Julkaistu 09.10.2019 0          

Uutuusteos avaa ulkonäön ja elämässä menestymisen välistä yhteyttä

Minkälainen yhteys ulkonäöllä ja elämässä menestymiselle on suomalaisessa yhteiskunnassa? Tähän kysymykseen pureutuu Turun yliopiston taloussosiologien tuore teos Ulkonäköyhteiskunta 2000-luvun Suomessa.

Taloussosiologian dosentin Outi Sarpila on yksi teoksen kirjoittajista ja hän kertoo kirjan syntyneen tarpeesta laajentaa ulkonäön merkityksestä yhteiskunnassa käytävää keskustelua.

– Yleistajuinen tietokirja aiheesta on puuttunut ja keskustelu mediassa on ollut usein yksipuolista ”kauniit ihmiset menestyvät paremmin elämässä” -lauseen toistelua. Kirja alleviivaa ulkonäölle annetun merkityksen sosiaalista luonnetta, Sarpila kuvaa.

Tutkijat toteavatkin, että ulkonäköpääoma ei ole yksilön ominaisuus, vaan jotain, joka syntyy ja jonka arvo määrittyy ihmisten välisissä valtasuhteissa.

– Monenlaisesta ulkonäöstä voi olla hyötyä ja haittaa ihmisten välisessä taloudellisessa ja sosiaalisessa vaihdossa. Ulkonäköpääoma koostuu resursseista eli voimavaroista, joiksi katsotaan kasvonpiirteet, ruumiin koko ja muoto, hiukset, parta ja erilaiset pukeutumis-, laittautumis- ja ehostustyylit, Sarpila sanoo.

Naisilta odotetaan ulkonäköpääoman kehittämistä eli oman ulkonäön muokkaamista ja muovaamista mutta ulkonäöstä hyötymistä paheksutaan. Miesten ulkonäöstä huolehtimisista taas paheksutaan enemmän mutta hyödyntämistä sallitaan enemmän kuin naisilta.

– Tutkimuksemme osoittaa, että että ulkoinen olemus on tärkeä osa suomalaisten identiteettiä, mutta samalla ulkonäön merkitystä ja siihen kuluttamista mielellään vähätellään kuin korostetaan. Ulkoinen asianmukaisuus on valtaosalle tärkeää ja sitä sovelletaan muihin kuin itseen. Merkittävällä osalla suomalaisista on ulkonäön vaikutuksesta kokemuksia omasta elämästään mutta vaikutus vaihtelee runsaasti elämän osa-alueesta riippuen. Samanaikaisesti tutkimuksemme osoittaa, että ulkonäöstä hyötyminen on tarkoin sosiaalisesti säädeltyä, Sarpila kertoo.

Kirjoittajat kutsuvat lukijan pohtimaan kanssaan ulkonäöllisen pääoman kasaaminen ja hyödyntämisen logiikoita ja mahdollisuuksia näiden logiikoiden purkamiseen. Käsitellyksi tulevat niin ulkonäköön kohdistuvan kulutuksen mielekkyys ja mielettömyys kuin ulkonäön asema parisuhteessa, työelämässä ja ystävyyssuhteissa.

– Hyväksytyn ulkonäön määrittelyä tarkasteltaessa media saa osansa mutta keskustelua käydään ennen kaikkea omasta roolistamme ulkonäölle annettujen merkitysten määrittelyssä. Kirja herättelee lukijaa pohtimaan, elämmekö ulkonäköyhteiskunnassa ja mitä voimme tehdä yhteiskunnan ulkonäkökeskeistymisen pysäyttäymiseksi, Sarpila kertoo.

Pohdintojen innoittajana on paljon tietoa, muun muassa siitä, kuinka monta kuukautta suomalainen nainen viettää peilin edessä elämänsä aikana? Entä mies? Ja kuinka suuri osa suomalaisista on turvautunut kauneuskirurgiaan ja kuinka paheksuttua mahtaakaan olla ulkonäön hyödyntäminen palkkaneuvotteluissa?

Kirjassa ei määritellä sitä, mikä on esimerkiksi oikeanlainen kasvonpiirre tai ruumiinmuoto. Sellaista ei yksinkertaisesti voi tehdä, koska kontekstilla on merkitystä. Sen sijaan kirja osoittaa kuinka monenlaisilla tavoilla ulkonäkö on läsnä ihmisten välisissä sosiaalisissa suhteissa ja miten se määrittää niitä ja siten myös koko yhteiskuntaa.

Emil Aaltosen säätiö rahoitti vuosina 2016-2018 projektia Suomi ulkonäköyhteiskuntana, jossa tarkasteltiin laajasti ulkonäön merkitystä Suomessa, ennen kaikkea suomalaisten kokemana. Kirja tarjoaa sekä yleistettävää tilastotietoa että kerronnallisempaa materiaalia. Kirja on pääsääntöisesi ”Ryhmäruman” eli Turun taloussosiologian oppiaineessa ulkonäkötutkimusta tekevien VTM Iida Kukkosen, VTM Tero Pajusen, dosentti Outi Sarpilan sekä VTM Erica Åbergin kirjoittamia. Kirjassa tutkijakaartia täydentää mediatutkija, FM Kaisu Hynnä.

Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila ja Erica Åberg: Ulkonäköyhteiskunta – ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa, Into 2019.


Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

Kaarinan Autokoulu Oy

Kaarinan Autokoulu Oy

Ammattipätevyyskoulutus, Autokoulu, CE- luokan koulutus

BLOGIT

Liedon Säästöpankki

Kun ääni ratkaisee

Liedon Säästöpankki

Liedon Säästöpankki

Innostuminen

Liedon Säästöpankki

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Liedon Vanhalinna

Vanha Härkätie 111, Lieto

www.abocatering.fi

Viihtyisätja monipuoliset kokous- ja juhlatilat Linnavuoren kartanomiljöössä – historiaa, kulttuuria ja luontoa lähellä. Oheisohjelmaksi opastettuja kierroksia niin museonäyttelyissä kuin ulkoilupoluilla. Tilavuokraus ja tilausravintolapalvelut.

Lue uusin näköislehtemme

10/2019



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 10.10.2019


Seuraa meitä somessa