Selvitysmies Jorma Eloranta esitteli tänään keskiviikkona julkaistussa raportissaan ehdotuksen Suomen investointistrategiaksi ja toimintaohjelmaksi, jolla lisätään edellytyksiä yritysten kilpailukykyä vahvistaviin ja liiketoimintaa kehittäviin investointeihin Suomeen. Raportti sisältää viisi perusteesiä ja niihin liittyvät 40 toimenpide-ehdotusta tilanteen nopeaksi parantamiseksi.

− Pyydetty esitys strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena on nyt tehty. Jos halutaan, ehdotus voidaan toteuttaa sellaisenaan. Kysymys onkin nyt tahdosta tehdä päätöksiä, korosti vuorineuvos Eloranta.

Elorannan ensimmäisen teesin mukaan investointien saaminen onkin tahdon asia. Hallituksen tulisi asettaa keskeisimmiksi tavoitteikseen kestävä talouskasvu, koti- ja ulkomaisten yritysten investointiedellytysten edistäminen ja 200 000 nettotyöpaikan luominen Suomeen yksityisrahoitteiselle sektorille vuoden 2020 loppuun mennessä.

Hallituksen tulisi jo helmi-maaliskuun strategiatarkastelussaan ja kehysriihessään määritellä suhtautumisensa raportin keskeisiin ehdotuksiin. Jos suhtautuminen on myönteinen, tulisi hallituksen valmistella viimeistään kesäkuussa 2012 hyväksyttävä valtioneuvoston periaatepäätös toimista Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi yritysten investoinneille. Sitä tukemaan laadittaisiin kansallinen kehitysohjelma vuoteen 2020 asti.

Investointipäätöksiin vaikuttavat perusasiat on laitettava kuntoon. Tämä tarkoittaa muun muassa julkisen talouden tasapainottamista, verotuksen muuttamista yrittämistä ja investointeja kannustavaksi, rahoituksen saatavuuden ja sen kilpailukykyisten ehtojen turvaamista, työmarkkinoiden toimivuuden parantamista sekä energian, infrastruktuurin ja logistiikan kilpailukyvyn pistämistä kuntoon. Tähän liittyy myös energiaveroratkaisut ja väylähankkeiden toteuttaminen. Yritysten toimintaan liittyviä valtion ja kuntien prosesseja täytyisi myös tehostaa. Eri lupa- ja ilmoitusprosesseja tulisi yhdistää. Lupaaville investointihankkeille tulisi luoda ”ohituskaista”, jonka avulla ne voitaisiin toteuttaa ripeämmin.

Suomen vahvuuksia pitää edelleen vahvistaa. Suomen luonnonvarat, vahva osaaminen etenkin ICT-, metsä-, energia-, mineraali- ja vesialoilla, avoin yhteiskunta, yhteistyökulttuuri, ratkaisuhakuisuus ja puolueeton kansainvälinen asema ovat jatkossakin vahvuuksia, joiden varaan voi rakentaa. Osaamista on kuitenkin jatkuvasti kehitettävä. Suomeen tulee synnyttää vahvoja osaamiskeskittymiä, elinkeinoelämän ja koulutusjärjestelmän yhteistyötä lisättävä, yliopistojen ja tutkimusryhmien kansainvälistymistä parannettava ja kielitaitoa monipuolistettava. Myös metsä- ja mineraalivarantojamme voidaan hyödyntää tehokkaammin, mutta edelleen kestävällä tavalla.

Osasta Suomen heikkouksia voidaan myös rakentaa vahvuuksia. Suomen heikkouksien, kuten pienen kotimarkkinan, syrjäisen sijainnin, kielen ja kustannustason merkitystä täytyy vähentää tai kääntää niitä vahvuuksiksi. Pieni markkina voi olla houkutteleva dynaamisena edelläkävijänä, julkiset hankinnat edistää ympäristöteknologiaa ja uutta tekniikkaa, Venäjän ja Pietarin läheisyyttä voidaan hyödyntää taloudellisessa yhteistyössä. Myös arktisten alueiden taloudellinen nousu lupaa mahdollisuuksia.

Ulkomaiset investoinnit edellyttävät aktiivista myyntityötä. Suomeen tulisi synnyttää riittävillä valtuuksilla varustettu myyntiorganisaatio ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi. Sen toteuttamiseksi tarvitaan jo alkuvuoden 2012 aikana ulkomaisten investointien strategia ulkomaisten investointien ja pääoman houkuttelemiseksi Suomeen. Kesällä yhdistettävään Invest in Finlandiin ja Finprohon ehdotetaan toteutettavaksi aggressiivinen myyntiorganisaatio Investment Promotion Agency, jonka työn apuna käytettäisiin koko valtionhallintoa Tasavallan presidentistä ministereihin ja edustustoihin saakka.