Vesiviljely on maailman nopeimmin kasvava elintarvikesektorin osa. Kalan kysyntä kasvaa tasaisesti kulutustottumuksien kohdistuessa terveellisiin ja keveisiin elintarvikkeisiin kuten kalaan. Suomessa kalatuotteiden kasvava kysyntä tyydytetään pääosin ulkomailta tuodulla, viljellyllä kalalla, vaikka kotimaisuutta arvostetaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vesiviljelyelinkeino pyrkii korjaamaan kotimaisen alituotannon lisäämällä tuotantoa.

Elinkeinon toimintaedellytysten parantamiseksi, tuotannon kestävän kasvun ja omavaraisuuden turvaamiseksi on maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa käynnistänyt vesiviljelyn sijainninohjauksen. Vesiviljelylle on etsitty entistä parempia sijoituspaikkoja merialueelta. Näillä alueilla tuotanto voi kasvaa ympäristövaikutukset ja muut vesienkäyttömuodot huomioon ottaen.

Suomessa vesiviljelyn toimintaedellytysten luominen tapahtuu kuitenkin hitaasti. Tästä syystä suomalaiset yritykset ovat lisänneet tuotantokapasiteettia Ruotsissa missä vesiviljely on nähty tärkeänä osana kestävää luonnonvarataloutta joka työllistää ja elävöittää etenkin saaristo- ja maaseutualueita ympärivuotisesti. Ruotsissa elinkeino on nähty aluetaloudellisen kasvun veturina millä on positiivisia kerrannaisvaikutuksia kuntien talouteen ja palvelutasoon. Yritysten käynnistäminen on tästä syystä ollut hallinnollisesti nopeampaa ja helpompaa Ruotsissa kuin Suomessa. Suomen markkinoille tuleekin vuosittain suomalaisten Ruotsissa kasvattamaa kirjolohta yli 5 miljoonaa kiloa. Ruotsin tavoitteena on kymmenkertaistaa vuosituotanto 50 miljoonaan kiloon vuoteen 2019 mennessä.

Kalankasvattajaliitto korostaa että kotimaisen elintarviketuotannon ja yrittäjyyden säilyttäminen Suomessa on tärkeää. Elinkeinon tuottamat kansantaloudelliset hyödyt kuten verokertymät ja työpaikat jäisivät tuolloin kotimaahan. Esimerkkinä 100 tonnin laitoksen kansantaloudellinen tuotannon arvo välillisinä kerrannaisvaikutuksineen on yli 12 miljoonaa eroa ja työllisyysvaikutus 79 henkilötyövuotta kymmenessä vuodessa.

Perusteet markkinavetoiselle kasvulle on jo olemassa. Tavoitteena on nostaa omavaraisuusastetta viljeltyjen kalojen osalta jolloin kotimaan tuotantoa on lisättävä nykyisestä 10 miljoonasta kilosta 30 miljoonaan kiloon.