Maailman johtavat poliitikot ovat kokoontuneet Kööpenhaminaan keskustelemaan toimista, joilla ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää – tai keinoista, joilla sitä voidaan ainakin hidastaa. Panettelua lienee se, että ilmastopaniikin lietsomisessa olisi kyse uuden teknologian mainoskampanjasta ja totuttelemisesta öljyhuipun jälkeiseen aikaan.

Pakkaskauden lähestyessä meitä suomalaisia saattaa kylmätä ajatus uudesta tulevaisuudesta. Mikäli Suomen nykyistä sähkömarkkinamallia ei uudisteta ja sähkömarkkinoiden integraatio Eu:n alueella toteutuu suunnitellusti, uhkaa meitä sähköenergian hinnan kaksinkertaistuminen vuoteen 2020 - mennessä.

Voimakkaan energiansäästöskenaarion kansallinen markkinoiminen yhdessä kustannusnousuennusteen kanssa saattavat vähentää energia-intensiivisen teollisuuden investointihalukkuuden lisäksi myös palvelusektorin kasvua. Tästä seuraa köyhyyttä ja hampaiden (=verojen) kiristystä Suomen kansantaloudelle.

Kun tässä kaikessa hössötyksessä olemme julistaneet pannaan fotosynteesin perusraaka-aineen, olemme tainneet unohtaa muitakin perustavaa laatua olevia kysymyksiä.

Suomen reilu puoli miljoonaa vanhaa kerrostaloasuntoa on varustettu vanhanaikaisella poistoilmanvaihdolla, jossa ei ole lämmön talteenottoa eikä asuntokohtaista – tarpeen mukaista säätöä. Mitoituslämpötilassa vanhojen talojen ilmanvaihdon lämmittäminen tarvitsee saman verran tehoa kuin esim (lähivuosina valmistuva) Olkiluoto–3 tuottaa.

Niin suurilta investoinneilta kuin kerrostaloyhtiöiden putkiremontit tuntuvatkin, tulisi niiden yhteydessä uudistaa myös ilmanvaihdon järjestelmät. Rakentamalla ilmanvaihtoon lämmöntalteenottojärjestelmä säästettäisiin paitsi tuloilman lämmittämisessä, myös laite-energioiden talteenoton kautta. Ilmanvaihdon investointi toisi myös asumismukavuutta pukiremonttia enemmän.

Suomen rakentamismääräyskokoelma, joka ohjaa uudisrakentamista, edellytti jo vuonna 2003 uudisrakennuksille 30 % lämmön talteenottoa ilmanvaihdosta. Uudet 2010 määräykset nostavat vaatimuksen 45 % tasolle.

Tulevaisuuteen katsovat taloyhtiöt ryhtyvät jo nyt pohtimaan putkiremonttitarjouskyselyjen ja korjausurakoiden laajentamista koskemaan myös ilmanvaihtojärjestelmää. Asukkaat tuskin vastustavat itsensä takaisin maksavaa korjausta, joka parantaa asumisviihtyvyyttä ja lisää asunnon arvoa.

Lämmintä Joulun odotusta

Urpo Lehtimäki

toimitusjohtaja

Turunmaan Lämpötalo Oy

Suomen Yrittäjät ry Energia- ja ilmastotyöryhmän jäsen