Uusikaupunki on yrittäjien mielestä Suomen paras kaupunki jo toista kertaa peräkkäin. Uusikaupunki sai erityisen hyvät arviot viestinnästä ja tiedottamisesta, koulutuksesta ja seudullisen kehittämisyhtiön toiminnasta. Se pärjäsi myös yleisessä elinkeinopolitiikassa, elinkeinotoiminnan resursseissa sekä kunnan ja yritysten yhteistyössä.

- Kun Uuteenkaupunkiin on tulossa uusi yritys, kaupunki alkaa heti touhuta. Jos uusi yrittäjä kysyy esimerkiksi vapaata hallia tai tonttia, kaupunki auttaa, eikä yrittäjän tarvitse juosta eri luukuilla, Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Terttu Lundelin kertoo esimerkin.

Lundelinin mukaan yrittäjillä on hyvät välit virkamiehiin ja päättäjiin.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Kuopio sai parhaat arviot 48 pisteellä. Aluekeskuksista Seinäjoen arviot olivat parhaat saaden 52 pistettä. 23 aluekeskuksen joukossa Turku sijoittui 20. ja 10 suuren kaupungin joukossa yhdeksänneksi pistein 40. Syytä on kuitenkin huomata, että aluekeskusten parhaatkin arviot vain niukasti ylittävät koko maan keskiarvon 46 pistettä.

Lieto oli koko maan arvioinnissa kolmantena. Kaarina oli Varsinais-Suomessa kolmantena, Kustavi neljäs ja Mynämäki viides.

Varsinais-Suomessa seutukuntien välillä oli olennaisia piste-eroja kokonaistuloksissa. Turunmaan seudun kokonaispisteet 41 jäivät alueen alhaisimmiksi – tosin ne eivät jää kauas edes koko maan keskiarvosta. Vakka-Suomen seutukunnan kokonarvioksi saatiin korkein 71 pistettä. Nämä olivat samalla koko maan korkeimmat seutukunnalliset pisteet. Sekä Turunmaan että Vakka-Suomen pisteet olivat hieman nousseet, kun taas Turun seutukunnan pisteet olivat hieman laskeneet. Alueen sisällä Vakka-Suomi erottui positiivisesti kauttaaltaan mutta etenkin kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyydessä ja ylikunnallisessa yhteistyössä. Muutoin heikommin menestynyt Turunmaa pärjäsi koulutuksen osalta.

Murros käynnissä – enemmistö yrittäjistä kannattaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia

Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely kertoo, että 80 prosenttia yrittäjistä näkee kuntarakenteen muutoksille tarvetta yleisesti. Vastauksissa korostuu kuitenkin vapaaehtoisuus, sillä kyselyn mukaan 65 prosenttia vastaajista kannattaa vapaaehtoisia liitoksia ja 15 prosenttia pakkoliitoksia. Kun kysyttiin oman kunnan liitoksesta, 40 prosenttia vastaajista kannatti sitä lähitulevaisuudessa. Reilun 45 prosentin mukaan oman kunnan ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa.

Suomen Yrittäjät on tarjonnut elinkeinostrategioita ja päätösten yritysvaikutusten arviointimenettelyä kuntien elinkeinopolitiikan tueksi ja tehostamiseksi.

- Juuri nyt on syytä vaikuttaa siihen, että nämä elinkeinopolitiikkaa ohjaavat menettelyt ovat kunnossa, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala korostaa.

Kujalan mukaan kuntien on myös mietittävä palveluiden tuottamistapoja yhä enemmän. Silloin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nousee palvelutuotannon ulkoistaminen. Kuntien tulee laatia selkeä palvelustrategia, jossa on mietitty miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tulevaisuudessa tuotetaan. Kyselyn perusteella palvelustrategian olemassaolo tunnetaan vastaajien keskuudessa heikosti. Vastausten perusteella ajantasainen palvelustrategia löytyy vain harvasta kunnasta.

Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa vahvistuu. Suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, joihin syntyy 80 prosenttia uusista työpaikoista. Tämä kehitys voimistuu lähivuosina. Yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi.

Menestyvät ja työllistävät yritykset ovat kuntien elinvoiman tae. Yrittäjien mielestä kunnilla on kuitenkin paljon parannettavaa elinkeinopolitiikassaan. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä kuntien elinkeinopolitiikasta. Kyselyyn vastasi reilut 3 300 yrittäjää. Valtakunnallisesti otos on edustava. Kysely osoitti selkeästi kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Yrittäjät kritisoivat kyselyssä kuntien hankintapolitiikkaa, päätösten yrityslähtöisyyttä ja julkisten palveluiden järjestämistä. Myös kunnan viestinnässä ja tiedottamisessa sekä elinkeinotoimen resursseissa on yrittäjien mielestä parannettavaa.

Suomen Yrittäjät tekee Elinkeinopoliittisen mittaristo -kyselyn joka toinen vuosi. Kahdessa vuodessa kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on yrittäjien mielestä heikentynyt. Myös yritysten ja kuntien yhteinen elinkeinopoliittisten tavoitteiden asettaminen ja kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys ovat heikentyneet. Tyytyväisimpiä yrittäjät ovat kunnan yhteistyöhön seutukunnassa ja maakunnassa. Myönteisenä pidetään myös seudullista kehittämistyötä ja päätösten yritysvaikutusten arviointia.