osoittavat, että sovittelun avulla työyhteisöissä voidaan aukaista hyvinkin haasteellisia solmuja, sanoo suomalaisen sovittelun pioneeri ja kehittäjä, koulutuspäällikkö Timo Pehrman Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 5.3.2010 Helsingissä.

Ristiriidat työyhteisöissä alkavat usein pienistä asioista ja perustuvat monesti väärinkäsityksiin ja juoruihin. Konfliktit kuitenkin kasvavat monesti suuriksi ja elävät pitkään, koska niihin ei puututa riittävän ajoissa. Väärät tulkinnat ja puhumattomuus ruokkivat tulehtunutta tilannetta.

Työyhteisösovittelun väliintulo voi muuttaa kielteisen kehityksen oppimismahdollisuudeksi. Sovittelu on muutos- ja oppimisprosessi, joka antaa voimaa työyhteisöihin, koulutuspäällikkö Timo Pehrman muistuttaa kahdensadan sovittelun kokemuksella.

Pehrman perustaa näkemyksiään myös tutkittuun tietoon, muun muassa Suomen Sovittelufoorumin ja Työsuojelurahaston rahoittamaan Työyhteisösovittelu-tutkimushankkeeseen (TYSO), jossa oli mukana 14 erilaista sovittelutapausta. Tutkimus osoitti, että konfliktin synnyttämä ahdistus voi johtaa siihen, että joku joutuu lähtemään työyhteisöstä tai sairastuu ennenaikaisesti. Sovittelulla tilanteita voidaan kuitenkin purkaa ennen lopullista kriisiä ja se soveltuu hyvin myös laajemmin ristiriitojen hallinnan menetelmäksi.

Timo Pehrman sanoo, että sovittelija ei osallistu riidan ratkaisuun, vaan tekee sovinnon mahdolliseksi, on aktiivinen kuuntelija ja oppimisprosessin käynnistäjä.

]]> Fri, 05 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3961 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3959
– Piia Savolaisella on erittäin pitkä kokemus työvoimahallinnosta. Savolaisen laaja-alainen ymmärrys työmarkkinoiden toiminnasta on meille tärkeä voimavara, sillä toimimme yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa, toteaa Varamiespalvelun toimitusjohtaja Mika Kaukonen.

– Työskentelen mielelläni franchise-ketjussa, joka on näin hyvin konseptoitu, Savolainen sanoo.

Piia Savolaisen nimityksen yhteydessä Varamiespalvelu-Yhtiöiden organisaatiota kehitettiin siten, että perustettiin kaupallinen johtoryhmä, jossa Savolaisen lisäksi istuvat markkinointijohtaja ja alueiden myyntijohtajat.

– Uutta on myynnin ja markkinoinnin yhdistäminen. Nyt ne kulkevat käsi kädessä. Savolainen vastaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisestä sekä niiden kaupallistamisesta, Kaukonen toteaa.

]]> Fri, 05 Mar 2010 00:00:00 +0200 http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/3959