Julkaistu 17.02.2016 0          
KIERTOTALOUS

Realismia ja riskinottokykyä vaativa resurssiviisaus

Tammikuussa järjestettiin Varsinais-Suomen ensimmäinen teollisten symbioosien edistämiseen keskittyvä FISS-työpaja. Työpajassa noin 40 varsinaissuomalaista eri alan yritystä ja organisaatiota etsivät symbiooseja toistensa ylijäämäresursseista. Työpajassa käsiteltävät resurssit olivat muun muassa tuotannon sivuvirtoja, asiantuntemusta, vajaassa käytössä olevia toimitiloja tai esimerkiksi kuljetuskapasiteettia. Työpajat mahdollistavat yllättävienkin synergioiden syntymisen ja tutustuttavat yritykset konkreettisesti monen aiemmin vain nimeltä tutun yrityksen tuotantoon. Maakunnan ensimmäisen työpajan saldona oli yli 300 synergia-aihiota. Isossa Britanniassa toimintamallin avulla on saatu noin 47 miljoonaa tonnia teollisuusjätettä pois kaatopaikoilta ja hiilipäästöt ovat vähentyneet 42 miljoonaa tonnia viimeisen vuosikymmenen aikana.

Aivan samanlaisiin tuloksiin ei voida olettaa Suomessa päästävän, sillä lähtötilanne on täällä sekä EU:ssa laajemminkin parempi kuin saarivaltiossa 10 vuotta sitten.

Vuoden 2016 alusta lähtien Suomen lainsäädäntö on kieltänyt orgaanisen jätteen eli muun muassa biojätteen, muovien ja tekstiilien sijoittamisen kaatopaikalle. Jätteitä hyödynnetään tätä nykyä pääsääntöisesti joko tuottamalla niistä sähköä ja lämpöä jätteiden hyödyntämiseen tarkoitetuissa jätevoimaloissa tai korvaamalla neitseellisiä polttoaineita rinnakkaispolttolaitoksissa. Jätteestä saadaan tällöin hyödynnettyä sen sisältämä energia. Kaatopaikoille ohjautuu enää pääsääntöisesti epäorgaanisia jätteitä, esimerkiksi vaikeasti hyödynnettäviä maa-aineksia.

Kuitenkin EU ohjeistaa ensisijaisesti uudelleenkäyttämään ja materiaalihyödyntämään jätteet energiahyödyntämisen sijasta, mikäli se on teknistaloudellisesti mahdollista eikä elinkaariselvityksin ole osoitettavissa toisenlaista paremmuusjärjestystä. FISS:n kaltaisilla tehokkaampaan teollisten sivuvirtojen hyödyntämiseen tähtäävillä toimintamalleilla on kiistaton rooli toivotunlaisen kehityksen tukijoina.

Tasapainoa etsimässä – Mikä on järkevää sekä ympäristölle että yritykselle?

FISS-toimintamalliin erottamattomasti liittyvien yrityshaastatteluiden sekä ensimmäisen työpajan perusteella Varsinais-Suomen kokonaistilanne näyttäytyy hyvänä. Muun muassa käytössä olevien ympäristöjärjestelmien myötä etenkin suuremmissa yrityksissä jätteiden hyötykäytön tilanne on kohtuullisen hyvä. Metallit, tasalaatuiset muovit ja pahvit ohjautuvat jo nyt materiaalihyötykäyttöön ja ne ovat yrityksille rahan arvoista materiaalia. Yleisin yrityksistä löytyvä uudelleenkäytön esimerkki ovat eurooppalaisen standardin mukaan valmistetut kuormalavat.

Kuitenkin edelleen kaivataan kipeästi uusia innovaatioita jätteiden materiaali- ja uudelleenkäyttöön. Energiahyödyntäminen on vielä liian usein ainoa tarjolla oleva vaihtoehto jätteiden hyödyntämiselle. Haastattelujen perusteella on selvinnyt, että Varsinais-Suomessa energiahyötykäyttöön päätyvät tällä hetkellä muun muassa puujäte, sekalainen muovi ja esimerkiksi tekstiilit.

Polttavia kysymyksiä kierrättämisen kannattavuudesta onkin paljon. Yritysten on jo kustannus- ja ajankäyttösyistä harjoitettava tarkkaa tarveharkintaa sen suhteen, millaisiin toimiin on mielekästä ja taloudellisesti järkevää resurssiviisauden nimissä ryhtyä. Esimerkiksi, kuinka pieniin virtoihin jätteet kannattaa erotella materiaalihyötykäytön mahdollistamiseksi? Erilleen kerääminen yleensä mahdollistaa tasalaatuisemman sivuvirran laadun ja helpottaa materiaalihyödyntämistä myös toisissa yrityksissä, mutta osa virroista saattaa olla pieniä ja logistiikkaan liittyvät kustannukset taas suhteellisen suuria. Materiaalin kerääminen muiden jatkokäyttötarkoituksiin ei ole yhdenkään yrityksen ydintoimintaa. Erilleen lajittelussa ei usein myöskään ole mieltä, mikäli sopivaa jatkokäyttäjää ei ole jo valmiiksi tiedossa.

Moni ongelmalliseksi koettu ja todettu materiaalivirta lausutaan ääneen haastattelusta toiseen. Yksi haastava ja jatkoselvittelyä vaativa materiaali on elinkeinoelämästä syntyvä PVC-muovijäte, jolle ei tunnu tällä hetkellä olevan oikeaa osoitetta. Myös tekstiilijätteet ovat tämän hetken kuuma peruna ja varsinaissuomalaisia yrityksiä houkutellaan etsimään materiaali- tai uudelleenkäyttöratkaisua kirpputoreille kelpaamattomalle poistotekstiilille. Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa pilotissa selvitetään kotitalouksissa syntyvän poistotekstiilin laatua ratkaisujen löytämisen helpottamiseksi.

Totta kai on myös muistettava, että resurssitehokkuus on muutakin kuin jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämiseen ohjaamista. Suhteellisesti suuremmat materiaali- ja sitä kautta kustannussäästöt saattavat syntyä organisaation muita sisäisiä prosesseja parantamalla. Etenkin valmistavan teollisuuden puolella materiaalikustannukset muodostavat tyypillisesti suurimman yksittäisen kustannuserän, jolloin pienilläkin muutoksilla voi olla saavutettavissa euroissa mitattuna suuri säästö. Resurssitehokkuutta analysoivaan materiaalikatselmukseen investoimisen kannattavuudesta on olemassa useita esimerkkejä. Näistä yksi on varsinaissuomalainen muoviteollisuusalan pk-yritys Oy Parlok Ab, joka löysi materiaalikatselmuksen avulla 0,5 miljoonan euron vuosittaisen säästöpotentiaalin sisäisiä toimintoja tehostamalla.

Moni ylijäämämateriaali on vielä vailla kotia ja moni kiertotalouteen liittyvä kysymys vailla vastausta. Tilanne ei kuitenkaan kerro neuvottomuudesta vaan siitä, että nyt ollaan monen asian tiimoilta toden teolla uuden äärellä. Matkalla kohti resurssitehokasta kiertotalousyhteiskuntaa riskinottokyky, ennakkoluulottomuus, kokeilukulttuuri, mutta myös realismi tulevat olemaan avainsanoja vielä useamman tovin.

Lue lisää:

http://www.teollisetsymbioosit.fi

http://www.international-synergies.com/projects/national-industrial-symbiosis-programme/

http://www.poistotekstiili.fi

Nea Metsänranta
FISS Varsinais-Suomi -hankkeen projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu

Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

Eija Varjonen Tmi

Eija Varjonen Tmi

Kotisiivous, Siivouspalveluja, Yrityssiivoukset

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Naantalin Kylpylä

Matkailijantie 2, Naantali

www.naantalispa.fi

Kokoukset, juhlat, näyttelyt, tyhy-päivät, majoitus- ja ravintolapalvelut, sauna- ja allasparatiisi, oheisohjelmat.

Lue uusin näköislehtemme

10/2018



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 11.10.2018


Seuraa meitä somessa