Mitä on periminen?

Perintä – sanana jättää tuskin ketään kylmäksi. Suurimmalla osalla meistä on jokin mielipide siitä, miten tulisi periä vai tulisiko periä lainkaan. Monesti perintätoimiston velallisasiakkaat tuntevat häpeää ja vastaavasti asiakkaat eli velkojat ovat häpeissään, kun perivät omia saataviaan. Ja eihän sen niin kuuluisi mennä. Useimmille meistä tulee joskus tilanteita, jolloin joudumme tekemisiin perintätoimiston kanssa. Toiset tahtomattaan, toiset tarkoituksella. Kaikilla on omat syynsä.

Miten perintä sitten oikein etenee?

Yrittäjä antaa perintätoimistolle toimeksiannon, joko heti laskun eräännyttyä, jolloin perintätoimisto huolehtii maksukehotusten lähettämisestä tai hän lähettää itse muistutukset ja siirtää laskut perintään tämän jälkeen, mikäli suoritusta ei ole tullut. Perintätoimisto lähettää tämän jälkeen perintäkirjeen, johon on lisätty perimiskulut. Näin ollen perintään siirto tarkoittaa myös aina lisäkustannuksia velalliselle. Perintätoimisto yrittää ensisijaisesti saada velalliselta vapaaehtoisen suorituksen, joten tässäkään vaiheessa ei ole myöhäistä sopia maksusta vaikka osissa perintätoimiston kanssa.

Mikä on tratta?

Perintäkeinona voidaan käyttää myös yksityisoikeudellista trattaa. Trattaperintää voidaan käyttää, kun kyseessä on kaupparekisteriin merkitty yritys tai elinkeinonharjoittaja. Trattaperintä on aina julkaisu-uhkainen. Jos velallinen ei reagoi ensimmäiseen perintäkirjeeseen lähetetään tratta Suomen Asiakastietoon, jolloin tieto maksuviiveestä rekisteröidään yrityksen maksutaparekisteriin. Tratan lähettämisen jälkeen saatava protestoidaan, jolloin yritykselle tulee saatavasta luottotietorekisteriin maksuhäiriömerkintä. Tratan protestointi julkaistaan yleensä myös tiedotusvälineissä, ellei muuta ole toimeksiantajan kanssa sovittu. Maksuhäiriötä ei poisteta, vaikka suoritus velalle myöhemmin tulisikin.

Jos nk. vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta?

Mikäli kirjeperintä ei tuota tulosta, tarkastetaan velallisen luottotiedot ja tehdään ehdotus jatkotoimenpiteistä. Varsinkin isoissa saatavissa haetaan velalle oikeuden vahvistus. Tämä tarkoittaa sitä, että perintäneuvottelija laatii asiasta haastehakemuksen, joka lähetetään käräjäoikeuteen. Käräjäoikeudesta riippuen yksipuolinen tuomio asiaan tulee n. 1-8 kuukauden kuluttua haastehakemuksen jättämisestä. Joissakin tapauksissa käräjäoikeus ei voi tuomita velallista ns. yksipuolisesti. Näitä tapauksia voivat olla esimerkiksi saatavan riitautus, jolloin käräjäoikeudelle laaditaan asiasta lisäselvityksiä.

Mitä tehdään käräjäoikeuden tuomion jälkeen?

Tuomion antamisen jälkeen velallisen luottotietoihin lisätään maksuhäiriömerkintä maksamattomasta velasta. Maksuhäiriömerkinnät säilytetään luottotietorekisterissä 2-10 vuotta, riippuen siitä, mistä merkintä on tullut. Perintätoimisto lähettää tuomion ulosottoon täytäntöönpanoa varten. Ulosottoviranomainen ottaa yhteyttä velalliseen maksuhalukkuuden selvittääkseen. Mikäli velallinen ei ole halukas suorittamaan velkaa omaehtoisesti, joutuu ulosotto ulosmittaamaan velallisen omaisuuden joko kokonaan tai osissa. Ensisijaisesti ulosmittaus tapahtuu aina palkasta. Ulosottotoimenpiteet vievät yleensä vähintään vuoden. Joissakin tapauksissa velan suorittamiseksi edes ulosottotoimet eivät auta. Velallinen voi olla varaton eli hänellä ei ole ulosmitattavaa omaisuutta tai palkkatuloja. Mikäli velallinen todetaan varattomaksi, jää saatava perintätoimiston jälkiperintään, jolloin perintätoimisto huolehtii siitä, ettei velka vanhene. Velan vanheneminen katkaistaan ulosotossa, tämä tehdään noin kerran kahdessa vuodessa tai useammin, jos tiedossa on velallisen parantunut maksuvalmius.

Niissä tapauksissa, joissa velalle ei kannata hakea oikeuden tuomiota, asia jää ei-oikeudellisen jälkiperintään. Perintätoimisto lähettää velalliselle säännöllisesti perintäkirjeitä velasta ja huolehtii samalla, ettei velka vanhene. Mikäli velallisen taloudellinen tilanne muuttuu, haetaan asiaan oikeuden tuomio, jolloin prosessi on edellisessä kappaleessa kuvatun mukainen.

Aina tapaukset eivät ole näin mustavalkoisia. Perintätoimistossa työskennelleenä voinkin todeta, että jokainen tapaus on erilainen. Velkojen takaa löytyy tarinoita, jotka ovat otoksia siitä todellisesta elämästä. Tarinoista - iloisista tai ei niin iloisista - huolimatta perintätoimisto ajaa aina ensisijaisesti toimeksiantajan etua, mutta samalla valvomme myös velallisen oikeuksia. Perintä pitää hoitaa hyvää perintätapaa noudattaen – asiakassuhteita kunnioittaen.

Olemme kaikki ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Toinen on velkoja, toinen perijä, kolmas velallinen. Olemme missä roolissa tahansa, yrityksen edustajana tai omana itsenämme, kaiken takaa löytyy aina ihminen, jolla on oma osansa tässä prosessissa. Kun kaikki hoitavat oman osansa ja tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla, on lopputulos aina onnistunut perintäprosessi.
Maria Matintalo

Myynti- ja markkinointivastaava
Svea Perintä Oy