Teknologiateollisuus tyrmää selvitysmies Markus Leikolan esittämän hyvitysmaksujärjestelmän merkittävän laajentamisen. Esitetty malli on kauttaaltaan epäsopiva nykyiseen digitaaliseen maailmaan. Toteutuessaan se johtaisi suomalaisten työpaikkojen ja verotulojen siirtymiseen ulkomaille. Rahastuksella ja jäykkyyksillä ei luoda uusia mahdollisuuksia sisällöntuotannolle, sisältöliiketoiminnalle tai laitekaupalle kansainvälisessä ympäristössä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä selvitysmies Markus Leikola esittää hyvitysmaksujärjestelmän merkittävää laajentamista siten, että jatkossa hyvitysmaksua maksettaisiin elektronisista laitteista ja tallennusalustoista, pilvisisältö- ja tallennuspalveluista sekä digitaalisista sisältötuotteista ja -palveluista. Uusina tuotteina ja palveluina hyvitysmaksun piiriin tulisivat mm. tietokoneet, tabletit, tulostimet, pilvi- ja verkkosisältöpalvelut, äänikirjat sekä ääni- ja videotallenteet. Matkapuhelinten, paperikirjojen ja paperilehtien sisällyttämistä järjestelmään harkitaan myös.

Teknologiateollisuus pitää ehdotusta epäonnistuneena. Tällainen järkyttävä laajennus on puhdasta rahastusta, ja uudistus nostaisi Suomen hyvitysmaksukertymän yhdeksi Euroopan korkeimmista.

- Ehdotettu järjestelmä ei sovellu digitaalisille markkinoille, eikä se ole Suomen ja EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskevien tavoitteiden mukainen, painottaa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt.

Malli loisi hänen mukaansa huomattavia esteitä suomalaiselle sisällöntuotannolle, sisältöliiketoiminnalle ja laitekaupalle, ja se johtaisi siten suomalaisten työpaikkojen ja verotulojen siirtymiseen ulkomaille. Ennen pitkää kotimainen sisältö näivettyisi ja ulkomaisen sisällön käyttö lisääntyisi. Laajennettu järjestelmä olisi lisäksi kohtuuttoman kallis, koska se aiheuttaisi kaikille osapuolille merkittäviä hallinnollisia kuluja.

- Ehdotettu laaja maksu antaisi myös kuluttajalle väärän signaalin siitä, että laitonta sisältöä saisi maksun johdosta käyttää vapaasti, Ramm-Schmidt jatkaa.

Yksinkertainen ja edullinen

Teknologiateollisuuden innovaatioverkostojen ryhmäpäällikön Juha Saarnion mukaan kasettimaksumalli pitää korvata yksinkertaisella keräystavalla, joka ei haittaa markkinoiden toimintaa ja kehittymistä eikä aseta kohtuuttomia kustannuksia kenellekään.

- Tekijälle kuuluu säännösten mukainen korvaus, mutta maksukertymän tulee heijastaa yksityisestä kopioinnista aiheutuvaa todellista haittaa. Tavoitteena tulee olla siirtyminen puhtaaseen lisensointiin, jossa sisältö välittyy markkinaehtoisesti tekijältä kuluttajalle, Saarnio vaatii.

- Lisensointiin siirtymällä eurooppalaisen sisällöntuotannon arvo saadaan pysymään Euroopassa, eikä se karkaa yhdysvaltalaisten toimijoiden taskuihin, kuten nyt tapahtuu.

Korvaamalla laitepohjainen hyvitysmaksujärjestelmä yksinkertaisella keräysmallilla voidaan entistä paremmin hyödyntää digitaalisen maailman tuomat edut, mistä seuraa kuluttajalle sisällön hinnan lasku ja tekijälle entistä suurempi korvaus.

Leikolan malli lisäisi entisestään kuluttajan moninkertaisia maksuja, kun hyvitysmaksua maksettaisiin laitteiden lisäksi myös digitaalisista sisältöpalveluista ja sisällöstä.

- Hyvitysmaksun sitominen digitaalisen sisällön myyntiin ja näin laajaan laitekantaan johtaisi maksukertymän kasvamiseen, vaikka yksityinen kopiointi vähenee digitaalisten markkinoiden kehittyessä, Ramm-Schmidt ihmettelee.

Kasettimaksun poistaminen palauttaa myös laitekauppaa Suomeen, mikä lisää verotuloja ja työpaikkoja.