Suomen peliteollisuuden menestys on ollut ilmiömäistä. Tekesin valmisteltavan peliohjelman tavoitteena on taata menestys tulevaisuudessakin.

Peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2011 sen globaali arvo oli noin 65 miljardia dollaria ja trendi on voimakkaassa kasvusuunnassa erityisesti mobiilipelaamisen ansiosta. Pelit ovat nykyään Suomen taloudellisesti merkittävin kulttuurivientiala. Liikevaihdon arvioidaan kasvaneen vuonna 2011 noin 165 miljoonaan euroon.

Suomi on kyennyt tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestystarinoita ja huipputuotteita, kuten maailman ladatuin peli Angry Birds Roviolta, Sulakkeen Habbo Hotel ja Remedyn Max Payne. Alan kuumimpia nimiä nousee Suomesta jatkuvasti, uusimpina mm. Grey Area Shadow Citiesillaan ja Supercell.

Huippuosaamista Suomeen

Tekesin valmisteltavan arvoverkottuneeseen pelinkehitykseen keskittyvän ohjelman tavoitteena on pitää Suomi alan huipulla luomalla tänne kansainvälisesti merkittävä peli- ja viihdeteollisuuden klusteri.

Tarkoituksena on tukea kehitystä, jonka tuloksena suomalainen peliteollisuus tuottaa järjestelmällisesti globaaleja menestystuotteita ja koko tuotantoketju (esim. pelinkehittäjät, sisällöntuottajat, teknologiaosaajat) toimii verkostoituneena toistensa kanssa. Tavoitteet täsmentyvät ohjelman mahdolliseen käynnistymiseen mennessä.

Tällä hetkellä suunniteltuina tavoitteina on kehittää mm. uudenlaisia toimintamalleja, monimediaformaatteja (pelin ketterä kehitys usealle alustalle yhtä aikaa, pelin tuotteistaminen esim. elokuvaksi ja muiksi kuluttajatuotteiksi), digitaalisen jakelun liiketoimintamalleja sekä liiketoimintaosaamista.

Tavoitteena on myös verkottaa yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Yritykset ostavat esim. tutkimuspalveluja määritellyiltä alueilta ja ohjelman projekteissa yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö on tärkeässä osassa.

Muutakin kuin viihdettä

Jo nyt sosiaaliset pelit ja verkot voidaan valjastaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen eli joukkoistamiseen (crowdsourcing). Pelillisyys (gamification) on tulossa voimakkaasti osaksi terveydenhuollon ja logistiikan palveluja. Tulevaisuudessa pelit ja simulaatiot voivat olla viihdekäytön lisäksi osana koulujen oppimisympäristöjä sekä yritysten koulutusta ja valmennusta.

Pelien kehitykseen käytettäviä edistyksellisiä työkaluja voidaan hyödyntää myös muilla teollisuuden aloilla esimerkiksi mallinnuksessa, simuloinnissa ja käyttöliittymien suunnittelussa; perinteistä ohjelmistotuotantoa unohtamatta.

Tekesillä pitkä kokemus pelialan rahoituksesta

Pääosin pk-yrityksille suunnatussa ohjelmassa tavoitteet kohdistuvat nimenomaan niiden tarpeisiin. Pitkäkestoisen tutkimuksen sijaan tarkoitus on hyödyntää olemassa olevaa osaamista, päästä nopeasti käytännön tekemiseen, mutta myös luoda uutta ja ottaa riskiä. Ohjelma valmistellaan nopealla aikataululla ja mikäli käynnistämispäätös tehdään, toiminta alkaa toukokuussa.

Tekes on rahoittanut Suomen pelialaa systemaattisesti vuodesta 2000 asti. Vuositasolla rahoitus on ollut useita miljoonia euroja.