Julkaistu 06.09.2017 0          
KOLUMNI

Bryssel valmistautuu isojen liikkeiden syksyyn

Tänä syksynä EU luo nahkaansa. Tulevaisuustyötä viedään maaliin ja ruoditaan yhteisen EU:n uutta suuntaa. Tulevat kuukaudet näyttävät myös miten etenee Brexit. Säädösrintamalla taas on paljon suomalaisten yrittäjien ja yritysten vinkkelistä perään katsottavaa.

Tulevaisuus tuo tullessaan ja vie mennessään

Viime keväänä valtaa pitävän komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker marssi parrasvaloihin EU:n tulevaisuutta käsitelleen työpaperin kanssa. Valkoiseksi kirjaksi kutsuttu setti sisälsi viisi vaihtoehtoista mallia siitä, miten tiiviiksi Euroopan Unionia ja sen jäsenten välistä yhteyttä halutaan yhteistuumin kehittää. Ehdotuksen ääripäiksi mallinnettiin nykytilaakin keveämpi, yksinomaan sisämarkkinoihin keskittyvä mutta poliittisesta yhteispelistä luopuva EU, sekä vastaavasti syvään integraatioon pohjautuva liittovaltiomalli.

Valkoista kirjaa on nyt käpistelty eri puolilla Eurooppaa puolisen vuotta. Jäsenmaat ovat pyrkineet käymään kotikentillään keskusteluja toivotusta suunnanvalinnasta, joskin asia lienee edelleen verraten vieras suurelle yleisölle eli EU-kansalaisille. Toiveita herättävää kuitenkin on se, että viime kevään jälkeen EU-jäsenyyden kannatus ja myönteinen suhtautuminen Unionia kohtaan on lisääntynyt jopa hämmästyttävällä voimalla kaikissa jäsenmaissa. Suomalaisten luotto yhteisöön oli kuluneena kesänä tehdyn eurobarometriselvityksen mukaan kolmanneksi vahvinta, ja uskomme talouden vahvistumiseen oli kohentunut rivakammin kuin yhdessäkään EU27 –verrokkimaassa. Nämä tulokset luovat vakaamman pohjan jatkaa kansalaiskeskustelua valittavasta vauhdista EU:n kehittämiseksi.

Päätökset EU:n tulevaisuudesta ovat toki kovin tärkeitä myös yrittäjyyden kannalta. Suomen Yrittäjät onkin yhdessä 12 miljoonaa pk-yrittäjää edustavaa Eurooppa-järjestö UEAPMEN kanssa tarkastellut esitettyjä malleja parhaan ratkaisun löytämiseksi. Työ on käynnissä, ja siinä on myös suomalaisten yrittäjien sanalle vahva sija.

Tulevaisuuskeskusteluun saadaan joka tapauksessa uutta tuulta viimeistään syyskuun loppupuolella järjestettävien Saksan liittopäivävaalien jälkeen. Jo nyt tiedetään, että Angela Merkelin jatkaessa liittokanslerina on odotettavissa yhteinen ulostulo Ranskan tuoreen presidentin Emmanuel Macronin kanssa. Nähtäväksi jää, toteutuvatko pitkään velloneet huhut ja saadaan esitys, jolla pyritään vahvistamaan erityisesti EU:n talous- ja rahaliittoa jopa yhteisellä budjettimallilla ja kirstunvartija-valtiovarainministerillä.

Natiseeko Brexit liitoksissaan?

Katsottaessa EU-metsää puilta, toinen ison kuvan kummajainen on brittisyntyinen Brexit-prosessi. Sanomattakin on selvää, että tämän Rubikin kuution sivuja ei saada samanvärisiksi tämän syksyn aikana. Pulmaa mutkistaa pääministeri Theresa Mayn masinoimat alkukesän riskinottovaalit, jossa lähdettiin neulomaan kissalle takkia, mutta tuloksena oli hiirelle hattu. Räätälin kyvyt vain eivät riittäneet, ja vahvaa tukea jyrkälle Brexit-kannalleen hakenut brittihallitus on vaalitappionsa jälkeen paljon heikommissa asemissa niin EU:n kuin kotimaan neuvottelupöydissä. Omien erotavoitteiden määritteleminen on osoittautunut briteille äärimmäisen hankalaksi, ja epävarmuuden kasvaessa yhä useammat yritykset ovat alkaneet selvittää mahdollisuuksia siirtyä EU-alueelle Brexitin toteutumisen jälkeen. Täydellisen suoneniskun välttämiseksi ovat äänenpainot kallistumassa yhä pehmeämmän Brexitin ja pidempien siirtymäaikojen puoleen.

Metsäpäätös, sosiaalipilari ja liikkuvuuspaketti – siinähän sitä jo onkin

Heti alkusyksystä, näillä näkymin jo syyskuun puolivälissä, ollaan lauteilla kuumimman suomalaisia koskettavan ratkaisun osalta. EU:n parlamentti muodostanee kantansa maan- ja metsänkäyttöä koskevaan säädökseen (Lulucf), jolla on kauas kantoisia vaikutuksia myös metsäketjussa mukana oleville pk-yrityksille muun muassa korjuu- ja kuljetussektoreilla, energiatuotannossa, biotaloudessa ja puun jalostustoiminnoissa. Pahimpana vaihtoehtona olisi metsien hiilinielujen eli käytännössä hakkuumäärien sitominen takavuosien tasolle (2001-2012), joka Suomessa oli taloustaantuman takia vähäisten hakkuiden aikaa ja mikä näin ollen rankaisisi eritoten juuri Suomen metsäinkäyttöä. Metsävarojen hyödyntämiseksi ja kasvavaan kysyntään vastaamiseksi olisi Suomen jatkossa ostettava vuotuisia päästöoikeuksia kymmenillä, ellei sadoilla miljoonilla euroilla. Tämän kohtuuttoman lisäkulungin estämiseksi suomalaistoimijat laittavat kaikki peliin, kyse on niin tärkeästä yhteisestä edunvalvontaponnistuksesta.

Rautoja on tulessa myös monella muulla suomalaiseen yrittäjyyteen vaikuttavalla sektorilla. EU:n sosiaalipilaria pystytetään ja sen myötä pöydälle nostettuna on sosiaaliturvaan, vanhempainvapaisiin, työsuhteisiin ja työehtoihin liittyviä aloitteita. Siis teemoja, jotka myös kansallisessa keskustelussamme ovat akuutissa vaiheessa. Vastaavasti liikennealan yrittäjien pelikentälle maalataan syksyn ja ensi kevään mittaan uusia viivoja kolmen laajan liikkuvuuspaketin myötä niin tavara- kuin henkilöliikenteen saroilla.

Pasi Moisio
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien ja liikennealan järjestöjen pysyvä edustaja Brysselissä.

Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

Raision Puulevy Oy

Raision Puulevy Oy

Puutavaraa, Rakennustarvikkeita

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Ravintola Prego

Uimahallintie 2, Kaarina

www.ravintolaprego.fi

KP 30 + 20, R 80, myös catering palvelut.

Lue uusin näköislehtemme

09/2017



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
ke 06.09.2017


Seuraa meitä somessa