Julkaistu 12.09.2018 | Y-lehti | 1

Kiertotalous - mitä ja miksi

Mitä on kiertotalous ja miksi tavallisen pk-yrityksen kannattaisi olla asiasta kiinnostunut? Kiertotalous on esillä mediassa usein ja hyvin erilaisissa yhteyksissä – usein koko maailman ylikulutusongelman ratkaisijana. Kiertotalous on sateenvarjotermi, joka sisältää hyvin erilaisia asioita, mutta on lopulta vain yksi työkalu ympäristöongelmien ja materiaalitehokkuuden ongelmiin.

Kiertotaloudelle ei ole yhteisesti hyväksyttyä tarkkaa määritelmää, joten termin alle liitetään hyvin erilaisia asioita. Usein kaikki ekologisuuteen liittyvä rinnastetaan herkästi kiertotalouteen, esimerkiksi kierrätys. Tarkkaan ottaen kierrätys ei kuitenkaan ole kiertotaloutta, mutta jos kierrätysasemalle viedyn tuotteen raaka-aineet hajotetaan sellaisiin osiin, että ne ovat uuden tuotteen raaka-aineita, ollaan kiertotalouden ytimessä.

Kiertotalous on paitsi materiaalien kiertoa, niin myös idea uudenlaisesta taloudesta, jossa arvoa tuotetaan aineettomasti. Tämä voidaan saavuttaa muun muassa tuotteiden korvaamista palveluilla, esimerkiksi jakamistalouden keinoin. Kun auto on yhteisomistuksessa, tarvitsee autoja valmistaa vähemmän. Esineitä ja resursseja jaetaan tai niistä maksetaan käytön mukaan omistamisen sijaan. Kiertotalous on siis paitsi uudenlainen talousmalli, myös uudenlainen tapa ajatella kuluttamista.

 

Miten kiertotalous vaikuttaa yrityksiin? Kukaan tuskin pystyy pakenemaan muutosta, sillä vaikutus näkyy hyvin tavallistenkin tuotteiden suunnittelussa ja kuluttajakäyttäytymisessä. Jakaminen ja puhki kuluneiden tuotteiden kunnostus lisääntyvät, lisäksi nykyisillä jätteillä saattaa tulevaisuudessa olla arvoa. Mutta varsinkin valmistavassa teollisuudessa ja digitaalisissa palveluissa kiertotalous luo suuria mahdollisuuksia: ensimmäisinä uusiin mahdollisuuksiin tarttuvat yritykset ovat tulevaisuuden voittajia. Tämä pätee niin alueellisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Suomi, EU ja Kiina ovat kaikki julistaneet kiertotalouden yhdeksi tulevaisuuden ykköstavoitteistaan. Suomen hallituksen tavoitteena on nostaa maamme kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä.

Esimerkki kiertotaloudesta konkreettisimmillaan: yritys A ja B tekevät suurin piirtein samaa tuotetta ja käyttävät valmistukseen samoja raaka-aineita. Yritys A suunnittelee tuotteensa uudelleen ja alkaa käyttää kierrätysmateriaaleja, joita voi jatkossa ostaa digitaalisesta kauppapaikasta. A onnistuu vakuuttamaan omat asiakkaansa palauttamaan puhki kuluneet tuotteet, jotka on uuden suunnittelun ansiosta mahdollista kunnostaa pienin kustannuksin ja myydä uudelle asiakkaalle hyvällä katteella. Jos B jatkaa vanhaa tuotantoa, on helppo arvioida, että yritystoiminnan tulevaisuudennäkymät eivät ole ruusuiset.

Edellä mainittu esimerkki ei ole fiktiivinen, sillä muutos on jo käynnissä. Eräässä yrityksessä autonosien palautus käyttökuntoon tuo seuraavanlaiset säästöt verrattuna uuteen tuotteeseen: 80 % pienempi energiankulutus, 88 % pienempi vedenkulutus, 92 % vähemmän kemikaalituotteiden käyttöä ja 70 % vähemmän jätettä. Alaa tuntematta voitaneen sanoa, että valmistunut tuote on hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen. Samalla täytyy pitää muistaa, että kyseessä ei ole kierrätystavara, vaan täysin uudenveroinen tuote. Kiertotalous ei ole kierrätystä.

 

 

***

Tällä palstalla käsitellään kiertotaloutta yritysten näkökulmasta. Kommentoi, kysy tai ehdota aihetta kommenttikenttään. Ota yhteyttä: olli.hakala (a) ely-keskus.fi

Osallistu keskusteluun

Ruovikot kiertoon 18.09.2018 klo 10:21
Saaristomeren alueella on mahdollista leikata noin 100.000ha alueella ruovikoita kiertotalouden piiriin. Samalla poistuu fosforia 8kg ja typpeä n 80kg/ruokotonni takaisin maatalouteen korvaamaan muita lannotteita. Toivoisin, että tämä otettaisiin julkiseen keskusteluun sillä on odotettavissa myös vastustusta, sillä merellisten perinnemaisemien palauttaminen ei ole yksikertainen asia. Ruovikoiden lissäntyessä on sinne hakeutunut erilaisia lintujalajeja. Mitä niille tapahtuu kun ruovikoita vähennetään. Toisaalta taas eräät sorsalinnut, jotka pesivät kaukana rannasta eivät pääse pesimäaluille tieheän ruovikon läpi. Ne joutuvat pesimään ranta-alueille, jossa taas munarosvot supi ja varislinnut tyhjentävät pesät. Tämä keskustelu olisi syytä avata jo yksinomaan perinnemaisemien palauttamisen vuoksi.

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.



Olli Hakala

Olli Hakala

Olli Hakala on Varsinais-Suomen ELY:n kiertotalouden ja kansainvälisen kaupan asiantuntija, joka on erikoistunut Kiinan markkinoihin.

Koskikaukonen Oy

Koskikaukonen Oy

Sähkökonekorjaamoja

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Tammiluodon Viinitila

Lemlahti Parainen, Parainen

www.tammiluoto.fi

KP 50-120, R, S.

Lue uusin näköislehtemme

10/2018



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 11.10.2018


Seuraa meitä somessa