Julkaistu 26.02.2018 0          
HYVÄ TIETÄÄ

Mitä konkurssimenettelyssä tapahtuu?

Konkurssi on oman käsitykseni mukaan sisällöltään hyvin etäinen menettely. Jos menettelyn sisältöä tiedustelee lakimieheltä, voi saada vastaukseksi viittauksia konkurssilakiin tai konkurssimenettelyä ohjaaviin yleisperiaatteisiin. Mitä konkurssissa tapahtuu tai mikä konkurssi on, voidaan selittää usealla eri tavalla.

Konkurssi aiheuttaa myös erilaisia mielleyhtymiä. Ensimmäinen mielleyhtymä konkurssista saattaa olla esimerkiksi Talvivaara tai Anttila, jotka ovat kokoluokaltaan suuria ja samalla paljon julkisuudessa esiintyneitä konkurssiin asetettuja yhtiöitä. Toinen mielleyhtymä saattaa olla konkurssin rinnastaminen jonkinlaiseen rikolliseen toimintaan.

Konkurssipesän syntyminen

Kun käräjäoikeus asettaa yhtiön konkurssiin, syntyy samalla kellonlyömällä myös konkurssipesä. Jotta konkurssimenettelyn sisällön voi hahmottaa, tulee ensimmäisenä ymmärtää, mikä on konkurssipesä. Käytännössä konkurssipesä on kuin erillinen yhtiö, jolla on omat vastuunsa ja velvoitteensa. Konkurssipesän ”toimitusjohtaja” on pesänhoitaja, joka tulee entisen toimitusjohtajan tilalle. Konkurssipesän ”omistajia” ovat velkojat, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaa konkurssipesässä saataviensa mukaisessa suhteessa. Konkurssipesä pyrkii tuottamaan mahdollisimman paljon ”voittoa”, joka tapahtuu esimerkiksi myymällä konkurssipesän hallussa olevaa omaisuutta.

Konkurssipesä voi sitoutua erilaisiin sopimuksiin, palkata työntekijöitä, jatkaa konkurssiin asetetun yhtiön liiketoimintaa tai olla osapuoli oikeudenkäynnissä. Konkurssipesä voidaan myös asettaa konkurssiin, jos konkurssipesä on maksukyvytön. Konkurssipesän itsensä asettaminen konkurssiin on harvinaista, muttei missään tapauksessa poikkeuksellista. Tarkoituksena ei ole väittää, että konkurssipesä olisi sama asia kuin vaikkapa osakeyhtiö. Eroavaisuuksiakin on olemassa, mutta konkurssipesän toiminnalla voidaan nähdä myös edellä mainittuja yhtäläisyyksiä tavallisen yrityksen toimintaan.

Konkurssi rinnastaminen rikokseen

Mitä tekemistä konkurssilla sitten on rikollisuuden kanssa, tai miksi konkurssista tulee mieleen jollain lailla rikollinen toiminta? Oikea vastaus tähän kysymykseen on, että konkurssi ei ole rikos. Jos konkurssiin asetetulla yrityksellä ei ole yksinkertaisesti rahaa suoriutua velvoitteistaan, ei tämä tarkoita automaattisesti rikollista toimintaa. Konkurssiin liittyy kuitenkin selvitysintressi, joka voidaan tiivistää kysymykseen; miksi yhtiö meni konkurssiin? Tähän kysymykseen etsii vastauksen konkurssipesän ”toimitusjohtaja” eli pesänhoitaja, jolla on konkurssilakiin kirjoitettu velvollisuus selvittää asia. Jos tämän selvitysvaiheen aikana havaitaan, että konkurssiin asetetun yhtiön toiminnassa on syyllistytty rikolliseen menettelyyn, pesänhoitaja on myös velvollinen laatimaan rikosilmoituksen.

Tavallisia konkurssimenettelyyn liittyviä rikoksia ovat kirjanpitorikos ja velallisen epärehellisyys. Esimerkiksi kirjanpidon laiminlyönti on siis rikos. Tosin konkurssiin asetettujen yhtiöiden kirjanpidot ovat harvoin täysin ajan tasalla, joten kirjanpitorikoksen tunnusmerkkien täyttyminen riippuu käytännössä siitä, miten pitkältä ajalta kirjanpito on laiminlyöty. Lakitekstissä tämä on muotoiltu siten, että milloin yhtiön varallisuusasemasta ei saa ”oikeaa ja riittävää kuvaa”, on kyseessä kirjanpitorikos. Velallisen epärehellisyys liittyy tavallisesti siihen, että konkurssiin asetetun yhtiön varoja on siirretty ilman hyväksyttävää syytä pois yhtiön varallisuuspiiristä. Esimerkiksi tällainen tilanne on käsillä silloin, kun yhtiön varoja on käytetty yksityismenoihin, yhtiöstä on nostettu ylisuuria palkkoja tai osakaslainaa.

Konkurssimenettelyn ensimmäinen vaihe

Konkurssimenettelyn alkutoimenpiteinä suoritetaan ensimmäisenä ns. haltuunottotoimet, jotka pitävät sisällään konkurssiin asetetun yhtiön omaisuuden siirtämisen konkurssipesän haltuun. Samalla varmistetaan, että esimerkiksi yhtiön luottokortti sulkeutuu ja kaikki mahdolliset konkurssipesää rasittavat vastuut lakkaavat mahdollisimman nopeasti. Yksi tällainen vastuu on esimerkiksi konkurssiin asetetun yhtiön työntekijät, jotka siirtyvät konkurssihetkellä konkurssipesän työntekijöiksi.

Konkurssi mahdollistaa työntekijöiden irtisanomisen 14 päivän irtisanomisajalla, jolloin konkurssipesän maksettavaksi tulee tältä ajalta kertyvä irtisanomisajan palkka. Irtisanomisajan palkka on konkurssipesän omaa velkaa. Työntekijät ovat muita velkojia paremmassa asemassa siitä syystä, että työntekijällä on oikeus saada palkkansa täysimääräisenä, vaikka konkurssipesällä tai konkurssiin asetetulla yhtiöllä ei olisi siihen varaa. Tätä varten on olemassa palkkaturva.

Konkurssimenettelyn alkuvaiheessa laaditaan asiakirjat, jotka ovat nimeltään velallisselvitys ja pesäluettelo. Asiakirjat ovat siltä osin keskeisiä, että ne laaditaan jokaisessa konkurssimenettelyssä ja riippumatta siitä onko konkurssipesällä varoja maksaa asiakirjojen laatimisesta pesänhoitajalle. Pesänhoitajan kustannuksia voidaan kuitenkin rajoitetusti maksaa valtion varoista.

Menettelyn ensimmäinen vaihe sisältää myös arvion menettelyn jatkamisen edellytyksistä. Pääsääntönä on, että konkurssipesässä tulisi olla vapaita varoja vähintään 20 000 euroa, jotta konkurssimenettely siirtyy toiseen vaiheeseen. Muutoin konkurssi raukeaa. Yhtenä vaihtoehtona on siirtää konkurssipesä julkisselvitykseen, jos konkurssipesässä on erityisiä selvitystarpeita. Julkisselvitys tarkoittaa käytännössä konkurssimenettelyä valtion varoilla ja se voidaan toteuttaa esimerkiksi silloin, kun konkurssipesä halutaan pitää käynnissä tulevan rikosprosessin ajan.

Konkurssimenettelyn toinen vaihe

Jos konkurssipesällä on riittävästi varoja, voidaan käynnistää konkurssimenettelyn ns. toinen vaihe, jota kutsutaan myös tavalliseksi konkurssimenettelyksi. Toinen vaihe alkaa kutsumalla koolle velkojainkokous, jossa päätetään esimerkiksi oikeusprosessien käynnistämisestä ja pesänhoitajan palkkion määrästä. Pesänhoitajan palkkio on käytännössä merkittävin konkurssipesälle syntyvä kustannus. On suositeltavaa käyttää velkojainkokouksissa avustajaa, jos velkoja ei ole itse perillä konkurssimenettelyssä tehtävistä päätöksistä. Samalla toisen vaiheen alkajaisiksi tulee järjestää konkurssivalvonta, joka on velkojan kannalta keskeinen, sillä vain suorittamalla konkurssivalvonnan, voi saada suorituksen konkurssipesän varallisuudesta.

Konkurssimenettelyt, erityiset tavalliset menettelyt, kestävät pääsääntöisesti useamman vuoden. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että oikeusprosessit ovat Suomessa melko aikaa vieviä. Näin ollen konkurssipesä on selvitysvaiheessa ainakin niin kauan, kunnes kaikki prosessit ovat saatu päätökseen. Kun toimenpiteitä ei ole enää jäljellä ja kaikki varat on saatu kotiutettua konkurssipesään, jää jäljelle enää loppukokous, jossa suoritetaan myös lopputilityksen hyväksyminen. Tämän jälkeen varat jaetaan velkojille ja konkurssimenettely päättyy.


Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Tammiluodon Viinitila

Lemlahti Parainen, Parainen

www.tammiluoto.fi

KP 50-120, R, S.

Lue uusin näköislehtemme

06-08/2018



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 14.06.2018


06-08-liite/2018



Kesäliite
to 14.06.2018


Seuraa meitä somessa