Suosiva osingonjako ja sen verokohtelu

Uudessa osakeyhtiölaissa on suosivan osingonjaon mahdollistava säännös (OYL 13:6.4). Vanhassa osakeyhtiölaissa ei tällaista säännöstä ollut. Suosivalla osingonjaolla tarkoitetaan sitä, että yksimieliset osakkeenomistajat voivat päättää jakaa osinkoa muussa suhteessa kuin osakeomistuksen mukaisessa suhteessa. Osakkeenomistajat voivat siten keskenään sopia vapaasti varojenjaosta.

Esimerkki. A ja B omistavat osakeyhtiön yhtä suurin osuuksin. He voivat päättää jakaa osinkoa esimerkiksi siten, että jaettavasta 200 000 eurosta A saa 150 000 euroa ja B saa 50 000 euroa. Normaalistihan molemmat saisivat 100 000 euroa.

Ongelmana tässä on kuitenkin se, että vaikka osakeyhtiölaki mahdollistaa tällaisen osingonjaon, verotuksessa tähän on suhtauduttu kielteisesti. Verotuksessa on lähdetty siitä, että osingossa on kysymys osakkeeseen liittyvästä pääomasijoituksen tuotosta. Osakeyhtiölain mahdollistama joustava menettely saattaa johtaa siihen, että osinkona ilmoitetaan varojen jakoa osakkaan läheisille (lahjaverotuksen kiertäminen) sekä suorituksia työpanoksen perusteella.

Suosivasta osingosta ei ole verosäännöksiä

Tällä hetkellä meillä ei ole säännöksiä siitä, miten suosivaa osingonjakoa kohdellaan osakkaiden verotuksessa. Lainvalmistelussa tullaan pohtimaan sitä, säädetäänkö tällaisen tilanteen varalta nimenomainen säännös, vai puututaanko epäkohtiin pelkästään veronkiertosäännöksen nojalla.

Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä suositti, että verolakiin tulee ottaa asiasta nimenomainen säännös. Jaettu osinko tulisi työryhmän mukaan verottaa osakkailla siten kuin he ovat olleet osinkoon lain taikka yhtiöjärjestyksen mukaan oikeutettuja. Mielenkiintoista on nähdä, millaiseen lainsäädäntöratkaisuun päädytään. Hallituksen esitys muun muassa tästä pitäisi tulla helmi-maaliskuun aikana.

Ylisuuren osingon verokohtelu

Yllä olevan esimerkin mukaisessa tilanteessa A:ta ja B:tä verotettaisiin siten, että molempien katsottaisiin verotuksessa saaneen 100 000 euroa osinkotuloa. Näin siis siinäkin tapauksessa, että B on saanut osinkotuloa ainoastaan 50 000 euroa. Miten A:n verotuksessa käsiteltäisiin hänen saamaansa ”ylisuurta” 50 000 (150 000 – 100 000) euron osinkoa? Jääkö se kokonaan verottamatta, koska B:tä verotetaankin kyseisestä tulosta? Edellä mainitusta A:n ”ylisuuresta osingosta” ei ehdoteta säädettäväksi pykälää tuloverolakiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö mainittua ylisuurta 50 000 euron osinkoa verotettaisi A:n tulona. Jos se katsottaisiin hänen saamakseen lahjaksi, toimitettaisiin lahjaverotus. Jos ylisuurien osinkojen katsotaan perustuvan A:n työpanokseen, se verotettaisiin todennäköisesti hänen ansiotulonaan.

Suosiva osingonjako tarkoittaa siten tässä esimerkissä sitä, että 200 000 euron tuloon kohdistuisi 250 000 euron tulon mukaiset veroseuraamukset. Verotus rajoittaa siten olennaisesti uuden osakeyhtiölain mahdollistaman suosivan osingonjaon käyttömahdollisuutta.

Jaakko Ossa
finanssioikeuden professori, Turun yliopisto

Julkaistu 01/2008        
Rockfun Promotions & Agency Oy

Rockfun Promotions & Agency Oy

Juontajapalvelut, Konsultointipalveluja, Mainosspiikkaus, Mediatoimistoja, Ohjelmatoimistoja, Promootiopalvelut, Viestintätoimistoja, Äänimainontaa

Kokouspalvelut

FresCo Ravintolat Oy - Aitiopaikka

Valtion virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2, Turku

www.frescoravintolat.fi

A 200-250, KP 2-50, R 300, S, terassi Aurajoelle, Maaherran edustustila 50 hengelle Aurajoki-näköaloin. Kokouspalvelu: videoneuvottelulaitteet 10, 20 ja 200 henkilölle, langaton verkko, äänentoistolaitteet, AV-laitteet, hää- ja juhlapalvelut, catering, näyttelytila aulassa, lounas arkisin klo 10:45-13:30. Tule paikan päälle tutustumaan. Lue verkkosivuiltamme lisää toiminnastamme ja tutustu myös Raumalla sijaitseviin toimipaikkoihimme, www.frescoravintolat.fi.

Lue uusin näköislehtemme

05/2021



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
ma 17.05.2021


Seuraa meitä somessa