TEM tehostaa työvoima- ja yrityspalveluja ja vauhdittaa yritystoimintaa
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan määrärahoiksi ehdotetaan vuoden 2013 talousarvioesitykseen yhteensä 3 809 miljoonaa euroa. Talousarvioehdotuksen painopisteitä ovat erityisesti korkean arvonlisän yritystoiminnan kasvattaminen sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen.
Muita keskeisiä tavoitteita ovat työelämän laadun parantaminen, rakenteellisten kilpailun esteiden vähentäminen sekä Suomen energiaomavaraisuuden kasvattaminen. Tavoitteisiin pääsemiseksi konserni suuntaa resurssejaan tuottavuuden, osaamisen sekä talouden ja alueiden kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen.
Hallituksen kehysneuvotteluissa sovittiin viime keväänä merkittävästä 300 miljoonan euron kasvupaketista. Nämä budjettiriihessä neuvoteltavat kasvukannustimet, kuten t&k-verokannustin, investointien poistomahdollisuuksien kaksinkertaistaminen sekä pääomasijoitusten kasvukannustin, ovat tärkeä pohja Suomen tulevalle talouskasvulle.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 1 795 miljoonaa euroa, mikä on 520 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa. Määrärahan kasvu johtuu suurelta osin Suomen Vientiluotto Oy:n lainojen kasvusta.
Vuosina 2009–2012 myönnettyjen viennin jälleenrahoituslainojen maksatuksiin ehdotetaan 755 miljoonaa euroa, mikä on 355 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisen vuoden talousarviossa. Kotimaisten alustoimitusten rahoittamiseen varataan puolestaan 185 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnvera Oyj:n uuden, luottomuotoisen vienninrahoituksen myöntämisvaltuuteen ehdotetaan 300 miljoonan euron lisäystä. Sillä turvataan viennin jälleenrahoitus myös markkinoiden häiriötilanteissa.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla edistetään yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin ja työntekijöiden siirtymistä entistä vaativimpiin ja korkeamman tulotason tehtäviin.
Kasvavan yritystoiminnan vauhdittamiseksi Finnvera Oyj:n riskinottoa lisätään. Aloittavista yrityksistä sekä kasvuyrityksistä ja kansainvälistyvistä yrityksistä aiheutuvien luotto- ja takaustappioiden valtion korvausosuutta korotetaan 75 prosenttiin koko maassa. Tämä koskee kaikkia Finnveran rahoitustuotteita vuodesta 2012 lähtien. Aloittavilla yrityksillä tarkoitetaan jatkossa luotto- ja takaustappiositoumuksissa kolme vuotta toimineita yrityksiä aikaisemman kahden vuoden sijaan.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 770 miljoonaa euroa. Se on lähes 44 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa.
Työvoima- ja yrityspalvelut uudistetaan vuoden 2013 alusta lähtien. Tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Näin luodaan edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastataan yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin.
Julkisten työvoimapalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 525 miljoonaa euroa, mikä on 40 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. TE-toimistojen määrärahaksi ehdotetaan reilut 168 miljoonaa euroa, mikä on yli 12 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Määrärahasta 2 miljoonaa euroa käytetään maahanmuuttajien työllistymistä edistävän pääkaupunkiseudun aiesopimuksen jatkamiseen ja runsas 3 miljoonaa euroa uraohjausresurssien vahvistamiseen.
Nuorten yhteiskuntatakuu tukee nuorten ja vastavalmistuneiden siirtymistä työmarkkinoille. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuuseen on varattu 60 miljoonaa euroa.
Pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi toteutettavan kuntakokeilun toimeenpanoon on varattu 20 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen.
Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotouttamiskoulutusta. Kokonaisuudessaan kotouttamispolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 96 miljoonaa euroa.
Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä -politiikkalohkon määrärahoiksi ehdotetaan 41 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa hallituksen käynnistämää terveen kilpailun edistämisohjelmaa. Tavoitteena on turvata tasaveroiset kilpailuolosuhteet erikokoisille yrityksille ja kuluttajien etujen mukaiset toimivat markkinat.
Markkinoiden toimivuutta koskevaa hallintoa uudistetaan yhdistämällä Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto uudeksi virastoksi vuoden 2013 alusta lukien. Patentti- ja rekisterihallituksesta siirretään teollis- ja tekijänoikeusasioiden käsittely markkinaoikeuteen 1.9.2013 lukien.
Harmaan talouden torjuntaohjelmaa jatketaan muun muassa valmistelemalla tilaajavastuulain kokonaisuudistusta. Lisäksi jatketaan kauneudenhoitoalalla sekä majoitus- ja ravitsemusalalla jo käynnissä olevia toimenpiteitä.
Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 479 miljoonaa euroa. Se on lähes 112 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa. Määrärahat laskevat, koska Kainuun hallintokokeilu päättyy vuoden 2012 lopussa ja EU:n rakennerahastojen maksatukset pienenevät.
Rakennerahastojen maksatusten lasku aiheutuu määrärahojen ennakkobudjetoinneista aiemmille vuosille siten, että ohjelmakauden 2007–2013 kokonaisrahoitus säilyy muuttumattomana. Maakunnan kehittämisrahaksi ehdotetaan reilut 10 miljoonaa euroa, josta valtaosa käytetään osaamiskeskusohjelman (OSKE) perusrahoitukseen.
Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 263 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 talousarvioon verrattuna se on 27 miljoonaa euroa enemmän. Uusiutuvan energian tuotantotukeen esitetään 131 miljoonaa euroa, mikä on 33 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä kautena. Lisäksi tuotantotukeen ehdotetaan lakimuutosta, jonka perusteella maksettaisiin täydentävää tukea silloin, jos metsähaketta kaasutetaan kivihiilipölykattilan polttoaineeksi.
Kommentit
Tähän mennessä tuo työllistäminen on tarkoittanut pääasiassa sitä, että karenssikepillä persiille ruoskitut käyvät pakon edessä tyrkyttämässä itseään palkattomiksi harjoittelijoiksi hommiin, jotka eivät vähääkään edes kiinnosta. Eivät luonnollisestikaan kiinnosta pääasiassa siksi, kun niistä ei palkkaa saa, eikä vakipaikkaa jatkossakaan.
Kun sitä nyt ollaan taas lisäämässä tätä "työllistämistä", saisikos tuonne TEMille jonnekin ilmoittaa, että oma yritys ei sitten osallistu tähän työllistämiseen millään lailla, noita harjoitteluun itseään tyrkyttäjiä on nytkin muutenkin liikaa milloin miltäkin kurssituksilta. Ei meillä ole mitään hommia antaa, ei vakinaislle kuin harjoittelijoillekaan. Ja vaikka olisikin, en ottaisi, kun kerran hakijan tavoittteena on kuitenkin palkallinen vakipaikka, eikä sellaisia ole.
Miksi muuten tuollaisia yhteiskuntatakuita ollaan junailemassa, vieläpä peräti 60 miljoonalla? Kun töitä ei ole, niin ei ole, eikä se, että virkamiestyötä pannaan 60 miljoonalla lisää husaamaan työttömiä palkattomiin harjoitteluihin vasten tahtoaan nyt ainakaan kovin paljon mielestäni valtiontaloutta paranna, työttömyydestä puhumattakaan. Väittäisnpä ennemminkin, että talous sen kuin huononee. Samoin mitä saadaan tuolla kuntakokeilun 20 miljoonalla? Konsultteja ja projektipäälliköitä todennäköisesti koko rahalla, eikä edes riitä. Eikä ainoatakaan oikeaa työpaikkaa.
Koskahan tämä leikkiminen toisten rahoilla lopetetaan ja ymmärretään, että homma etnee oikeasti niin, että ensin tehdään kauppaa ja myydään. Sitten kun on saatu jotakin myytyä, se jotakin valmistetaan. Sitten kun myydään niin paljon, ettei sitä ehditä millään valmistamaan, hommataan lisää reursseja ja viimeisenä keinona saatetaan palkatakin joitakin.
Se ei mene niinpäin kuin tämä TEM ilmeisesti luulee, että ensin ajetaan raipalla kaikki tekemään jotakin, ja sitten yritetään saada tämä jotakin myydyksi taantuman viimeisen päälle kitsaannuttamille asiakkaille.
Jos TEM haluaa olla hyödyksi, menköön edistämään myyntiä. Sillä se työllisyyskin kohenee sitten automaattisesti, kun kauppa alkaa käymään.
Tosin myynninedistäminenhän vaatii aidosti työtä ja osaamista, ja koska sitä ei varmasti löydy ja kun se on kuitenkin kovaa työtä, jossa saattaa tulla jopa hiki, tehdään sitten työllisyyden lisäämisen nimissä mieluummin jotakin, mikä tosin ei lisää oikeaa työllisyyttä yhtään. Lisääpä vain katkeruutta, vihamielisyyttä, syrjäytymistä ja maksaa taas valtavasti verorahoja. Ja saa ainakin minut tekemään kaikkeni, ettei tarvitsisi enää ikään, koskaan työllistää ketään, ainakaan siitä porukasta, jota TEM yrittää "työllistää".