Julkaistu 16.01.2019 5          

Yhä useammalla yrittäjällä YEL-työtulo ei oikeuta työttömyysturvaan

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan jo kaksi viidestä uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-vuosityötulon minimiin 7 799,37 € tai sen tuntumaan. Kaikista yrittäjistä alarajan tuntumaan vakuuttaa joka viides. Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta maksamillaan vakuutusmaksuilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan YEL-työtulon vaikutusta yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan ei ole tarpeeksi korostettu.

- Yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.

- Yrittäjät usein kritisoivat YEL-vakuutuksen kalleutta ja joustamattomuutta, mutta eri foorumien keskusteluissa usein unohtuu, että YEL on verovähennyskelpoinen, joko henkilökohtaisessa tai yrityksen verotuksessa. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että monet yksinyrittäjät eivät yksinkertaisesti pysty maksamaan lakisääteisiä eläkemaksuja ja näin ollen heidän sosiaaliturvansa on pakon edessä perustulon varassa, mainitsee Jokinen.

Työttömyysturvan alaraja nousi 12 816 euroon 2019

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama palkkakerroin vaikuttaa merkittävästi yrittäjän sosiaaliturvaan. Vuoden alussa palkkakertoimella tehdyn indeksikorotuksen takia osa yrittäjistä on nyt vaarassa jäädä työttömyysturvan ulkopuolelle.

- Osa niistä yrittäjistä, jotka vielä viime vuonna olivat työttömyysturvan piirissä, ovat vaarassa tippua tänä vuonna työttömyysturvan ulkopuolelle. Tämä johtuu työttömyysturvalain ja yrittäjän eläkelain erilaisista pyöristyssäännöstä.

Pudokkaita ovat ne yrittäjät, joiden YEL-työtulo oli viime vuonna työttömyysturvaan oikeuttavalla vähimmäistasolla 12 576 euroa. 12 576 euron YEL-työtulo nousi vuoden alussa yrittäjän eläkelain mukaisen indeksikorotuksen myötä 12 811 euroon, mikä jää viisi euroa alle yrittäjän tämän vuoden työttömyysturvan vähimmäistason 12 816 €.

- Tähän pyöristyssääntöön liittyvään epäkohtaan piti tulla lakimuutos jo viime vuonna, mutta lain valmistelu siirtyi eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kiireen takia. Nyt kehottammekin kaikkia yrittäjiä, joiden YEL-työtulo on ollut viime vuonna työttömyysturvan vähimmäistason tuntumassa ottamaan yhteyttä eläkeyhtiöön ja päivittämään tasonsa vähintään tämän vuoden työttömyysturvan vähimmäistasoon 12 816 €, jotta yrittäjän päivärahaoikeuteen oikeuttava työssäoloehto kertyy myös tänä vuonna, sanoo Jokinen

SYT:n jäsenyys kiinnostaa yrittäjiä

Suomalaiset yrittäjät liittyvät Jokisen mukaan tällä hetkellä aktiivisesti työttömyyskassan jäseneksi. Lähes 500 yrittäjää onkin liittynyt SYT:n jäseneksi vuoden ensimmäisten viikkojen aikana.

Hänen mukaansa juuri nyt on hyvä hetki varautua epävarmoihin aikoihin ja liittyä kassan jäseneksi.

–  Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin, niin silloin työttömyysturva-asiat eivät häntä juurikaan kiinnosta. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa. Ja kuten tiedämme, niin talous on syklistä ja seuraava taantuma tulee vääjäämättä 2020-luvun alkupuolella.

Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, voivat saada Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 € nettona kuukaudessa. Sen lisäksi voi mahdollisesti saada toimeentulotukea sekä esim. asumistukea, eli toimeentulo on tällöin äärimmäisen niukkaa. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen.

–  Toki yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, johtuen erilaisesta rahoituspohjasta. Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (32,40 euroa v. 2019) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työllisyysrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia. Lisäksi yrittäjäkassan tasoitusrahaston pitää olla merkittävästi korkeampi kuin palkansaajakassoilla, Sanoo Jokinen.


Kommentit

Matti Alander 17.01.2019 klo 14:01

Älkää ihmeessä hyvät yrittäjät jättäkö eläkettänne heikoksi alimitoittamalla työtuloja ! Aika kuluu järkyttävän nopeasti ja huomaatte, että 50 v. mittarissa ja paljon mitään ei ole tehtävissä.

Työeläkemaksut ovat 100 % verovähennettäviä kuluja ja lisäeläkkeetkin ainakin osittain.

41 vuotta yrittäjänä ja 1.9.2019 koittaa eläke, kohtuullinen työeläke ja eläkeoptimi alkavat juosta tilille ilman mitään tekemättä. Joskus sentään ollut järkevä, vaikka lähes kaikki opittu kivuliaasti kantapään kautta.

SYT:n jäsenyys pitää ehdottomasti myös ottaa ja ansiosidonnainen työttömyysturva tulee melko edullisesti.


Että oikein YELLi? 17.01.2019 klo 17:01

Mitäs sillä verovähennysoikeudella esim. Oy:ssä tekee, jos firman tulos on hyvä jos nolla, verothan maksetaan tuloksesta.

Samaten, yrittäjälle ei tuollainen Oy juurikaan palkkoja pysty makselemaan, joten eipä niihinkään juuri verovähennykset iloa tuo.

Jo alarajalla YELli on n. 150 euroa kuukaudessa ja jos nykypäivän "itsensätyöllistäjä" kaapii kasaan reilun tonnin kuussa, moni ei sitäkään, mites arvelet noin niin kuin YEL-maksukyvyn huilaavan?

Samaten kun "kevytyrittäjät" ovat nyt aivan oikeita yrittäjiä juurikin näin toimeentuloverkostojen näkökumlmista katsoen, niin käytännösähäbn tilanne johti aivan salamnnopean heti juuri välittömästi siihen, että kun yrittätuntijäkeikkmiehet hoitavat itse yellinsä sun muut, ne rahat käytännössä kilpailtiin heti hinnoista pois. Meillä on tulevaisuudessa valtava määrä porukka , joka on saattanut jonkin verran "työllistyä", mutta eivät tasan tarkkaan saa muuta kuin takuueläkkeen, jos sellaistakaan lienee siihen aikaan enää tarjolla.


Zedra 25.01.2019 klo 10:01

Tosiassa rikastutamme vain työeläkeyhtiöitä. Kuukausitasolla maksamamme eläkertymä on surkea,maksut kyllä ovat katossa, n. 70 % on yksinyrittäjiä ja kaikki melkoisessa kurimuksessa. Suurinosa on itsensä työllistäjiä, jotka yrittävät pärjätä ja nimppanappa saavat elantonsa, korkean alv:n kiusanaan ja kohtuuttoman suuri Yel kiusanaan, kaikki työeläkeyhtiöt ovat kalleimmilla ja keskeisimmillä paikoilla jättipytinkeineen mm. Helsingissä ja kukas ne maksaa elemme me? Pientä yrittäjää viedään kuusnolla. Yrittäjäjärjestön olisi jo aikapäiviä pitänyt ajaa tätä kohtuuttoman suurta Yel-kiskontaa, mitään ei vain tapahdu. Työntekijätkin ovat paremmassa asemassa kuin yksinyrittäjät. Vakuutusyhtiöit ovat aivan sama kuin pankkitoiminta, mielummin säästäsin maksamani kuukausittain maksamani Yel-maksun omalle pankkitilille ja vaikka korkoa ei tulisikaan, saisin edes jotain iloa rahoista eläkepäivinä. Tämä on suorastaan hävytöntä.


Zedra 25.01.2019 klo 10:01

p.s tälläiset lakisääteiset kuppaukset harmittavat kaikista eniten, se että maksat paljon ja saat surkean vähän vastinetta, on sietämätöntä. Ei ne vähennykset paljoa auta kun olet eläkkeellä.


vapaaehtoisuus 25.02.2019 klo 20:02

Australiassa yrittäjäeläke on vapaaehtoinen. ALV on 10%. Tulo verotonta n. 10 000 euroon vuodessa (dollareina). Arvatkaapa, onko helpompi yrittää kuin Suomessa? Tuo YEL:een pakollisuus, kohtuuttoman korkeat maksut, outo laskemistapa ja se, että siitä ei kuitenkaan pieni yrittäjä mitään hyötyä saa, tappavat yhden hengen yrityksiä alkuunsa. Jos tarkoituksena olisi antaa ihmisille vapaus yrittää, tämä epäkohta pitäisi korjata.


Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

Raision Puulevy Oy

Raision Puulevy Oy

Puutavaraa, Rakennustarvikkeita

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Liedon Vanhalinna

Vanha Härkätie 111, Lieto

www.abocatering.fi

Viihtyisätja monipuoliset kokous- ja juhlatilat Linnavuoren kartanomiljöössä – historiaa, kulttuuria ja luontoa lähellä. Oheisohjelmaksi opastettuja kierroksia niin museonäyttelyissä kuin ulkoilupoluilla. Tilavuokraus ja tilausravintolapalvelut.

Lue uusin näköislehtemme

04/2019



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 11.04.2019


Seuraa meitä somessa