Julkaistu 11.09.2015 | Y-lehti | 2

Yhden asian yhteiskuntasopimus

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen yhteiskuntasopimus ja viiden prosentin kustannustenleikkausloikka ei osunut lankulle. Ponnistus pihahti oikeastaan jo alkumetreillä. Sen jälkeen hallitus on toiminut johdonmukaisesti: Kun yhteiskuntasopimusta ei syntynyt, esitti hallitus vaihtoehtoiset ratkaisut. Kyseiset esitykset ovat saaneet osakseen rajua kritiikkiä ja kahden ammattiyhdistyksen johtohenkilöt haikailevat jo paluuta neuvottelupöytään. Hallituksen tuomat ”myrkkypillerit” on tarkoitus toteuttaa pakottavalla lainsäädännöllä. Muutokset astuisivat voimaan työehtosopimusten sopimuskausien päättyessä. Hankala seikka esitetyissä muutoksissa on se, että ne kohdentuvat eri tavalla erilaista työtä tekeviin henkilöihin.

Olisiko kuitenkin löydettävissä vain yksi keino, jolla saataisiin aikaan tavoiteltu kilpailukykyä parantava loikkaus? Kyllä on; luovutaan lomarahasta.

Lomaraha eli kansan kielessä lomaltapaluuraha on useimmissa työsuhteissa käytössä oleva lisäpalkkio. Lomaltapaluurahakäytäntö syntyi 1970-luvun alussa, kun työnantajat halusivat varmistaa työntekijöiden palaamisen töihin loman jälkeen. Lomarahan maksaminen ei siis perustu vuosilomalakiin, vaan joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Eduskunnan lainsäädäntövalta ei ulotu lomarahoihin, mutta ammattijärjestöjen sopimusvapauden piiriin se kuuluu.

Moni saattaa epäillä lomarahan poistamisen kustannusvaikutusta. Yksinkertainen laskuharjoitus avaa asian todellisuuden. Laskettaessa esim. 2.000 € kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan kokonaiskustannusta työnantajalleen toimii matematiikka seuraavasti: 2.000 € x 12,5 kk (puolikas on lomaraha) x esim. 25 %:n sivukulut = 31.250 €. Jos lomaraha jätettäisiin pois, olisi laskutoimitus: 2.000 x 12 x 25 % = 30.000 €. Lomaraha aiheuttaa siis tässä esimerkissä 1.250 €:n kokonaiskulun eli yli 4 % ko. palkansaajan henkilöstökulusta. Tuo prosenttiluku on lähestulkoon tavoiteltu kustannusvaikutus!

Palkansaajan arkeen lomarahan poistolla ei käsittääkseni olisi niin suurta vaikutusta kuin hallituksen tarjoamilla keinoilla. Iso osa hallituksen esityksistä vaikuttaisi nimittäin kuukausittaiseen ansioon ja edellyttäisi sopeuttamaan totuttua menopuolta. Tulossa olevan lomarahan varaan ei kaiketi kukaan pohjaa kuukausittaista elämistään. Lisäksi lomarahan poisto kohdistuisi kaikkiin palkansaajiin.

Työmarkkinajärjestöillä olisi nyt sopiva hetki avata keskustelu ja ratkaista kansantalouden tasapainon edellyttämä kustannusvaikutus yhdellä kerralla.

Osallistu keskusteluun

Kannattaja 14.09.2015 klo 21:39
Tuohon vielä lisää poistettaviksi pekkaspäivät ja ylipitkät kesälomat, niin homma olis aika kivuttomasti hoidossa ilman merkittäviä vahinkoja!

Hannes 19.09.2015 klo 15:16
Ja työnantajamaksujen pienennykselle ehto, että yrittäjät luovat myös työpaikkoja eivätkä kotiuta syntyvää välirahaa ahneisiin taskuihinsa. Ei luotua työpaikkaa, ei alennusta maksuihin.




Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.



Tapio Peltomäki

Tapio Peltomäki

Tapio Peltomäki on Tilikeskus-Yhtiöiden omistaja-yrittäjä.

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Linnateatteri

Humalistonkatu 7, Turku

www.linnateatteri.fi

Muutautumiskykyinen komeljanttari. Linnateatteri on vuodesta 2003 toiminut turkulainen komediaan, musiikkiin ja maistuvaan ruokaan keskittyvä teatteri, jossa ei turhia jäpitetä.

Lue uusin näköislehtemme

04/2020



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 16.04.2020


Seuraa meitä somessa