Julkaistu 02.11.2015 | Y-lehti | 0

Eye of the Tiger – Tiikerinsilmä

TV:ssä pyöri äskettäin legendaaristen Rocky-elokuvien sarja. Kolmannen jakson nimi ’Eye of the Tiger’ kuvaa katsetta, joka nyrkkeilijältä vaaditaan huipulle pääsemiseksi. Se on myös osuva huomio asenteesta, jota ilman huipulle ei ole asiaa. Sanoma pätee erinomaisesti yli ammattirajojen. Nimeä kantava tunnuskappale itsessään nosti edelleen toimivassa olevan Survivor-yhtyeen maailmanluokan kuuluisuudeksi. Kappaleen tekijät saivat hoitaakseen myös suurimman osan Rocky IV –elokuvan soundtrackia. Survivor-yhtyeellä oli tekemisen meininki ja kova intohimo, suoranainen tiikerinkatse tulevaisuuden päämäärään. Kova työ tuotti tulosta ja he nousivat Rocky:n myötä huipulle. Vaikka yhtye soittaa edelleen, eivät he enää 80-luvun jälkeen ole päässeet yhtä suureen suosioon. Johtuneeko se sitten siitä, ettei enää ole ollut välttämätöntä ’pakkoa’ pitää niin fokusoitunutta päämäärää.

Näin kävi myös Rockylle. Noustessaan slummikorttelien nuhjuisilta nyrkkeilysaleilta raa’an treenin myötä huipulle, hänellä oli tarvittava tiikerinkatse silmissään – hän halusi näyttää pystyvänsä mahdottomaan. Vastassa oli umpiäveriäs, itseään täynnä oleva maailmanmestari (Apollo), joka uhosi voittavansa Rockyn missä ja milloin vain. Hänen harjoittelunsa pohjautui enemmän erilaisten oheistuotteiden markkinointiin kuin itse treenaamiseen. Apollo tuudittautui voittamattomaan asemaansa ja menetti kaikkein tärkeimmän asian, joka pitää mestarin huipulla – tiikerinsilmän. Ei ole vaikea arvata, kuka lopulta nousi huipulle. Kun Rocky voitti mestaruuden, hänenkin elintasonsa nousi ja hän tuudittautui ’helppoon rahaan’ - treenasi ihmisten iloksi julkisella paikalla sen verran, että Rocky-T-paitoja ja nukkeja saatiin kaupaksi. Hän toisti Apollon virheet ja menetti tiikerinsilmänsä, ja sen myötä tittelinsä.

Aiheesta voitaisiin vetää analogioita lähes mihin tahansa tekemiseen, joka vaatii mahdottomalta tuntuvaa panostusta tavoitteisiin pääsemiseksi. Voisimme analysoida Suomen lähes käsittämätöntä sotien jälkeistä nousua hyvinvointivaltioksi. Voisimme hämmästellä Suomen 90-luvun alun lamasta selviämistä ja muokkautumiskykyä kumisaapastuotannosta mobiilin tekniikan kärkimaaksi. Suomella oli fokusta, tahtoa ja uskoa – mahdottoman tuntuista paloa selviytymiseen. Suomi uskalsi tehdä asioita toisin kuin miten ennen tehtiin. Suomi teki mitä piti. Suomella oli katse – tiikerin katse. Oli. Voisimme hakea esimerkkejä tutkijoista ja muista ropelihatuista, joilla on palava halu kehittää ideoitaan. He syövät tonnikalaa ja makaronia ja unohtavat hakea apurahaa, koska ovat turhautuneet siihen, ettei heidän suunnitelmiaan uskota kuitenkaan – mutta kun muut näkevät vastassa kivimuurin, he menevät sen läpi. Voisimme analysoida heidän kaltaisiaan loputtomasti, mutta otan esille vain yhden: Suomalainen yrittäjä. Jotta yrittäjä voisi Suomessa päästä huipulle, tai edes selviytyä, joutuu hän riskeeraamaan tulevaisuutensa, eläketurvansa ja sukulaissuhteensa. Se ei kuitenkaan riitä. Ilman käsittämättömän kovaa uskoa ja sisua omaan tekemiseen se ei ole mahdollista.

Tutkimuksien perusteella ekspertiksi ei ole asiaa, ellei ole johdonmukaisesti harjoitellut ja kehittänyt itseään vähintään 10 vuotta menemällä toistuvasti mukavuusrajan ulkopuolle. Mutta sekään ei vielä riitä huipulle. Lisäksi tarvitaan silmitöntä halua ja intohimoa tekemiseen, niin, ettei edes näe muuta vaihtoehtoa. Täytyy olla pakko selviytyä, täytyy olla eläin – eläin, jolla on tiikerinsilmä. Jos ja kun menestystä tulee, täytyisi vielä pysyä pinnalla. Se se vasta on haastavaa.

Vaikka monet pitävät Sylvester Stallonea muskelimasana, joka vain suupieli vinossa mutisee leffoissa, ei moni tule ajatelleeksi, että hän loi itse Rocky-hahmon, peilaten ehkä omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan maahanmuuttajan lapsena Jenkeissä. Rocky-elokuva voitti kolme Oscaria. Stallonella oli idea, intohimoa ja silmitöntä paloa tekemiseen. Hän ei nähnyt vaihtoehtona epäonnistumista. Hänellä oli – tiedätte kyllä mikä. Niin mahdottomalta kuin se tuntuukin, uskon, että myös suomalaisella yrittäjällä on se. Älkää puhkaisko sitä!

Osallistu keskusteluun

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.



Kari Härkönen

Kari Härkönen

Kari Härkönen on toimialakohtaiseen henkilöarviointiin ja eksperttiyden mittaamiseen erikoistunut insinööri ja kognitiotieteilijä MindFit Consulting Oy:stä.

Kaarinan Autokoulu Oy

Kaarinan Autokoulu Oy

Ammattipätevyyskoulutus, Autokoulu, CE- luokan koulutus

Kokouspalvelut

Turun Messukeskus

Messukentänkatu 9-13, Turku

www.turunmessukeskus.fi

KP 20-3000, R, A 200-700

Lue uusin näköislehtemme

11/2020



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 12.11.2020


11-liite/2020



Liite
to 12.11.2020


Seuraa meitä somessa