Julkaistu 02.06.2020 0          
HYVÄ TIETÄÄ

Tuore tutkimus kannustaa kehittämään työkaveruutta

Millaista on hyvä työkaveruus?

Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin oppiaineessa toteutettu Yhteistyön työyhteisö – TYÖ2 -hanke tutki työkaveruutta suomalaisessa työelämässä. Työsuojelurahaston rahoittama hanke haastaa perinteisen ylhäältä alas -johtamistyylin ja kääntää työyhteisöjen kehittämisessä huomion aktiiviseen työkaveriin, eli jokaiseen työyhteisön toimijaan.

Työsuojelurahaston rahoittama Yhteistyön työyhteisö – TYÖ2 -hanke kehitti yhteistyölle perustuvaa työyhteisöä työkaveruuden käsitteen avulla. Tutkimus toteutettiin vuosina 2018–2020 ennen koronapandemian aiheuttamaa poikkeustilannetta, mutta aihe ja tulokset antavat ajateltavaa myös etätyöaikaan.

Tulosten perusteella työkaveruus rakentuu kolmen työn tekemiseen liittyvän pilarin varaan: olen ammattilainen työssäni, toimin yhteisen suunnan mukaisesti sekä varmistan työn ja asiakaspalvelun sujuvuuden.

– Hankkeessa tunnistettiin lisäksi myönteistä vuorovaikutusta ilmentäviä työkaveruuden ydinarvoja, joita ovat valoisuus, inhimillisyys, luottamus ja rohkeus, kertoo hankkeen johtaja, professori Satu Teerikangas.

Tutkijat totesivat, että työkaveruus on aktiivista silloin, kun sekä työn tekemisen pilarit että vuorovaikutukselliset arvot näyttäytyvät arjen konkreettisissa toimissa. Asiantuntijuuden ohella työkaveruutta mahdollistavat esimiestyö, rekrytointivalinnat, selkeä organisaation strateginen suunta ja arvomaailma sekä hyvin johdettu organisaatio, jossa työn tekemisen prosessit ja roolit ovat selkeät.

Tutkijat haastavat jokaista aktiiviseen työkaveruuteen

Teerikangas toteaa, että vaikka työkaveruutta on aiemmin tutkittu, on se usein ollut alisteinen muille teemoille.

– Työkaveruuden ilmenemistä ja olomuotoa on käsitelty harvoin. Aiempi tutkimus on keskittynyt esimiehiin työkaveruuden sijaan. Hankkeen perusteella käsitämme työkaveruuden parhaimmillaan tietoisena, aktiivisena toimijuutena, jota jokainen työyhteisön jäsen voi harjoittaa oman työyhteisönsä osana sekä työhön liittyvässä verkosto- ja sidosryhmätoiminnassa. Työkaveruus ei rajoitu hierarkkisesti, vaan se käsittää eri ikäiset, eri asemassa olevat ja eri ammateissa toimivat henkilöt.

Tutkijoiden mukaan nykytyöyhteisöissä tulisi siirtyä itseohjautuvuudesta kohti yhteisöohjautuvuutta, jossa jokaisen panos niin työn kuin arkisten toimien ja asenteiden kautta vaikuttaa työhyvinvoinnin edistämiseen ja työyhteisön tuloksellisuuteen.

– Haastamme jokaisen kehittämään aktiivista työkaveruustoimijuutta. Hankkeemme toi näkyviksi työkaveruuden rakentumisen peruspilarit ja ydinarvot, joita jokainen voi työstää omassa arjessaan saadakseen työyhteisönsä kukoistamaan. Organisaation johto tai työyhteisön esimies ei kykene yksin kannattelemaan kokonaisuuden suoritusta.

Tutkimuksen mukaan työkaveruuden on rakennuttava kaikkien organisaation jäsenten varaan. Tällöin johtajuus jakautuu useamman toimijan kesken. Tämä on oleellista myös hajautetuissa etätyöhön perustuvissa organisaatioissa.

– Jokainen voi kysyä itseltään, minkälainen työkaveri minä olen ja miten mahdollistan työyhteisöni onnistumista ja hyvinvointia, Teerikangas sanoo.


-->

Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

TMK Teollisuuden Mittaus- ja Kalibrointipalvelu Oy

TMK Teollisuuden Mittaus- ja Kalibrointipalvelu Oy

Kalibrointipalvelut, Mittauspalveluja, Optisten tuotteiden valmistus, Tietokoneiden valmistus

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Ruissalon Kylpylä

Ruissalon puistotie 640, Turku

www.ruissalospa.fi

Kokoukset, juhlat, tyhy-päivät, majoitus- ja ravintolapalvelut, sauna- ja allasosasto, oheisohjelmat.

Lue uusin näköislehtemme

04/2020



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 16.04.2020


Seuraa meitä somessa