V-S Yrittäjien puheenjohtajat muistelevat

Alkuvuosien räväkkyys muuttunut asiantuntevaksi ja arvostetuksi yhteistyöksi

Yläneläinen Markku Wuoti oli Varsinais-Suomen Yrittäjien ensimmäinen ja toistaiseksi myös pitkäaikaisin puheenjohtaja. Wuotin puheenjohtajavuodet olivat 1978-1988.



- Silloin vallitsi vahva yrittäjäkielteinen ilmapiiri. Yrittäjyyttä koskevaa lainsäädäntöä tiukennettiin ja aivan oikeutetusti yrittäjät asettivat kysymyksen: "Sosialisoidaanko myös sinun yrityksesi?", hän muistelee.

Varsinais-Suomen Yrittäjien perustaminen ei ollut läpihuutojuttu, näkemykset poikkesivat aluksi merkittävästi. Sääntöjä, hallituksen valintatapaa ja edustusmäärää sovittelemalla saatiin kuitenkin edellytykset perustamiskokouksen pitämiseen Uudessakaupungissa 1.4.1978. Ensimmäinen yhteinen kokous pidettiin kuitenkin Yläneellä tammikuussa 1978, missä perustamistoimista yhteisesti sovittiin.



- Perustamisen jälkeen oli luotava rakentavat ja yhteistyökykyiset suhteet maakunnassa eri sidosryhmiin. Oli myös saatava aluejärjestön taloudelliset resurssit kuntoon toimitusjohtajan ja muun henkilöstön palkkaamista varten. Jäsenmaksut olivat jääneet yksin paikallisyhdistysten käyttöön ja jäsenmaksun taso oli silloin yksinyrittäjillä noin kymmenen euron luokkaa. 50 euron suuruisen jäsenmaksun hyväksyminen, mistä merkittävin osa meni aluejärjestölle ei ollut helppo hyväksyä ja niin jäi moni yhdistys vielä aluejärjestön ulkopuolelle, Wuoti kertoo.



Suomessa luotiin 70- ja 80-luvulla vahva sosiaalinen tukiverkosto eri elämäntilanteisiin. Yrittäjät jätettiin kuitenkin järjestelmällisesti niiden ulkopuolelle. Palkan sivukulujen osuus, joka silloin oli 35 % kaksinkertaistui varsin nopeasti. Kunnat käyttivät harkintaverotusta varsin mielivaltaisesti ja myös arvioverotuksen käyttöä suunniteltiin laajennettavaksi. Yrittäjäjärjestön voimakas vastarinta on kuitenkin estänyt monien yrittäjille haitallisten uudistushankkeiden toteuttamista.



- Nyt yrittäjämyönteisyys on korkealla. Toivottavasti myös tulevan hallituksen ohjelma on yrittäjämyönteinen ja yrittäjyyttä ja työllisyyttä kohottava. Yrittäjän aseman kehittäminen edellyttää edelleen tiukkaa edunvalvontaa, koska ilmaiseksi ei saa mitään. Alkuvuosien räväkkyys on kuitenkin muuttunut rakentavaksi, asiantuntevaksi ja arvostetuksi yhteistyöksi, jolla on hyvä jatkaa uudella vuosituhannella, vaikka tuolia ei vielä työmarkkinapöydässä olekaan, Markku Wuoti sanoo.



Järjestö tähyää ulkomaille



Kansainvälisiä yhteyksiä luotiin Juho Paloheimon puheenjohtajakaudella 1989-1990. Järjestönä lähdettiin tutkailemaan mahdollisuuksia muun muassa Viroon, jossa yksityinen yrittäjyys oli pitkän väliajan jälkeen pääsemässä käyntiin.

- Rakensimme yhteyksiä yrittäjiin mm. Pärnussa. Järjestimme siellä yrittäjätapaamisia varsinaissuomalaisten ja virolaisyrittäjien kesken. Tuloksiakin saatiin ja kauppoja tehtiin, Paloheimo muistelee.



Yhdessä lääninhallituksen ja maakuntaliiton kanssa ryhdyttiin kehittämään laatujärjestelmää pienyrityksille. Tämä Varsinais-Suomen Kehittämishanke, Vake-projekti, oli laatuaan ensimmäisiä koko maassa. Hankkeessa oli mukana parikymmentä yritystä.



- Varsinais-Suomen Yrittäjät on toiminnallaan osoittanut tarpeellisuutensa. Tätä kautta myös monet yksittäiset yrittäjät ovat saaneet äänensä kuulumaan ja yhteistyön kautta on saatu korjauksia moniin ongelmiin aina valtakunnallista tasoa myöten, Paloheimo toteaa.



1990-luvun alussa iski lama



1991-1994 puheenjohtajuutta hoitaneen Olli Noramaan kausi sijoittui pahimpaan lama-aikaan.

- Suunnitelmia oli paljon, mutta lama muutti toiminnan painopistettä, hän kertoo.



Mittavin maakunnallinen panostus noihin aikoihin oli maakuntastrategian suunnittelu. Laajassa operaatiossa olivat mukana muun muassa lääninhallitus, V-S Liitto, kunnat, korkeakoulut, kauppakamari, Turun Sanomat, pankit ja vakuutusyhtiöt. Toiminnan ja sen päätösseminaarin vahvistamia ohjelmia on laajasti sovellettu käytäntöön 1990-luvulla. Suurin käytännön hyöty saatiin kuitenkin toiminnan aikana kudotusta yhteistyöverkostosta.



Noramaan ensimmäisen puheenjohtajavuoden elokuussa Baltian maat saivat takaisin itsenäisyytensä ja joulukuussa hajosi Neuvostoliitto. Kauppa- ja järjestösuhteita solmittiin varsinkin Eestiin ja maan yrittäjiin, joiden kanssa oli ollut yhteistyötä jo sosialismin aikakaudella. Myös Ruotsin Företagarnas Riksförbundin ja sen Tukholman läänin aluejärjestön kanssa oltiin tiiviissä yhteistyössä. Tukholmassa järjestettiin pieni, mutta yritteliäs varsinaissuomalainen messutapahtuma useana vuonna. V-S yrittäjät osallistui myös SYKL:n ja Pienteollisuuden Keskusliiton yhdistämistä edeltäneisiin visaisiin neuvotteluihin.



- Lama aiheutti paljon työtä. Perustettiin mm. auttava puhelin, jota Markku Wuoti hoiti. Käynnistettiin kriisiryhmä ja konkurssintorjuntaryhmä. Tämä operaatio sai paljon aikaan, mutta usein apu tuli liian myöhään. Verottaja, useat pankit ja vakuutusyhtiöt toimivat säälimättömästi ja tuhosivat lyhytnäköisesti myös omat saatavansa, Noramaa sanoo.



Omalta puheenjohtajakaudeltaan Olli Noramaan mieleen on erityisesti jäänyt uusien yhdistysten perustaminen, seudullisen yhteistyön käynnistyminen sekä Uudenkaupungin Yrittäjien paluu aluejärjestön jäseneksi.

- Kyllä ne olivat antoisia vuosia. Yhteistyö yhteisten päämäärien puolesta oli todella ahkeraa ja väsymätöntä.



Liitot yhdistyvät



Juha Punnan puheenjohtakaudella 1995-1999 keskeisenä asiana oli yrittäjien ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Suuren yleisön huomiota pk-sektorin osuuteen merkittävänä työllistäjänä ja talouden kasvun kehittäjänä pyrittiin lisäämään.



- Yksittäisinä asioina muistuu mieleeni verotuksen oikeusturvaan liittyvät asiat, yrittäjän terveydenhuoltoprojekti, työvoiman koulutuksen tehostaminen sekä yritysten alueellisten palveluorganisaatioiden kehittämiseen liittyvät asiat. Myös Yrittäjyysvuosikymmen -hankkeeseen osallistuminen oli tärkeää, Punta kertoo.



Järjestöpoliittisesti merkittävin asia oli Suomen Yrittäjien Keskusliiton ja Pienteollisuuden Keskusliiton yhdistäminen Suomen Yrittäjiksi. Se paranais yrittäjien uskottavuutta ja merkittävyyttä olennaisesti ja on edesauttanut jäsenmäärän voimakasta kasvua. Merkittävänä tapahtumana Punta muistaa myös Turussa pidetyt, ensimmäiset Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät 1996.



- Tämän hetken keskeinen haaste on Suomen kehittäminen todelliseksi yrittäjyysyhteiskunnaksi. Yrittämiseen liittyvien riskien ja palkitsevuuden pitää olla tasapainossa, esimerkiksi nykyinen konkurssimenettely lienee liian raaka, koska epäonnistunut yrittäjän käytännössä tuomitaan velkavankeuteen loppuiäksi. Palkitsevuudessa verotuksella on suuri merkitys. Säädösviidakkoa pitää karsia, julkisia palveluja kilpailuttaa entistä enemmän ja työllistämisen esteitä purkaa. Osaamisen kehittäminen kaikilla toimintasektoreilla on myös todellinen haaste, johon mielestäni järjestönkin pitää ottaa voimakkaasti kantaa, Juha Punta sanoo.



Kasvun aikaa



1999 puheenjohtajaksi valittu Pirkko Paasio oli aluejärjestön ensimmäinen turkulainen puheenjohtaja. Hänen kaudellaan sukupolvenvaihdosasiat alkoivat yhä enemmän puhuttaa yrittäjiä ja aluejärjestöön perustettiin oma työryhmä pohtimaan ajankohtaista kysymystä.



- Myös verotus on ollut pinnalla, erityisesti uhka osinkotulojen kaksinkertaisesta verotuksesta, Paasio sanoo. Viime vuoteen kestäneen puheenjohtajakauden tärkeitä asioita oli myös Turun ja Helsingin välisen tieyhteyden parantaminen, jota yrittäjäjärjestö on ollut vahvasti ajamassa. Myös järjestön jäsenmäärä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti.



- Erityisen ilahduttavaa oli se, että Turun ja maakunnan välinen yhteistyö sujui erittäin hyvin. Jatkossakin on todella tärkeää, että tehdään työtä yhdessä. Yleinen ilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan tuntuu nyt hyvin suotuisalta, esimerkiksi vaaliteemoissa kaikilla puolueilla oli yrittäjyys mukana. Yrittäjien ääntä on käytännössäkin kuultu aivan eri tavalla kuin ennen. Järjestöllä on silti edelleen paljon tehtävää muun muassa yrittäjän sosiaaliturvan parantamisessa, Paasio toteaa. -pv.




Julkaistu 03/2003        
Turun Timanttisahaus Oy

Turun Timanttisahaus Oy

Timanttiporaus, Timanttisahaus

Kokouspalvelut

Turun Messukeskus

Messukentänkatu 9-13, Turku

www.turunmessukeskus.fi

KP 20-3000, R, A 200-700

Lue uusin näköislehtemme

05/2021



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
ma 17.05.2021


Seuraa meitä somessa