Julkaistu 16.05.2019 0          
KOLUMNI

Yhteiskunnallinen supervuosi 2019

Brexit. Eduskuntavaalit. EU-parlamenttivaalit. Suomen EU-puheenjohtajakausi.

Alkanut vuosi on todellinen yhteiskunnallisen päätöksenteon supervuosi. Tällaisia vuosia on käsillä harvoin. Kirjoituksessa hahmotetaan työ- ja elinkeinopolitiikan keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia tänä mielenkiintoisena aikana.

Haasteena työllisyysasteen nostaminen yli 75 prosenttiin

Päättyneen vaalikauden merkittävin saavutus oli myönteinen talous- ja työllisyyskehitys. Talouden kilpailukykyä saatiin kohennettua, ja hallitus saavutti asettamansa 72 prosentin työllisyysastetavoitteen, jota pidettiin neljä vuotta sitten erittäin kovana. Hallitus toimi ohjelmansa otsikon ”Ratkaisujen Suomi” mukaisesti ja teki talouteen ja työllisyyteen myönteisesti vaikuttavia uudistuksia.

Työllisyys on myös alkaneen vaalikauden tärkeimpiä asioita. Tämä ilmenee hallitustunnustelijana toimivan SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen ennen vappua tekemistä kysymyksistä eduskuntapuolueille. Yksi kysymys selvittää, millä keinoilla puolueet nostaisivat työllisyysasteen selvästi yli 75 prosentin 2020-luvun aikana.

Työllisyysasteen nostamista koskeva tavoite on aiheellinen jo siksi, että Suomi on Pohjoismaiden peränpitäjä työllisyysasteella mitattuna. Tarjolla ei ole hopealuotia, jolla työllisyysaste saataisiin asetetulle ennätyskorkeudelle. Vaaleja ennen keskustelua käytiin enemmän tavoitteesta kuin keinoista tavoitteen saavuttamiseksi – kenties juuri siksi, että mitään yksittäistä kaiken kattavaa ihmelääkettä ei ole.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi jo ennen vaaleja virkamiesnäkemyksiä eri politiikka-alueista. Yksi näistä käsitteli nimenomaan työmarkkinoita (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:4:

Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys Suomen työmarkkinoista). Kannanotossa nostettiin keskusteluun 8 strategista painopistealuetta ja 33 erilaista ratkaisuvaihtoehtoa osaamisen vahvistamisesta ja kolmikannan kehittämisestä kannustinloukkujen purkamiseen.

Ministeriön tarkoituksena on tukea poliittista päätöksentekoa pohjustamalla tulevia linjauksia. Menemättä laajemmin ratkaisuvaihtoehtojen sisälle voi kuitenkin tiivistää, että toimenpiteitä tarvitaan niin työvoiman tarjonnan kuin kysynnänkin vahvistamiseksi. Olennaista on, että poliittiset linjaukset tehdään mahdollisimman oikean tilannekuvan pohjalta ja että valmisteluhankkeet altistetaan ”työllisyysastetestiin”. Toisin sanoen käytännön politiikan pitää tukea tavoitteen saavuttamista, ei toimia sitä vastaan.

Työpaikat ja kasvu luodaan yrityksissä

Yksikään poliittinen päätös ei synnytä työpaikkoja, eikä vie niitä. Työpaikkojen luomiseen ja lopettamiseen tarvitaan yrittäjiä, työnantajia ja työntekijöitä. Sen sijaan poliittisella päätöksenteolla on tärkeä merkitys, kun tarkastellaan työpaikkojen syntymisen edellytyksistä. Onko yrittäminen kannustavaa? Kannustaako toimintaympäristö ryhtymään työnantajayrittäjäksi tai kasvattamaan yritystä? Entä työllistymään?

Koko yhteiskunnan päätöksiin perustava toimintaympäristö on mutkikas kokonaisuus. Lisäksi työpaikkojen syntymisen ja samalla kasvun edellytyksiin vaikuttaa moni muukin tekijä. Yksi tällainen on kansainvälinen talouskehitys, jonka suuntaan Suomella on hyvin rajalliset vaikutusmahdollisuudet.

Yhteiskunnan edun mukaista on tarjota työn tekemiselle ja teettämiselle Suomessa mahdollisimman hyvät olosuhteet. Tästä tuskin saadaan aikaiseksi isoa kiistaa. Aivan kuten työllisyysasteenkin kohdalla, yleinen tavoite on helpompi määrittää kuin keinot, joilla tavoite saavutetaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö on toiminut hiukan yli 10 vuotta. Uuden ministeriön keskeisenä tehtävänä on ollut työ- ja elinkeinopolitiikan sovittaminen yhteen. Tämä tehtävä on jatkuvasti ajankohtainen, myös alkaneella kotimaisella ja kohta alkavalla EU-vaalikaudella.

Suomella on harvoja luontaisia kilpailutekijöitä. Siksi vain viisaalla, integroidulla työ- ja elinkeinopolitiikalla voidaan synnyttää sellaisia kilpailuetuja, joiden varaan yrittäminen, työn tekeminen ja kasvu rakentuvat. Samalla vahvistetaan hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita, joita ovat korkea työllisyysaste ja terve talous.

Antti Neimala
työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys ja toimivat markkinat –osaston osastopäällikkö

Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

Studio Brahe

Studio Brahe

Valokuvaus, Valokuvauspalveluja, Valokuvausstudio

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Ravintola Kåren

Hämeenkatu 22, Turku

www.karen.fi

KP 10-200, R. Juhlasali 200 hlö, Ruokasali 70 hlö, Argentinasali 60 hlö, Kabinetit 10 ja 12 hlöä. Langaton internetyhteys, dataprojektori, valkokangas juhlasalissa, äänentoistolaitteet.

Lue uusin näköislehtemme

09/2019



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 05.09.2019


Seuraa meitä somessa