Julkaistu 08.05.2019 0          
Telaketju-hankkeelle jatkoa

Suomi etenee kohti poistotekstiilien tehokasta kiertotaloutta

Mekaanisen tekstiilikierrätyksen pölymäinen sivuvirta osoittautui toimivan hyvin VTT:n vaahtoprosessissa erilaisina seoksina sekä sellun että sidekuitujen kanssa. Kuva: VTT.

Poistotekstiili ei enää päädy Suomessa kaatopaikalle, mutta sen kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä on paljon tehostettavaa. Kestävää kiertoa edistävän Telaketju-verkoston tutkimus- ja kehitystyön ensimmäinen vaihe on viety päätökseen. VTT:n alustavan arvion mukaan tekstiilien mekaanisen kierrätyksen vuosittainen markkinapotentiaali olisi vähintään 60 miljoonaa euroa ja voisi yltää jopa 120 miljoonaan.

- Euroopan unionin vaatimus järjestää tekstiilijätteen erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä toi tarpeen kehittää Suomeen tekstiilien kiertoja. Lisäksi suuri joukko yrityksiä on kiinnostunut uudenlaisista kiertotalouden liiketoimintamalleista, joilla edistetään tekstiilien uudelleenkäyttöä. Hankekokonaisuudessa on testattu erilaisten tuotteiden valmistusta kierrätetyistä kuiduista ja luotu pohjaa kierrätysliiketoiminnan rakentumiselle, kertoo VTT:n erikoistutkija ja Telaketju-hankkeen koordinaattori Pirjo Heikkilä.

Tutkimuksen painopisteenä on ollut kierrätyksen prosessivaiheiden kehittäminen ja uusien hyödyntämistapojen löytäminen erilaisille tekstiilijakeille. VTT:n vaahtorainaukseen soveltuvalla pilotointilaitteistolla on kokeiltu erilaisia kierrätystekstiilijakeita kuitukankaiden valmistukseen ja uudentyyppisellä ekstruuderilla eli suulakepuristimella pystyttiin valmistamaan komposiitteihin soveltuvaa materiaalia erilaisia kuituja sisältävistä tekstiilituotteista, kuten tyynyistä.

- Hankkeessa muodostettiin arvoverkosto, joka mahdollisti yhteistyönä toteutetun ketjutetun tuotantodemonstraation. Turun seudun kuluttajilta kerättyä ja lajiteltua poistotekstiiliä toimitettiin Ranskaan avattavaksi kuiduksi, joista Telaketjun tutkimuspartnerit ja yritykset valmistivat demotuotteitaan, kuten kuitukankaita, komposiitteja ja akustiikkapaneeleita, kertoo VTT:n erikoistutkija Eetta Saarimäki.

Kierrätyksen arvoketjuun liittyvillä kokeiluilla on osoitettu, että tekstiilien kierrätys voi olla totta myös Suomessa. Tämä edellyttää, että Suomeen saadaan tuotantoketjun puuttuvat palat.

Tekstiilijätteen hyödyntäminen uusina tuotteina ja tuotevalikoiman laajentaminen edellyttää muun muassa tekstiilienkuitujen sekä niiden sisältämien kemikaalien tunnistusta. Myös lajitteluteknologioita on kehitettävä materiaalin riittävän volyymin ja laadun takaamiseksi teollisia kierrätysprosesseja varten. Lounais-Suomen Jätehuolto, joka on yksi Telaketjun keskeisistä toimijoista, on jo suunnittelemassa Turkuun tekstiilijätteen lajittelu- ja jalostuslaitosta, ja toiminnan arvioidaan käynnistyvän vuoden kuluttua.

Uutta liiketoimintaa Suomeen

VTT on laatinut alustavan arvion tekstiilikierrätyksen markkinapotentiaalista. Sen mukaan vuosittainen markkinapotentiaali olisi 60–120 milj. euroa, jolloin työllisyysvaikutus olisi 150–300 henkilöä. Ensi vaiheen investointeihin kuluisi 20–30 milj. euroa. Liiketoiminnan laajennusmahdollisuuksia on nähtävissä erityisesti Tukholman ja Pietarin alueille. VTT:n alustavassa arviossa on otettu huomioon Suomessa syntyvän tekstiilijätteen määrä, poistotekstiilin kierrätysaste, uusiomateriaalin hinta-arvio sekä vielä avoinna oleva EU:n kierrätysvaatimuksen taso, joka voi olla jopa yli 50 %.

Suomessa tutkitaan ja kehitetään erityisesti tekstiilien uudelleenkäyttöä, kemiallista kierrätystä ja hyödyntämistä energiana, koska niillä arvioidaan olevan parhaiten markkinapotentiaalia.

Tekstiilijätettä muodostuu Suomessa vuosittain arviolta 70-100 miljoonaa kiloa. Suomessa kulutetaan 13-18 kg tekstiilejä asukasta kohden, ja vaatetus- ja kodintekstiilejä myydään 3,4 miljardin euron edestä.

Telaketju-hanke 2017–2019

Telaketju on hankekokonaisuus, joka keskittyi poistotekstiilien keräykseen, lajitteluun ja hyödyntämiseen liittyvän liiketoiminnan arvoketjun luomiseen Suomeen. Hankkeen ja sen kaksi projektia käynnistivät VTT, Turun ammattikorkeakoulu, LAMK ja Lounasi-Suomen Jätehuolto ympäristöministeriön ja Tekesin (nyk. Business Finland) tukemana vuonna 2017. Hankekokonaisuutta laajennettiin vuonna 2018, kun työ- ja elinkeinoministeriö ja Varsinais-Suomen liitto tulivat mukaan rahoittamaan jalostuslaitosinvestointia.

Telaketju 2 jatkamaan tekstiiliekosysteemin rakentamista

Suunnitteilla on Telaketju 2 -hanke, johon haetaan parhaillaan rahoitusta Business Finlandilta. Hankkeessa kehitystä tekevät niin yritykset kuin julkiset tutkimuslaitoksetkin. Päämääränä on rakentaa suomalaiselle elinkeinoelämälle entistä parempia liiketoimintaedellytyksiä tekstiilien kiertotaloudessa huomioiden materiaalitehokkuuteen ja tekstiilien elinkaaren pidentämiseen tähtäävät uudentyyppiset kiertotalouden liiketoimintamallit sekä kierrätykseen liittyvä liiketoiminta.


Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

Palotekninen Insinööritoimisto

Palotekninen Insinööritoimisto

Palotekninen konsultointi ja suunnittelu

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

FresCo Ravintolat Oy - Aitiopaikka

Valtion virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2, Turku

www.frescoravintolat.fi

A 200-250, KP 2-50, R 300, S, terassi Aurajoelle, Maaherran edustustila 50 hengelle Aurajoki-näköaloin. Kokouspalvelu: videoneuvottelulaitteet 10, 20 ja 200 henkilölle, langaton verkko, äänentoistolaitteet, AV-laitteet, hää- ja juhlapalvelut, catering, näyttelytila aulassa, lounas arkisin klo 10:45-13:30. Tule paikan päälle tutustumaan. Lue verkkosivuiltamme lisää toiminnastamme ja tutustu myös Raumalla sijaitseviin toimipaikkoihimme, www.frescoravintolat.fi.

Lue uusin näköislehtemme

05/2019



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 16.05.2019


Seuraa meitä somessa