Julkaistu 08.10.2018 | Y-lehti | 0

Työttömyysaste paranee - tarve työkykykoordinaattoreille vain kasvaa

Pääministeri Sipilän hallituksen tavoitteissa on ollut merkittävä työllisyysasteen nousu. On tavoiteltu 72% työllisyysastetta. Samalla tavoitteissa on ollut 110 000 uutta työpaikkaa. Nyt tähän tavoitteeseen on työllisyystilastojen (TEM Työllisyyskatsaus elokuu 2018) mukaan lähes päästy. Työttömiä työnhakijoita on kuitenkin vielä kokoluokkaa 243 000 henkilöä. Näitä talouden noususuhdanteen aikana työttöminä työnhakijoina olevia on mediassa ja valtionvarainministeri Orpon suunnalta kuvattu vaikeasti työllistyviksi eli "työttömyyden kovaksi ytimeksi" (Yle, 6.8.2018). Miksi näin positiivinen asia kuin työttömyyden vähentyminen on kääntynyt mediassa hyvin negatiivissävytteiseksi puheeksi niin sanotusta rakennetyöttömyydestä? Tässä kohtaa huoli on mittasuhteeltaan osin harhaanjohtava, mutta osin myös aiheellinen. Mikä merkitys tällä työllisyysasteen nousulla tulee olemaan julkisten työllisyyspalveluiden ja yritysten rekrytointien näkökulmasta? Entä miten tähän työttömyyden tulevaan trendiin voidaan nykyistä tehokkaammin vastata työkykykoordinaattorin tehtävänkuvalla ja miksi työkykyjohtamisen merkitys tulee tulevaisuuden julkisissa palveluissa kasvamaan. Työkykykoordinaattorin tehtävänkuvaa ja siihen liittyvää työkykyjohtamisen kokonaisuutta on kehittänyt valtakunnallinen ESR-kehittämishanke Työkykykoordinaattoripilotoinnit osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi. Siinä julkisen työkykyjohtamisen uuden näkökulman avaamista on tehnyt projektikoordinaattori Jaana Niemi. Hankkeen strategisena ohjaajana on toiminut erityisasiantuntija Patrik Tötterman työ ja elinkeinoministeriöstä.

 

Työttömyyden trendi. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee nopeasti - miten palvelutarve muuttunee TE-palveluissa

Työttömyydestä keskusteltaessa puhutaan usein työttömyyden kestosta. Pitkäaikaistyöttömyyden määritelmä on yli vuoden yhtäjaksoinen työttömänä oleminen. Tässä asiakasryhmässä on tapahtunut todella positiivista kehitystä viimeisen vuoden aikana. Yli vuoden työttömänä olleita on (elokuussa 2018) noin 29 000 henkilöä vähemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. TEM Työnvälitystilaston mukaan elokuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 73 300, joista miehiä oli 42700 ja naisia 30 700 henkilöä. Miesten määrä pieneni edellisestä vuodesta 26%:lla ja naisten vastaava määrä pieneni 31 %:lla.

Pitkäaikaistyöttömyys siis vähenee hyvää vauhtia. Samoin vähenee myös osatyökykyisten määrä. Osatyökykyisyydelle ei ole yksiselitteistä määritelmää, sosiaali- ja terveysministeriön määritelmä on: "osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään". TEM Työnvälitystilaston mukaan osatyökykyisten määrä on vähentynyt jo vuodesta 2016 samaa tahtia ei-osatyökykyisten kanssa. Tämä on erittäin hyvä kehitys, se kertoo siitä, että rekrytoinnissa ratkaisee osaaminen ja työnhakijan motivaatio eikä työnhakijan työkyky tarvitse olla sataprosenttinen päästäkseen työhön. Kenellä meistä se edes on sataprosenttinen? Ainakaan kaikissa elämän vaiheissa. Tämän saman osoitti myös aiempi työnantajien rekrytointeja selvittänyt tutkimus, jossa huomattiin työnantajien asenteiden parantuneen osatyökykyisiä työnhakijoita kohtaan selvästi paremmiksi pitkällä aikavälillä (TEM, Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa, 2017).

Mikä on siis muuttumassa julkisten työllisyyspalveluiden palvelutarjonnan suhteen? Talouskasvu luo muutospainetta TE-palveluihin sen vuoksi, että työttömien työnhakijoiden määrän vähentyessä hakijoiden palvelutarpeet väistämättä muuttuvat. Kun työmarkkinoilla on paljon kysyntää työnhakijoille, helposti työllistyvät löytävät ongelmitta paikkansa työmarkkinoilla ja palveluissa olevilla on entistä useammin suurempia työllistymisen esteitä. Näin tarvetta entistä tiiviimmälle verkostoyhteistyölle syntyy sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, kuntoutuspalveluiden selvittelyn ja toteuttamisen kanssa, yritysten kanssa tehtävälle yhteistyölle ja yhteistyölle mm. vammais- ja muiden järjestöjen kanssa. Tähän kaikkeen yhteistyöhön on erikoistunut TE-palveluissa pilotoitu työkykykoordinaattorin tehtävänkuva.

 

Työkykykoordinaattorit ja työkykyjohtaminen

Mikä sitten on työkykykoordinaattorin tehtävänkuva ja miten se eroaa muista TE-palvelun asiantuntijan tehtävistä? Työkykykoordinaattori on osatyökykyisten palveluiden, ammatillisen kuntoutuksen, osatyökykyisiin liittyvän yritysyhteistyön, asiakkaan palvelun kehittämiseen liittyvän verkoston kehittämisen ja osatyökykyisyyteen liittyvän henkilöstökouluttamisen asiantuntija. Suurin eroavuus tavanomaiseen TE-palvelun asiantuntijaan on kuntoutuksen ja kuntoutuksen verkoston tuntemus. Lisäksi se, että työkykykoordinaattorin tehtävänkuvassa painottuu ratkaisukeskeinen yritysyhteistyö tavoitteenaan uusien räätälöityjen työpaikkojen syntyminen osatyökykyisille.

Entä miksi työkykyjohtamisen merkitys tulee tulevaisuuden julkisissa palveluissa kasvamaan? Ensinnäkin, koska ihmisen työkyky on aina kokonaisuus. Siitä ei voi irrottaa toisistaan työntekijän henkistä- ja fyysistä työkykyä, osaamista, terveydentilaa ja sosiaalista tilannetta. Yhdessä osa-alueessa oleva ongelma heijastuu kokonaisuutena ilmenevään työkykyyn. Tämän vuoksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, koska kaikkia työllistymisen kokonaisuuden osia ei hoideta TE-palveluissa. Tästä yksi selkeä esimerkki on terveydentila. Jos työnhakijalla on työllistymistä estävää terveydellistä haittaa, tarvitaan varhaista puuttumista, jotta asia ei pitkittyessään mutkistu pitkäaikaistyöttömyydeksi. Tätä tavoitetta tukemaan tarvitaan panostuksia työkykyjohtamiseen, jossa erikoisasiantuntijana toimivan työkykykoordinaattorin resurssin tueksi saadaan vastuullista työkykyjohtamista ja selkeää varhaisen puuttumisen muutosta prosesseihin. Näin asiakas saadaan nopeasti hoitoon, kuntoutukseen ja työelämään, sillä jokaisella on oikeus yhdenvertaiseen mahdollisuuteen osallistua työelämään.

 

Sami Peltola, projektipäällikkö

Työkykykoordinaattoripilotoinnit osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi ESR-hanke

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Työelämäpalvelut

 

Lähdeviitteet:

https://yle.fi/uutiset/3-10339824

https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:NBN:fi-fe201801252249 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160229

http://www.ylafemmablogi.fi/2017/04/tyokykykoordinaattoripilotit-mallintamassa-osatyokykyisten-palveluja-ja-palveluihin-ohjausta/

Osallistu keskusteluun

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.



Sami Peltola

Sami Peltola

Sami Peltola toimii Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa projektipäällikkönä valtakunnallisessa kehittämishankkeessa.

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

FresCo Ravintolat Oy - Korkki

Linnankatu 43, Turku

www.frescoravintolat.fi

R 75, KP 5-24 (75). Kokouspalvelu: videoneuvottelulaitteet, AV-laitteet. Juhlapalvelu. Lounas arkisin klo 10:45-13:30. Tervetuloa tutustumaan uuteen ravintolaamme! Lue verkkosivuiltamme lisää toiminnastamme ja tutustu myös Raumalla sijaitseviin toimipaikkoihimme, www. frescoravintolat.fi

Lue uusin näköislehtemme

12/2018



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 13.12.2018


Seuraa meitä somessa