Julkaistu 15.11.2018 0          
KOLUMNI

Yrittäjyystekoja

Yhdessä suomalaisten yritysten kanssa tekemilläni vientimatkoilla eri puolilla maailmaa olen tullut entistäkin vakuuttuneemmaksi siitä, että luottamus omaan osaamiseen ja uskallus tarttua uusiin ideoihin kantavat pitkälle. Etenkin Varsinais-Suomen terve yrittäjähenki on kantanut pitkälle. Tullin tuoreesta tilastosta käy ilmi, että Varsinais-Suomen osuus Suomen viennistä on reipas kymmenen prosenttia. Alueemme yritykset kasvattivat vientiä euromääräisesti eniten, viennin noustessa lähes 700 miljoonaan euroon vuoden ensimmäisenä puoliskona. Yrittäjillä on uskoa suotuisaan tulevaisuuteen ja parantunut kustannuskilpailukyky tukee vientimahdollisuuksia.

Nykyhallituksen kevennykset verotukseen tai päivittäistavaroiden ja ravintoloiden sääntelyyn antavat lisää mahdollisuuksia yrittää ja onnistua. Myös yritysten sukupolvenvaihdoksia on yritetty vauhdittaa. Pienten ja vähän isompiakin uudistusten luettelo, jota voisi jatkaa vielä pitkästi kertoo sen, että työllisyystilanteen parantamiseksi ei ole olemassa yhtä yksittäistä taikakeinoa.

Mainitsemisen arvoinen asia on parannus yrittäjän sosiaaliturvaan. Hallitus sopi hiljattain, että yrittäjän perheenjäsenelle, joka on töissä yrityksessä ilman sen omistajuutta, kuuluu palkansaajan työttömyysturva. Perheenjäsen katsotaan jatkossa palkansaajaksi myös työttömyysturvajärjestelmässä, jos hän ei ole omistanut osuutta yrityksestä viimeisen vuoden aikana. Muutos selkiyttää ja tasapuolistaa järjestelmää. Lisäksi uudistus kannustaa yrittäjiä palkkaamaan perheenjäseniä.

Marraskuun harmaudesta huolimatta päivä paistaa Varsinais-Suomessa, mutta maailmalla on jo tummia pilviä. Vapaakauppa on vastatuulessa ja protektionismin aallot vyöryvät. Samalla maailmantalouden suhdannehuippu on jo kääntynyt. Toistaiseksi jatkunut suotuisa talouskasvu ei tule yksinään poistamaan julkisen talouden rakenteellisia ongelmia ja kestävyysvajetta. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen niin sanotun menetetyn vuosikymmenen jälkeen meillä on vasta nyt talouskasvua, joka ei nojaa pelkästään rakentamiseen ja kotimaiseen kulutukseen.

Lähes kaikilla talouden asiantuntijoilla on sama näkemys, että olemme päässeet vasta alkuun Suomen talouden parantamiseksi kestävällä tavalla. Määrätietoista työtä yrittäjyyden ja talouden parantamiseksi on jatkettava askel askeleelta, vaikka uudistuksia tehtäessä rapaa välillä roiskuukin.

Normien purkaminen ja lainsäädännön joustavoittaminen monella eri tavalla ovat olleet merkittäviä askeleita oikeaan suuntaan. Mutta totuus on, että suurimmat askeleet ovat vielä ottamatta. Meidän on ensinnäkin uudistettava jähmeitä työmarkkinoitamme. Lukuisten asiantuntijoiden mukaan sopimisen vapauden lisääminen työpaikoilla vähentäisi työllistämisen riskiä. Olemme myös tilanteessa, jossa osaavista työntekijöistä on useilla aloilla jo huutava pula.

Molemmissa asioissa tarvitaan tekoja. Kansainvälisten osaajien houkuttelu työmarkkinoillemme olisi luontevaa ja viisasta. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta joutaakin viimeistään seuraavan hallituksen norminpurkulistalle. Kokoomus on ajanut asiaa jo pitkään.

Työmarkkinoiden uudistaminen on hidasta mutta vaikeaa. Tekemättä ei voi silti jättää. Syksyn lakkosirkus muistuttaa arvotonta näytelmää, joka rapauttaa päätöksenteon uskottavuutta. Kaikkien pitäisi ymmärtää, että kankeat työmarkkinat eivät palvele ketään. Pysäytetyt vielä vähemmän.

Tarvitsemme paikallisen sopimisen lisäksi myös perhevapaauudistuksen ja työn verotuksen keventämistä. Naapurimaassamme Ruotsissa on luettu läksyt ja tästä on osoituksena huomattavasti korkeampi työllisyysaste ja sykkivä talous.

Yrittäjyysteot ovat meistä itsestämme kiinni. Meidän tulisi vapautua kasvun hidasteista, joita olemme vuosikymmenten saatossa kasanneet eteemme. Tämän ajatuksen jakavat myös varmasti tulevat sukupolvet, jotka eivät kaipaa miljardien vaalilupauksia, vaan uskallusta uudistaa vanhentuneita rakenteita. Ripaus lisää varsinaissuomalaista asennetta olisi nyt tarpeen niin Arkadianmäellä kuin muuallakin yhteiskunnan uudistamisesta päättävissä piireissä.

Anne-Mari Virolainen
kansanedustaja, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri (kok.)

Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

Uotila & Laine Oy

Uotila & Laine Oy

Kirjanpitotoimistoja, Tilitoimistoja, Verokonsultointi

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Kartanon Karkuri Oy

Karsluodontie 14, Uusikaupunki

www.kartanonkarkuri.fi

KP 158, R (ei anniskeluoikeuksia), S. Paintball, maalaisolympialaiset, ihmispallot, kotasauna, palju, laavu ja rantasauna.

Lue uusin näköislehtemme

12/2018



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 13.12.2018


Seuraa meitä somessa