Julkaistu 18.10.2018 0          
HYVÄ TIETÄÄ -ASIANTUNTIJAPALSTA

Taitava työkykyjohtaja antaa mahdollisuuksia ja hyödyntää työkykykoordinaattoreita

Yrityksille teettämämme kyselyn mukaan osatyökykyisiä työllistäneitä yrityksiä yhdistää yrityksen arvojen korostuminen sekä tätä kautta myös pehmeämpien keinojen korostuminen rekrytointikriteereissä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että tällä ei tavoiteltaisi niinkään ulkoisia maine- ja imagohyötyjä, vaan kyse on enemmänkin sisäisistä periaatteista ja ohjenuorista. Pehmeämpien rekrytointikriteerien käyttö voi tavoittaa yhtä lailla parhaimmat työntekijät riippumatta siitä, ovatko he osatyökykyisiä vai eivät.

- Tutkimuksessa suositellaankin arvioimaan omat rekrytointikriteerit ja pyrkimään rekrytointivaiheessa edistämään avoimuutta. Osatyökykyinen työnhaki¬ja voi omasta aloitteestaan kertoa myös mahdollisista rajoitteistaan. Tämä on myös luottamuksenosoitus. Keskity itse vahvuuksien tunnistamiseen.

Yritykset, joilla on kokemusta osatyökykyisistä, osaavat järjestää ja muotoilla työt siten, että osatyökykyisyydestä ei ole haittaa. Suuri osa myös vastaa, että ilman erillisjärjestelyjä on löytynyt työtehtäviä, joissa ei ole osatyökykyisyy¬destä johtuvaa tuottavuushaittaa. Vaikuttaa myös siltä, että yritykset kykene¬vät itse tekemään em. järjestelyjä. Vain yksittäisten yritysten osalta on ollut tarvetta tukea töiden järjestelyjä ja mukautustarpeita julkisin varoin. Osatyökykyiselle voi löytyä sopivia töitä yrityksen koosta riippumatta - näyttää jopa siltä, että työmahdollisuuksia on enemmän pienem¬missä kuin isommissa yrityksissä.

Yrityskyselyaineisto tarjoaa myös joitakin selityksiä sille, miksei osa¬työkykyisiä ole palkattu. Syyt näyttävät olevan yrityksissä sekä tietoisia että tiedostamattomia.

- Tietoinen päätös voi olla esimerkiksi silloin kun todetaan, ettei sopivia tehtäviä ole tarjolla tai yrityksen tuottamien palveluiden laatuvaatimukset ja -tekijät rajaavat osatyökykyisen työvoiman automaattisesti ulkopuolelle. Tällöin kyseessä voi olla myös ennakkokäsitys siitä, että osatyökykyisen työpanos olisi laadultaan tai vaikuttavuudeltaan aina työkykyisen työntekijän panosta heikompi.

- Tiedostamaton valinta voi puolestaan olla tilanteissa, joissa yritysten rekrytointikri¬teereissä painottuvat asiat, jotka voivat rajata osatyökykyiset ulkopuolelle. Näyttäisi siltä, että työnantajat kaipaavat tietoa erityisesti henkilön tuottavuudesta. Tuottavuuskysymys näyttää tämän tutkimuksen perusteel¬la olevan kuitenkin kaksisuuntainen ilmiö: kyse ei ole vain työntekijän tuottavuudesta, vaan yrityksen omasta kyvystä hyödyntää osatyökykyisten työpanosta tuottavasti sopivissa tehtävissä.

Tutkimuksessa kannustetaan lisäämään viestintää.

- Kun tietoa osatyökykyisten palkkaamisen mahdollisuuksista sekä yleisellä että erityisesti yksilöllisellä tasolla lisätään osatyökykyisistä kiinnostuneet tai heidän rekrytoitu¬misen muulla tavalla mahdollistaneet yritykset tulevat itse esiin.

Voit lukea lisää tutkimuksen tuloksista kirjoituksen lopussa olevasta linkistä.

Esimies on osatyökykyisen henkilön tärkein tuki ja mahdollisuuksien luoja

Osatyökykyisiä ovat kyenneet hyödyntä¬mään työvoimana hyvin menestyneet yritykset. Jopa noin joka kymmenes yritys on palkannut osatyökykyisiä. Tässä jutussa on muutamia hyviä esimerkkejä, mutta myös jokaisen omista verkostoistakin löytyy todennäköisesti jo hyvää kokemusta.

Suomen Yrittäjät uutisoivat kesällä mäntsäläisestä Pekka Tantusta, joka on viime vuosina työllistänyt säännöllisesti osatyökykyisiä.

– Osatyökykyisen palkkaus oli ollut mielessä kauan. Olen halunnut pönkittää ihmisiä, jotka eivät pärjää normaalissa työelämässä. Mielestäni kaikille täytyy antaa samat mahdollisuudet. En erottele ihmisiä millään tavalla. Mielestäni kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, olkoon minkä kokoisia tai värisiä tahansa, Tanttu kertoi tuolloin.

TE-toimistojen työkykykoordinaattorit Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla ovat haastatelleet työnantajia osatyökykyisten työllistämisestä TE-toimistonsa uutisiin ja Facebookiin:

– Itähelsinkiläiselle Jukka Jokiniemelle työntekijävalinnoissa on aina ollut tärkeää palkata työhön se pätevin tyyppi mutta kenenkään fyysisiä tai psyykkisiä vammoja, ikää tai etnistä taustaa ei ole koskaan nähty haittana, osatyökykyisten palkkaaminen on ollut ihan itsestään selvä asia.

– Seinäjokinen Teemu Antikainen kertoo myös havainneensa konkreettisesti, ettei vamma vaikuta henkilön potentiaaliin olla hyvä työntekijä. – Koulutus, osaaminen ja asenne on kohdillaan. Olemme todella tyytyväisiä työhön. Fakta on kuitenkin se, että vamma vaikuttaa jonkin verran työn tuottavuuteen. Sen vuoksi palkkatuen tuoma kompensaatio mahdollisti rekrytoinnin.

– Alajärveläinen Salla Hemminki suhtautui myönteisesti ja tarjosi opintojen loppupuolella työssäoppimispaikan opiskelijalle. Puolen vuoden työssäoppiminen sujui hyvin vaikka vaatikin työyhteisöltä intensiivisempää perehdytystä ja toistoja. – Palkkatuen lisäksi saimme työolosuhteiden järjestelytukea kompensoimaan päivittäiseen perehdytykseen menevää työaikaa. - Mahdollistamisen ilo on rekrytoinnissa hyvän työntekijän lisäksi saatu bonus.

– Oululainen Maarit Eklund toteaa, että palkatessa osatyökykyisiä töihin päällimmäisenä on ajatus, että työsuhteeseen jäädään. Yrityksessä huomioidaan osatyökykyiset esimerkiksi siten, että perehdytykseen käytetään enemmän aikaan ja huomioidaan työntekijän jaksaminen sekä työtehtävien mielekkyys. Myös iän tuomat rajoitteet otetaan huomioon ja työtehtävät räätälöidään työntekijälle soveltuviksi. - Hyvät työntekijät kun halutaan pitää talossa.

Työkykykoordinaattorin palveluita

Palvelujärjestelmä on monipuolinen eikä yrityksen tarvitse tai kannata kaikkea selvittää etukäteen. TE-toimistojen työkykykoordinaattoreiden ja yritysasiantuntijoiden kautta pääsee parhaiten alkuun. Työkykykoordinaattori on työelämän ja palvelujärjestelmän asiantuntija, jonka tehtävänä on yhdessä osatyökykyisen ja työnantajan kanssa löytää räätälöityjä ratkaisuja työllistymiseen.

Hallitusohjelman tuella työkykykoordinaattorikoulutusta on tarjottu ammattilaisille työpaikoilla, työterveyshuollossa, työeläkeyhtiöissä ja TE-palveluissa.

Tie työelämään -verkkopalvelu sisältää kattavasti ja ajantasaisesti tietoa osatyökykyisten, yritysten ja ammattilaisten käyttöön.

Jaana Niemi, projektikoordinaattori
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Työelämäpalvelut Työkykykoordinaattoripilotoinnit osatyökykyisten työllistymisen edistämisessä - ESR-hanke

Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

M Kitchen & Cafe

Itäinen Rantakatu 4-6, Turku

http://mbakery.fi/mkitchencafe/

M Kitchen & Cafe on ainutlaatuinen ravintola, kahvila, kokous- ja juhlatila sekä viikonlopun the brunssipaikka Turun jokirannassa museo Aboa Vetus & Ars Novan tiloissa. Ravintolamme sijaitsee turkulaisen museon Aboa Vetus & Ars Novan aulatilassa, jossa moderni ilmeemme yhdistyy historialliseen rakennukseen ja vanhan Turun raunioihin. Ravintolatilaamme kuuluu lisäksi kesäaikana käytettävissä oleva sisäpihan terassialue, jollaista toista et kaupungista löydä. Ravintolamme tarjoilee lounasta arkisin klo 11-14 ja olemme auki joka päivä klo 11-19. Viikonloppuisin löydät meiltä erittäin suositut brunssimme klo 11-15 lauantaina ja sunnuntaina. Ravintolatilassamme on mahdollista järjestää yksityistilaisuuksia aukioloaikojen ulkopuolella. Aamutilaisuudet ennen klo 11 ovat suosittuja ja ravintolamme on myös suosittu paikka varata iltakäyttöön esimerkiksi karonkajuhlaan tai häätilaisuutta varten. Ravintolatilan lisäksi saman katon alta löytyy myös kaksi kokoustilaa, Factory ja Biljardisali, joissa pystyt toteuttamaan erilaiset kokoukset, perhejuhlat ja -tilaisuudet sekä konferenssit aamusta iltaan. Biljardisali on intiimi tila maksimissaan 22 henkilölle ja Factory on puolestaan monitoimitila noin 40 henkilölle, jossa on järjestetty kokouksien lisäksi perhejuhlia.

Lue uusin näköislehtemme

11/2018



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 15.11.2018


Seuraa meitä somessa