Miksi kirjallinen työsopimus?

Työsopimus on vapaamuotoinen oikeustoimi eli se syntyy osapuolten välillä suullisesti, kirjallisesti tai myös konkludenttisesti eli osapuolten työsuhteen edellytykset täyttävällä käyttäytymisellä (henkilö esimerkiksi tekee töitä toiselle ilman nimenomaista sopimusta tältä saamiensa ohjeiden mukaisesti). Suullinen ja konkludenttinen työsopimus ovat yhtä päteviä kuin kirjallinenkin työsopimus, mutta erimielisyystilanteessa sopimuksen sisällön toteennäyttäminen on hankalampaa kuin kirjallisen dokumentaation tilanteessa.

Valtaosa työsuhteen alkaessa tehtävistä työsopimuksista laaditaankin jo kirjallisesti joko lomakemaista vakiopohjaa käyttämällä tai yksilöllinen sopimus laatimalla. Suositeltavaa on kuitenkin tehdä myös työsopimuksen muutokset esimerkiksi palkkauksen, työsuhde-etujen ja työtehtävien osalta kirjallisesti. Näin osapuolilla on aina ajan tasalla oleva dokumentaatio työsuhteen sisällöstä. Ilman työsuhteen ehtojen muutosten dokumentointia voi varsinkin pitkän työsuhteen sisältö poiketa hyvinkin paljon ensimmäisestä osapuolten välisestä kirjallisesta työsopimuksesta.

Kirjallisen työsopimuksen laatimisella heti työsuhteen alussa työnantaja täyttää samalla lakimääräisen velvollisuutensa kirjallisen selvityksen antamisesta työsuhteen keskeisistä ehdoista. Työsopimuslain mukaan työnantajalla on nimittäin velvollisuus antaa kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päätyessä, jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde tai yli kuukauden pituisesta määräaikaisesta työsuhteesta eikä ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Selvitys on annettava myös useamman peräkkäisen lyhyen määräaikaisen työsuhteen osalta kuukauden kuluessa ensimmäisen työsuhteen alkamisesta lukien. Lisäksi selvitys on annettava vuokratyöntekijän pyynnöstä myös alle kuukauden kestävissä työsuhteissa.

Kyseisessä selvityksessä työnantajan on ilmoitettava ainakin työsuhteen osapuolten koti- tai liikepaikka, työnteon alkamisajankohta, määräaikaisen työsopimuksen kesto sekä määräaikaisuuden peruste, koeaika, työn tekopaikka tai selvitys paikan määräytymisen periaatteista, työntekijän pääasialliset työtehtävät, sovellettava työehtosopimus, palkka tai muun vastikkeen määräytymisen perusteet ja palkanmaksukausi, säännöllinen työaika, vuosiloman määräytyminen sekä irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste. Lisäksi laki edellyttää työnantajan ilmoittavan kirjallisesti edellä mainittujen ehtojen muuttumisesta niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua muutoksen voimaan tulosta. Selvityksen antamisen laiminlyönti saattaa aiheuttaa työnantajalle vahingonkorvausvastuun, jos laiminlyönnistä on aiheutunut vahinkoa.

Työantajan on hyvä myös huomioida kirjallisissa työsopimuksissa työntekijöiden osalta muun muassa mahdolliset työnantajan liiketoimintaa suojaavat salassapito- ja kilpailukieltovelvoitteet, rikkomuksia seuraavat sopimusperusteiset sopimussakkoseuraamukset sekä sähköpostin ja Internetin käyttöön liittyvät työnantajan asettamat rajoitukset.

Samalla todetaan, että yritykset eivät valitettavasti aina huomio myöskään sitä, että kirjallisilla työsopimuksilla dokumentaationa on erityinen merkitys yrityksen arvoon, joidenka arviointi aktualisoituu viime kädessä yrityskaupan yhteydessä.

Yksittäisen työsopimuksen tai yrityskohtaisen työsopimuspohjan laatiminen kannattaa usein antaa asiantuntijan laadittavaksi.
Turo Järvinen

varatuomari

Kirjoittaja toimii Asianajotoimisto Legistum Oy:ssä työoikeuden asiantuntijana.