Työyhteisösovittelu tekee tuloaan työpaikan ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi. Tarkoituksena on soveltaa muun muassa rikossovittelussa hyväksi koettua toimintamallia myös työelämään.

- Kokemukset osoittavat, että sovittelun avulla työyhteisöissä voidaan aukaista hyvinkin haasteellisia solmuja, sanoo suomalaisen sovittelun pioneeri ja kehittäjä, koulutuspäällikkö Timo Pehrman Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 5.3.2010 Helsingissä.

Ristiriidat työyhteisöissä alkavat usein pienistä asioista ja perustuvat monesti väärinkäsityksiin ja juoruihin. Konfliktit kuitenkin kasvavat monesti suuriksi ja elävät pitkään, koska niihin ei puututa riittävän ajoissa. Väärät tulkinnat ja puhumattomuus ruokkivat tulehtunutta tilannetta.

Työyhteisösovittelun väliintulo voi muuttaa kielteisen kehityksen oppimismahdollisuudeksi. Sovittelu on muutos- ja oppimisprosessi, joka antaa voimaa työyhteisöihin, koulutuspäällikkö Timo Pehrman muistuttaa kahdensadan sovittelun kokemuksella.

Pehrman perustaa näkemyksiään myös tutkittuun tietoon, muun muassa Suomen Sovittelufoorumin ja Työsuojelurahaston rahoittamaan Työyhteisösovittelu-tutkimushankkeeseen (TYSO), jossa oli mukana 14 erilaista sovittelutapausta. Tutkimus osoitti, että konfliktin synnyttämä ahdistus voi johtaa siihen, että joku joutuu lähtemään työyhteisöstä tai sairastuu ennenaikaisesti. Sovittelulla tilanteita voidaan kuitenkin purkaa ennen lopullista kriisiä ja se soveltuu hyvin myös laajemmin ristiriitojen hallinnan menetelmäksi.

Timo Pehrman sanoo, että sovittelija ei osallistu riidan ratkaisuun, vaan tekee sovinnon mahdolliseksi, on aktiivinen kuuntelija ja oppimisprosessin käynnistäjä.