Reilua peliä vai koronkiskontaa

Keskustelin ennen eduskuntavaaleja useiden kansanedustajaehdokkaiden ja nykyisten kansanedustajien kanssa siitä, miten suuret korporaatiot Suomessa ovat vedättäneet alihankintaportaansa maksuaikoja jo pitkään - ainakin keväästä 2009. Ensin sitä tehtiin ns. laittomasti yksinkertaisesti vain maksamalla laskut myöhässä, mutta sitten pitkät maksuaikataulut kovakoodattiin puitesopimuksiin. Eihän pienen yrityksen tietenkään tarvitse suostua sellaisiin sopimuksiin, jos ei halua - tällöin tosin jää diili saamatta 99 % todennäköisyydellä. Kansanedustajien tietotaso asiasta oli maksimissaankin luokkaa "eikös sellainen lakialoite ole jo putkessa, että maksuaikoja rajoitetaan".

Tutkin tuolloin hallituksen lakiesitystä. Siellä tosiaan oli maininta, että elinkeinonharjoittajien välinen maksuaika saisi olla enintään 30 päivää (aiemman 60 päivän sijaan). Kuullostaa hyvältä tähän asti, kunnes lause vesitettiin samaisessa hallituksen esityksessä kirjaamalla sinne, että "ELLEI TOISIN SOVITA" - voiko tähän muuta todeta kuin: +/- 0 ja onneksi olkoon! Jotkut ovat taas onnistuneet palaveroimaan viikkotolkulla ja juomaan lukemattomat viinerikahvit veronmaksajien rahoilla, jotta saatiin ulos tyhjänpäiväinen dokumentti.

No, tämä tuli taas mieleen, kun oma alihankkijamme kysyi eilen, että onko sillä (loppuasiakkaalla) jokin erityinen syy maksaa noin pitkän ajan kuluttua ja vielä vähintään viikko eräpäivän jälkeen? Erittäin hyvä kysymys. Minulla ei ole siihen yksiselitteistä vastausta. Ehkä suurilla yrityksillä on syynsä keinotella pienten yrittäjien raa'alla duunilla ansaituilla euroilla. Tai sitten heistä on vain mukava pitää rahoja kasvamassa korkoa jossain paremmassa paikassa kun oman alihankkijansa tilillä.

Ei meilläkään ole tarkoitus toimia pankkina, ja maksamme tietysti omille alihankkijoillemme pääsääntöisesti vasta sitten, kun meillekin maksetaan. Kyllä tämä pallo nyt pitäisi heittää niille suurille korporaatiolle, joiden hyväksi pienemmät yrittäjät tekevät töitä niska limassa. Toisaalta, onhan tämä maksuaikavedätys nostattanut aivan uuden liiketoimintasektorin, eli rahanlainaajat, eli koronkiskurit yms. laskun ostajat.

Kysymys kuuluu: Halutaanko me Suomeen koronkiskureita vai reilua peliä pelaavia yrityksiä, joilla Suomi nostetaan nousuun?

Osallistu keskusteluun

Renny 10.03.2016 klo 13:14

iso yritys lykkää maksujaan siksi, että kvartaalin tunnusluvut paranevat, ja sitä kautta johdon palkkiot.
Laki ei ole edes +-0 pienyritykselle, vaan selkeästi -merkkinen, koska ne isot yritykset kyllä pitävät omien saataviensa maksuajoista kiinni, ja lakiin tuli 40 € automaatti viivästysmaksulle, jonka ottivat käyttöön heti isot yritykset. Pieni voi tietysti yrittää...

joopa joo 10.03.2016 klo 16:34

Pienyrittäjän arki on yhtä helevettiä kaikin puolin. Meitä ei ole kukaan tukemassa tai auttamassa, kaikki vaan yrittää kusettaa ja vedättää joka käänteessä.

Karu totuus 11.03.2016 klo 18:31

Korporaatiot eivät näe tuossa mitään väärää - monien talousjohtajat ovat tarkkaan excelöinneet tämän mallin ja seminaareissa vaihtavat keskenään kokemuksia aiheesta täysin avoimesti. Ei ole "häpeä" vedättää maksuja heikommassa asemassa oleville vaan hyvää ja hyväksyttävää businesta jopa sisäisesti ohjeistettu toimintamalli. Olen itse ollut yrittäjänä tuottamassa palveluita yrityksille, jotka ovat riippuvaisia mm. isoista rakennusliikkeistä, jotka maksavat n.3-4kk "myöhässä" aivan normi käytäntönsä mukaan yrityksille, jotka on luokiteltu tuohon ns. myöhäisempään maksuluokkaan. Itselläni tuo tarkoitti jopa 6 kk odotusaikoja saatavilleni. Kun oma maksuaika on 10-14 vrk maksimissaan niin tiukkaa tekee. Tämä on byrokraattien, liittojen ja korporaatioden luvattu maa. Suurin rikollinen on pienyrittäjä. Heitä ampuvat niin siniset kuin punaiset. Toisille kilpailija eli uhka, toisille tarpeeksi heikko uhri, josta tehdä varoittava esimerkki ja joita kyykyttämällä voi näyttää voimaansa ja täysin perusteetonta valtaansa. Nostan hattua kaikille pk yrittäjille tai itsensä työllistäjille. He kantavat usein raskaimman taakan tämän yhteiskunnan talkoissa - samalla kun jopa heidän perheenjäsenentensä tuki ja turva yhteiskunnan taholta on täysi nolla. Jos onnistuvat - menee menestys verottajalle. Jos epäonnistuvat, vastaavat omaisuudellaan koska mitään muuta tukea ei ole. Mikä taho oikeasti ajaa pienten ja yksin yrittäjien asemaa? Siis aivan rehellisesti - en tiedä. Juhlapuheissa saatetaan muistaa, silloin kun tarkoituksena on sälyttää lisää maksuja ja velvoitteita. Verot tämä taho maksaa maksimissa, velvoitteet ja palkat työntekijöille on suuremmat mitä yrittäjälle itselleen jää. Mahdollisuutta verosuunnitteluun eli kiertoon ei juuri ole.