Sukupolvenvaihdokset toteutetaan useasti siten, että osa omaisuuden siirrosta toteutetaan lahjoituksen avulla, osa kauppana ja osakeyhtiöiden kohdalla omien osakkeiden hankkimisella.

Omien osakkeiden hankkimisen yhteydessä tulee huomata se, että vaikka se olisi osa sukupolvenvaihdossuunnitelmaa ja hankinnan kohteena olisi vähintään 10 prosenttia osakkeista, osakkeiden hankkiminen aiheuttaa myyjälle luovutusvoittoveroseuraamuksia. Luovutusvoittoveroseuraamuksia aiheutuu sen vuoksi, että osakkeiden ostajana on osakeyhtiö eikä tuloverolain edellyttämä lähisukulainen.

Sukupolvenvaihdoksissa päädytään omien osakkeiden hankkimiseen rahoituksellista syistä. Myyjä haluaa elämäntyölleen rahallisen korvauksen. Usein tilanne on kuitenkin se, että jatkajalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia koko kauppahinnan suorittamiseen. Rahoitukseen liittyvät kysymykset johtavatkin sellaiseen ratkaisuun, joka ei ole myyjälle verotuksellisesti edullisin vaihtoehto.

Omia osakkeita hankittaessa tulee aina ottaa huomioon riski peitellyn osingonjaon säännösten soveltamisesta. Tämän vuoksi yleensä on syytä hakea ennakkotieto verotoimistosta. Ennakkotietohakemuksessa on hyvä esittää suunnitelma sukupolvenvaihdoksen toteuttamistavoista ja aikataulusta.

Osakkeiden hankkimiseen on verotuksessa suhtauduttu sallivasti, jos samalla hankitaan osakkeenomistajan kaikki osakkeet. Verohallinnon ohjeen mukaan omia osakkeita hankittaessa peitellyn osingon säännösten soveltaminen ei ole yleensä mahdollista, kun

1.yritystoiminnan jatkajan omistusosuus sukupolvenvaihdoksen kohteena olevassa yhtiössä kasvaa omien osakkeiden hankkimisen myötä merkittävästi,

2.luopuva osakas menettää hankkimisen myötä enemmistöosakkuutensa, eikä jäljelle jäävää omistusosuutta ole pidettävä merkittävänä (enintään n. 20 %),

3.sukupolvenvaihdoksen jälkeiset uudet osakkaat ovat kykeneviä hoitamaan yhtiötä aktiivisesti toimivina yrittäjinä, ja että nämä tosiasiallisesti myös käyttävät valtaansa yhtiössä.

Sukupolvenvaihdoksissa usein esille nouseva kysymys on se, mikä on alin mahdollinen kauppahinta, jotta ostajalle ei synny lahjaveroseuraamuksia. Pääsäännön mukaan mikäli kauppahinta on yli ¾ käyvästä arvosta, alihintaisuus ei aiheuta lahjaveroseuraamuksia. Kuitenkin, mikäli perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytykset täyttyvät, jätetään lahjavero kokonaan maksuun panematta, jos kauppahinta on yli 50 prosenttia osakkeiden käyvästä arvosta.

Verohallinnon ohjeen mukaan edellä mainittua 50 %:n sääntöä on sovellettu myös niihin tilanteisiin, joissa yhtiön hankki edellä kuvatulla tavalla omia osakkeita. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin katsonut tuoreessa ratkaisussaan (KHO 2011:51), että tämä 50 %:n sääntö ei sovellu silloin, kun yhtiö hankkii omia osakkeitaan. KHO:n linjauksen mukaan mikäli hankittavien osakkeiden käypähinta on esimerkiksi 200 000 euroa ja niistä maksetaan 101 000 euroa, tulee yhtiöön jäävän osakkeenomistajan maksaa 99 000 eurosta lahjaveroa. Todettakoon, että päätös syntyi KHO:ssa äänin 3-2. Verohallinnon ohjeistusta tultaneen tältä osin muuttamaan KHO:n linjauksen mukaiseksi.

Jaakko Ossa
Finanssioikeuden professori, Turun yliopisto