Julkaistu 21.11.2019 0          

Uuden työaikalain muutokset voimaan 1.1.2020

Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Uudessa laissa säädetään muun muassa uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sekä muutoksista liukuvaan työaikajärjestelyyn. Muutoksilla pyritään varmistamaan joustavat työaikajärjestelyt erilaisten työnantajayritysten tarpeisiin sekä toisaalta helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Pääperiaatteiden osalta uudistuksessa on kuitenkin pidättäydytty voimassa olevan työaikalain sääntelytavassa.

Joustoa keskimääräisen työajan järjestelyihin

Uusi työaikalaki tuo voimassa olevaan lakiin enemmän joustomahdollisuuksia erityisesti niille yrityksille, jotka eivät noudata mitään työehtosopimusta. Jatkossa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella voidaan sopia säännöllisen työajan osalta vuorokautisen työajan pidentämisestä kahdella tunnilla enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan pidentämisestä 40 tunnista enintään 48 tuntiin. Viikoittaisen työajan tulee kuitenkin tasoittua keskimäärin 40 tuntiin enintään 4 kuukauden aikana.

Liukuva työaika ja työaikapankki

Uuden lain säännöllistä työaikaa koskevat säännökset mahdollistavat nykyistä joustavammista työajoista sopimisen työnantajan ja työntekijän välillä. Myös liukuvasta työajasta saa jatkossa sopia nykyistä väljemmissä puitteissa.

Uuden lain mukaan päivittäinen liukuma-aika saa olla enintään neljä tuntia, nykyisessä laissa säädetyn kolmen tunnin sijasta. Liukumia tarkastellaan jatkossa neljän kuukauden seurantajaksoissa ja työajan enimmäiskertymä eli työaikasaldo ei saa ylittää 60 tuntia kyseisen neljän kuukauden seurantajakson päättyessä. Nykyisin liukuman enimmäiskertymä on voinut olla 40 tuntia. Alitusten enimmäismäärä saa puolestaan jatkossa olla enintään 20 tuntia neljän kuukauden seurantajakson päättyessä.

Jatkossa kaikilla työpaikoilla on myös mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankki riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Lakisääteinen työaikapankki on näin ollen kaikkien yritysten käytössä. Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Työaikapankki tehdään lähtökohtaisesti koko henkilöstölle tai henkilöstöryhmälle ja työaikapankin käyttöönotosta on sovittava kirjallisesti. Työaikapankista tehtävässä sopimuksessa on sovittava ainakin siitä, 1) mitä työaikaa koskevia eriä työaikapankkiin voidaan siirtää, 2) säästämisrajoista, 3) työaikapankin lakkaamisesta ja lakkaamishetkellä työaikapankissa olevien erien korvaamisesta sekä 4) vapaan käyttämisen periaatteista ja menettelytavoista, joilla työaikapankkiin säästettyä aikaa pidetään vapaana.

Joustotyö

Uudessa laissa säädetään myös kokonaan uudesta joustotyöajan määritelmästä. Joustotyöajalla on tarkoitus vastata muuttuneisiin työajan tarpeisiin erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä ja sekä muissa sellaisissa tehtävissä, joissa työntekijä voi hyvin itsenäisesti päättää siitä missä ja milloin työtä tehdään. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia joustotyöajasta, jos vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka ajan sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi päättää itsenäisesti. Jos työ taas luonteensa puolesta vaatii, että työnantaja määrää säännönmukaisesti työnteon ajan ja paikan, joustotyöajasta ei voida sopia.

Joustotyöajassa viikoittainen säännöllinen työaika voisi tasoittua keskimääräiseksi (40 tuntiin) enintään 4 kuukauden tasoittumisjakson aikana. Tämä mahdollistaa työajan vapaamman sijoittelun. Lisäksi joustotyöaikaa noudatettaessa ylityön muodostuminen on lähtökohtaisesti poikkeuksellista, koska työntekijä määrää työnteon ajankohdista pääosin itsenäisesti. Joustotyöaikaa tekevälle työntekijälle voi lähtökohtaisesti syntyä ylityötä vain silloin, jos työntekijä työskentelee työnantajan nimenomaisesta määräyksestä vapaapäivänään taikka työpäivänään yli 8 tuntia vuorokaudessa.

Joustotyöaika perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen kirjalliseen sopimukseen, jossa tulee sopia mm. työskentelypäivistä, viikkolevon sijoittamisesta sekä mahdollisesta kiinteän työajan osuudesta.

Paikalliseen sopimiseen ei muutoksia

Uusi työaikalaki ei sisällä muutoksia paikallisen sopimisen yleisiin periaatteisiin. Jatkossakaan yleissitovaa työehtosopimusta noudattava työnantaja ei saa tehdä paikallisia sopimuksia muutoin kuin säännöllisen työajan järjestelyiden osalta. Niin kutsutut järjestäytymättömien yritysten paikallisen sopimisen kiellot säilyvät laissa edelleen. Paikallisen sopimisen osalta myös jatkossa niin järjestäytymättömät työnantajat kuin järjestäytymättömät työntekijät jäävät epätasa-arvoiseen asemaan ja tältä osin hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet jäivät uudistuksessa toteuttamatta.

Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta hyväksyi myös lausuman, jossa eduskunta edellyttää, että työntekijöiden edustusjärjestelmiä ja heidän edustajiensa valtuuksia selkiytetään tavalla, joka varmistaa työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla.


Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

Kaarinan Autokoulu Oy

Kaarinan Autokoulu Oy

Ammattipätevyyskoulutus, Autokoulu, CE- luokan koulutus

BLOGIT

Liedon Säästöpankki

Rahan takii

Liedon Säästöpankki

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Kultaranta Resort Oy

Särkänsalmentie 178, Naantali

www.kultarantaresort.fi

Kokoukset, yritystilaisuudet, juhlat, aktiviteetit, majoitus. Kaikki samasta paikasta isommallekin ryhmälle.

Lue uusin näköislehtemme

12/2019



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 12.12.2019


Seuraa meitä somessa