Työkykykoulutus antaa uutta pontta yrittämiseen

Yleinen hyvinvoinnin nousu on lisännyt vaatimuksia, jotka kuormittavat pienyrittäjää usein tuntuvammin kuin suuryrityksiä. Pienissä yrityksissä varsinainen yrittäjä muodostaa suuremman osan yrityksestä kuin suurissa. Hänellä lisäksi on koko vastuu harteillaan.

Näin sanoo Turun yliopiston psykologian laitoksen mvs. professori Esko Keskinen. Hän on huolissaan erityisesti pienyrittäjien jaksamisesta. Keskisen mielestä työkykykoulutus antaisi yrittäjälle ja sitä kautta koko yritykselle uutta pontta eteenpäin.



Keskinen on erikoistunut työn ja organisaatioiden psykologiaan. Hän on mukana suunnittelemassa yrittäjien työkykykoulutusta, jolla pyritään edistämään yrittäjän työtyytyväisyyttä ja työssä jaksamista. Työryhmässä pohditaan muiden muassa koulutuksen sisältöä sekä sitä, millä edellytyksillä työkykykäyttäytymiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen saataisiin muutoksia.

Työn tahdissa menestyksen mitta?



Työn tahti on muuttunut muutaman vuosikymmenen aikana niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Kilpailun kiristyminen on merkinnyt, että tuloksiin on pyrittävä esimerkiksi entistä vähemmällä työvoimalla. Tuloksellisuudesta ja suurista luvuista on tullut menestymisen mitta.



Keskinen toteaa suurten yritysten pystyvän tämän paineen keskellä siirtämään töitä koneille ja automaatiolaitteille. Eksperttien taitoihin luottavan pienyrittäjän työkyvystä ja terveydestä hän on huolissaan. Ne voivat hänen mukaansa olla hyvinkin vaakalaudalla. Niinpä professori Esko Keskinen ei usko työtahtiin yrityksen todellisena menestystekijänä. Menestyminen perustuu hänen mielestään työkyvystä huolehtimiseen.



Keskinen sanoo työkykykoulutuksen tarpeen syntyvän siitä ristiriidasta, että yrittäjä muistaa kyllä satsata uusiin koneisiin ja laitteisiin, mutta ei huomaa unohtavansa tärkeimmän pääomaansa: oman työkykynsä ja terveytensä.

Niin kauan kuin töistä selvitään, tehdään pitkää päivää. Silloin ei panosteta terveyden säilyttämiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Keskisen mukaan mahdollista terveyden menetystä tulevaisuudessa ei koeta uhkaksi silloin, kun sitä voitaisiin ennalta ehkäistä.



Omaa ajattelua on muutettava



Mistä sitten eväitä muutokseen? Professori Keskisen mukaan muutos ei käynnisty itsekseen ulkoa päin tulevien ohjeiden avulla. Ratkaisevaa on oma oivaltaminen. Hän painottaa, että yrittäjän on itse ymmärrettävä terveyden merkitys. Hänen tulee olla itse valmis muuttamaan totuttuja tapoja työterveyden säilyttämiseksi.

- Pelkkä tiedon ja erilaisten menetelmien, esimerkiksi jumppaohjeiden, antaminen ei vaikuta. Jotta saataisiin aikaiseksi pitempiaikaisia elämäntavan muutoksia, tarvitaan muutoksia emotionaalisella tasolla. Sosiaalisten simulaatioiden avulla luodaan tilanteita, jotka ovat kuvitteellisia, mutta joissa tunteet voivat olla todellisia. Rakennetaan esimerkiksi organisaatio, jossa yrittäjä menettää terveytensä. Pohditaan, mitä ratkaisuja tilanteeseen on, miltä se tuntuu, mitä kaikkea alkaa tapahtua terveyden menetyksen seurauksena, hän evästää.



Koulutuksessa keskeisintä tulee siis olemaan pitkän tähtäimen ajattelun opettaminen. Uuden ajattelutavan omaksuminen vaatii Keskisen mukaan paljon aikaa, totuttelemista ja tietoista paneutumista. Mikäli asiaa ei koeta itselle tärkeäksi ja nähdä sen tarpeellisuutta, siihen ei suhtauduta tosissaan.

- Tuloksiin päästään vasta, kun yrittäjä itse sitoutuu kehittämään ja muuttamaan työ- ja ajattelutottumuksiaan, Keskinen muistuttaa.

Perheen tuki ratkaisevaa



Työkykykoulutuksen kehittämisprojekteissa on huomattu, että iällä on merkitystä yrittäjän suhtautumiseen työkyvyn ylläpitämiseen. Mitä nuorempi yrittäjä on, sitä tärkeämmäksi oman terveydentilan merkitys Keskisen mukaan nähdään. Myös yrittäjän perheen ja muiden läheisten tuki koetaan merkitykselliseksi.

- Olisi hyvä saada yrittäjät myös yhdessä panostamaan työkyvyn ylläpitämiseen. Kuitenkin tutkimuksista ilmenee, etteivät yrittäjät itse pidä muiden yrittäjien tukea tarpeellisena. Se ei ole työkyvyn ylläpitämiseen kannustava tekijä, hän harmittelee.



Perhe ja muut läheiset jäävät siis ainoiksi kannustimiksi. Edes työntekijöistä ei ole motivoimaan yrittäjää panostamaan omaan terveyteensä.

Keskinen muistuttaakin, että alaisten työterveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen on olemassa monia pakollisia järjestelmiä. Yrittäjän työterveyden ylläpitäminen on ikään kuin vapaaehtoista ja jää tällä hetkellä täysin yrittäjän omalle vastuulle.



Projektin yhteydessä yrittäjille tarjottiin työterveystarkastuksia. Keskisen mukaan usea yrittäjä käytti mahdollisuuden.

- Jos yrittäjien keskuudessa saataisiin aikaan ajattelutavan muutos, ja jokainen yrittäjä kilpailisi työkykykoulutukseen pääsemisestä, ongelmaa ei olisi. Ehkä pakolliset työterveystarkastukset herättäisivät yrittäjiä ajattelemaan työkyvyn tärkeyttä, hän pohtii.

Tukiverkkoja



Asenteiden muuttamiseen tähtäävät ryhmäkeskustelut olisivat professori Esko Keskisen mielestä avain muutokseen. Sitoutumalla yhteisiin tavoitteisiin yrittäjät voisivat muodostaa yhdessä tukiverkon, jonka avulla opetella uusi tapa työskennellä.



- Työkyvyn menettämistä voi toki ehkäistä vähentämällä työmäärää, jakamalla vastuuta, tehostamalla ajankäyttöä, säännöllistämällä työaikoja ja panostamalla vapaa-ajan laatuun, hän luettelee todeten, ettei ole olemassa yhtä taikasanaa ja että on vain asetettava asiat tärkeysjärjestykseen.



Keskisen mielestä parhaisiin tuloksiin päästään pohtimalla työpaikalla yhdessä muutoksen tarvetta. Tällöin hänen mukaansa on etsittävä ratkaisuja aktiivisesti myös vapaa-aikana ja haettava sosiaalista tukea omasta ympäristöstä.

Yrittäjien vahvuus ja heikkous on Keskisen mukaan se, että työ ja innostus tehdä työtä ovat ylimmäisenä tärkeiden asioiden listalla. Hän uskoo sen tuottavan varmasti tuloksia. Tämä tärkeysjärjestys voi kuitenkin viedä koko elämän eli lopputulos voi olla huonoin mahdollinen.

Kristiina Lindberg

Julkaistu 03/2003        
Digipalvelu Aura Oy / DigiAura

Digipalvelu Aura Oy / DigiAura

Digiapu, Digihuolto, Digikauppa, Digitointi

Kokouspalvelut

Kultaranta Resort Oy

Särkänsalmentie 178, Naantali

www.kultarantaresort.fi

Kokoukset, yritystilaisuudet, juhlat, aktiviteetit, majoitus. Kaikki samasta paikasta isommallekin ryhmälle.

Lue uusin näköislehtemme

05/2021



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
ma 17.05.2021


Seuraa meitä somessa