Julkaistu 23.03.2020 | Y-lehti | 3

Koronaviruksen myötä kotimaisen ruuan arvostus kasvaa

Kuinka moni meistä tietää, että esimerkiksi suomalaisista kananmunista 69 prosenttia tuotetaan Varsinais-Suomessa. Broileri- ja sianlihatuotannosta neljännes tulee meidän maakunnasta. Myös vihannesten ja marjojen kohdalla tuotanto maakuntamme alueella on mittavaa. Oma lukunsa on erikoiskasvit kuten speltti ja quinoa. Niiden kohdalla varsinaissuomalaiset tilat ovat edelläkävijöitä koko maassa.

Koronavirus ja sen vaikutukset ovat saaneet meidät kaikki havahtumaan huoltovarmuuden kannalta tärkeisiin asioihin. Se mitä tällä hetkellä taloudella tapahtuu, on huolestuttavaa. Lomautusten määrä on hälyttävä ja yritysten kannattavan toiminnan edellytykset ovat monin paikoin kadonneet. Maan hallitus yrittää parhaan kykynsä mukaan auttaa ja työmarkkinajärjestöt ovat tuoneet omat ehdotuksensa mukaan näihin taloustalkoisiin. Kaikki meistä toivovat, että koronavirustilanne alkaa parantua ja talous pääsee kääntymään positiiviseen suuntaan. Kun olemme päässeet akuutista tilanteesta yli, niin maassamme tulisi pohtia suomalaista ruokaketjua juuri huoltovarmuuden näkökulmasta.

Ilokseni olen saanut lukea lehdistä, että koronaviruksen aikana suomalaisen ruuan kysyntä on kasvanut. Tämä kertoo luottamuksesta suomalaiseen ruokaketjuun ja sen tuotteiden puhtauteen. Euroopan elintarviketurvallisuusviraston mukaan suomalainen ruoka on Euroopan puhtainta. Eniten torjunta-aineiden jäämiä on EU:n ulkopuolelta tuoduissa elintarvikkeissa, vähiten Suomessa kasvaneissa. Suomalainen ruoka ei ole puhdasta sattumalta, vaan sen eteen tehdään jatkuvasti työtä. Peruslähtökohdat puhtaan ruuan tuottamiselle ovat Suomessa hyvät, sillä maat ja vedet ovat puhtaita. Jo Keski-Euroopassa saastumisongelma on aivan toista tasoa.

Suomalaisen maatalouden kannattavuus on heikko. Kannattavuuskehitys on lisäksi ollut laskeva viimeiset vuodet. Julkisuudessa on puhuttu tuottajien palkkioista sekä elintarviketeollisuuden ja kauppaketjujen osuudesta maataloustuottajien tulonmuodostuksessa. Tavalla tai toisella meidän tulee löytää keinoja siihen, että kotimainen maatalous on kannattavaa. Nykyisellään maatalous ei myöskään houkuttele nuoria alalla. Maanviljelijöiden keski-ikä on huolestuttavan korkea ja jos alalle tulevan nuoren edessä on vain ongelmia, arvostuksen puutetta, kannattamaton tuotanto ja työtä vuorotta ympäri vuorokauden, ei ole ihme, ettei ammatti maataloudessa houkuttele. Nykyiselläänkin ilman ulkomaista työvoimaa ja varsinkin ilman ulkomaista kausityövoimaa, maataloutemme ei pyörisi.

Ehkä yksi muutos, joka suomalaiseen yhteiskuntaa tulee koronaviruksen myötä, on kotimaisen ruuan arvostuksen kasvu. Vaikka Pohjois-Savo ja Etelä-Pohjanmaa ovat julistautuneet Suomen ruokamaakunniksi, niin todellisuudessa Suomen ruokamaakunta on Varsinais-Suomi. Jokainen meistä voi myös vaikuttaa suomalaisen maatalouden kannattavuuteen. Seuraavan kerran kauppaan mennessäsi muista suosia suomalaista ja varsinkin maakuntamme lähiruokaa. Varsinaissuomalaisen ruuan puolesta!

Osallistu keskusteluun

Timo Metsä-Tokila 23.03.2020 klo 15:12

Eeva 27.03.2020 klo 13:27
Olet todella hyvällä asialla ja omalla kohdallani luotan siihen, että käyttämäni market suosii lähi hankinta mahdollisuuksia. Mitä muutakaan voisi tehdä, kun ei ole mahdollista lähteä kiertämään tiloja ja puutarhoja.Nykyään on jo kiitettävästi jopa tilojen nimet nähtävissä, joista tuotteet ovat.

Hilkka Halla 06.04.2020 klo 16:42
Ruokamaakuntamme Varsinainen Suomi voi olla edelläkävijä ruokaketjun arvostuksen nostajana. Tarvitsemme uudistavaa ja monipuolista osaamista, jossa toisiinsa linkittyvät liiketoiminnallinen tavoitteellisuus, teknologinen ymmärrys, vahvat vuorovaikutustaidot ja näihin liitettynä luonnontieteellinen laaja-alaisuus. Nyt kun kausityövoimaa puuttuu, on oiva tilaisuus miettiä liiketoimintamallit uusiksi. Joku rohkea yrittäjä voisi ottaa riskin ja palkata innostuneen kotimaisen nuoren yrittäjän tai valmistumassa olevan opiskelijan. Muutos toteutuu IHMISTEN toiminnan kautta.

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.



Timo Metsä-Tokila

Timo Metsä-Tokila

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Elinkeinot-vastuualueen johtaja.

Tilitoimisto Kimmo Heikkinen Ky

Tilitoimisto Kimmo Heikkinen Ky

Kirjanpitotoimistoja, Tilitoimistoja

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Naantalin Kylpylä

Matkailijantie 2, Naantali

www.naantalispa.fi

Kokoukset, juhlat, näyttelyt, tyhy-päivät, majoitus- ja ravintolapalvelut, sauna- ja allasparatiisi, oheisohjelmat.

Lue uusin näköislehtemme

04/2020



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 16.04.2020


Seuraa meitä somessa