Julkaistu 05.09.2019 0          

EU-rahoitusta voisi hyödyntää enemmän

EU:n uutta, vuodet 2021-2027 kattavaa rahoituskautta ja sen alaisia ohjelmia valmistellaan täyttä häkää Brysselis-sä. Suomi EU:n puheenjohtajamaana tulee esittämään jäsenmaille budjettiehdotuksensa loppuvuodesta. Euroop-pa-toimiston tehtävänä on olla ajan tasalla alueemme kannalta tärkeimmistä ohjelmista, valvoa etujemme toteu-tumista ja neuvoa alueemme sidosryhmiä EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista.

Varsinaissuomalaiset yritykset ovat jo löytäneet tiensä EU-rahoituksen pariin. Varsinais-Suomen liiton selvityksen mukaan vuonna 2018 alkaneiden hankkeiden osalta yritykset saivat noin 12,3 miljoonaa euroa kaikesta maakun-taan tulleesta EU-rahoituksesta. Edellisvuonna luku oli huomattavasti pienempi, noin 5,8 miljoonaa euroa. Vuosit-taiset vaihtelut johtuvat siitä, miten yritykset ovat onnistuneet saamaan suoraan EU:sta haettavaa rahoitusta, jossa yleensä liikkuvat suuremmat summat kuin alueellisesti hallinnoitavissa EAKR- ja ESR-hankkeissa. Jälkimmäis-ten merkitystä ei kuitenkaan pidä väheksyä, koska ne ovat monelle yritykselle tuiki tarpeellinen tuki esimerkiksi kansainvälistymisen, markkinaselvityksen tai pilotoinnin edistämiseksi.

Isommat euromäärät liikkuvat kuitenkin tutkimusta ja innovaatioita rahoittavassa Horisontti 2020 -ohjelmassa, josta nelisenkymmentä varsinaissuomalaista yritystä on tällä ohjelmakaudella saanut yhteensä noin 24 miljoonaa euroa. Tästä potista yli puolet on kerännyt yksi yritys eli kaarinalainen, entsyymejä valmistava MetGen kymmenel-lä hankkeellaan. Tämä on hatunnoston arvoinen suoritus ja osoitus oikeiden EU-verkostojen löytämisestä!

Horisontti-ohjelman alaista pk-instrumenttirahoitusta on saanut puolestaan 12 varsinaissuomalaista pk-yritystä. Tämä rahoitus on tarkoitettu yksittäiselle, kansainvälistä kasvua hakevalle pk-yritykselle kehitysvaiheessa olevan innovatiivisen tuotteen tai ratkaisun kaupallistamisen valmisteluun. Hyvänä esimerkkinä toimii turkulainen kaasu-analyysiteknologiaan keskittynyt Gasera, joka sai yli 2,3 miljoonaa euroa IRON-hankkeeseensa.

Hienoista esimerkeistä huolimatta EU-rahoitusta voitaisiin hyödyntää enemmänkin. Tuleva rahoituskausi tuo mu-kanaan uusia tuulia, joihin kannattaa tarttua. Yritysten kannalta on positiivista, että uudessa Horisontti Eurooppa -ohjelmassa tullaan entistä enemmän painottamaan innovaatioita ja niiden markkinoille pääsyä. Tutun pk-instrumentin tulee korvaamaan Accelator-ohjelma. Uutta ohjelmassa on se, että perinteisen avustuksen lisäksi kypsempien innovaatioiden skaalautuvuuden tukemiseen voi hakea myös yksityistä pääomasijoitusta enintään 15 miljoonan euron edestä. Tämän lisäksi ei ole syytä unohtaa yhteistyöhankkeita, jotka kattavat jatkossakin kolme neljäsosaa Horisontti-ohjelman rahoituksesta.

EAKR-rahaston osalta komissio on esittänyt, että Suomessa EAKR-tukea olisi mahdollista saada hankkeisiin, jotka edistävät mm. digitalisaatiota ja yrittäjyyttä sekä vastaavat teollisuuden muutoshaasteisiin globalisaatioon, kierto-talouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen. Yleisesti ottaen uuden ohjelmakauden prioriteetteina tulevat olemaan digitalisaatio, ympäristö sekä ilmastonmuutoksen torjuminen.

EU-rahoitusmahdollisuuksia löytyy siis jatkossakin innovatiivisille ja kasvuhakuisille yrityksille. Hakeminen saattaa vaikuttaa työläältä, mutta varsinaisuomalaisten yritysten esimerkit osoittavat, ettei se suinkaan ole mahdotonta. Apua kannattaa pyytää eri tahoilta. Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto auttaa mielellään eteenpäin, samoin neuvoja kannattaa kysellä Turku Business Regionin Enterprise Europe Network -pisteestä sekä Business Finlandin asiantuntijoilta. Verkostoituminen kokeneempien toimijoiden kanssa kannattaa myös.

Kuten Business Finlandin EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmista vastaava Eija Auranen toukokuisessa blogikirjoituksessaan totesi: ”Onnistuminen vaatii aikaa, istumalihaksia, hikeä ja joskus kyyneleitäkin eli se on ihan oikean työn takana. […] Kansainvälisessä kilpailussa pärjää, kun on hyvä, mielellään ihan huippu.”

Saara Nuotio-Coulon
Kirjoittaja toimii Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston päällikkönä.

Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

Autovuokraamo Lempinen St1 Stålarminkatu

Autovuokraamo Lempinen St1 Stålarminkatu

Autojen pesut, Autojen puhdistuspalvelut, Autojen ruosteen estokäsittely, Autovuokrausta, Kahviloita

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Ravintola Prego

Uimahallintie 2, Kaarina

www.ravintolaprego.fi

KP 60 + 25, R 80, myös kokous-ja catering -palvelut.

Lue uusin näköislehtemme

09/2019



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 05.09.2019


Seuraa meitä somessa