Julkaistu 23.06.2020 0          
HYVÄ TIETÄÄ

Yhtiön omistajien verotuksen ajankohtaiset asiat

Koronaepidemiasta johtuva elvytys tulee asettamaan valtiontaloudelle haasteita lähitulevaisuudessa. Samaan aikaan kun talous suuntaa kohti taantumaa, tulisi valtion saada kerättyä varat, joita elvytystoimiin tarvitaan. Lisävelkaantumisen ohella verotuksen tarkastelu lienee siten väistämätöntä.

Koronapandemiasta johtuvat mahdolliset muutokset verotuksessa

Valtioneuvosto julkaisi toukokuussa 2020 Talouspolitiikan strategia koronakriisissä -otsikoidun raportin (ns. Vihriälän raportti). Raportissa keskeisiksi kehityskohteiksi talouden sopeuttamisessa nostetaan työmarkkinat (mm. paikallisen sopimisen ja palkkajoustavuuden edistäminen), koulutuspolitiikka ja verotus. Raportissa itsessään todetaan verotuksen osalta, että työn verotuksessa ei ole kiristämismahdollisuuksia, minkä lisäksi verotuksen tulisi olla sukupolvien välillä tasapuolista. Kiristysten osalta harkittavia asioita voisivat raportin mukaan olla:

- kiinteistöverojen osuuden selvä kasvattaminen verotuksessa,

- yritysverotuksen veropohjan aukkojen pienentäminen vähentämällä esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden veroetua (tällä ”veroedulla” tarkoitetaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta),

- fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristäminen edelleen sekä

- arvonlisäveron nostaminen riittävien verotulojen aikaansaamiseksi, mieluummin alennettuja kantoja kuin yleistä tasoa korottamalla.

Verotuksen eri skenaarioita on analysoitu tarkemmin Aalto yliopiston työelämäprofessori Timo Viherkentän laatimassa raportin liitteessä. Yleisesti ottaen raportin liitteessä todetaan, että verotus on jo nyt varsin kireää eikä kovin ole olemassa montaa kohdetta, joissa kiristyksiä olisi otollista tehdä.

Liitteessä nostetaan esiin mahdollisten veronkiristysten kohteina samat asiat, kuin itse raportillakin. Näistä huomionarvoisin omistajavetoisten yritysten kannalta on luonnollisesti listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen. Tämän osalta raportin liitteessä todetaan seuraavaa:

”Pääomatuloverotukseen liittyy paljon kysymyksiä, joista on näkyvimmin ollut esillä listaamattomien yhtiöiden osinkojen epäyhtenäinen, osin hyvin lievä ja käyttäytymisvaikutuksiltaan ongelmallinen verotus. Näitä epäkohtia voitaisiin vähentää uudistamalla rakennetta mutta myös hyvin yksinkertaisesti säätämällä nykymallin parametrejä, kuten alentamalla nettovarallisuuden laskennallista 8 %:n tuottoa, vaikkakaan kaikki järjestelmän heikkoudet eivät tällä poistuisi.”

Aiemmissa selvityksissä laskennallista tuottoa on esitetty alennettavaksi 4 %:n. Laskennallisen tuoton ylittävästä osuudesta osinkoa on 75 % osingonsaajan ansiotuloa.

Mitä pitäisi huomioida?

Tässä vaiheessa on hyvä kartoittaa, mikä yrityksen tilanne on ja toisaalta, mikä on omistajan tarve saada rahaa yhtiöstään henkilökohtaiseen käyttöönsä lähivuosina. Jos rahavirrat on suunniteltu nykyisen osinkoveromallin pohjalta, on hyvä kartoittaa, miten mahdolliset kiristykset vaikuttaisivat henkilökohtaiseen talouteen ja omistajan kassavirtaan kiristyvän verotuksen muodossa. Tarpeen vaatiessa tilannetta voidaan ennakoida.

Sukupolvenvaihdosten kohtelusta

Varsinaisesti koronapandemiaan liittymättömänä asiana huomionarvoista on myös, että Verohallinto on keväällä maaliskuussa kaiken koronakiireen keskellä julkaissut päivitetyn ohjeen sukupolvenvaihdoshuojennuksista osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksessa (VH/1495/00.01.00/2020).

Yhteisöjen tulolähdejaon poistumisen ohella päivitetty ohje käsittelee muutaman vuoden takaisen oikeuskäytännön nojalla entistä laajemmin sitä, missä tilanteissa yksittäisen yhtiön tai konsernin omistuksessa oleva sijoitusluonteinen varallisuus voi olla huojennusten kohteena. On ennakoitavaa, että yhtiökohtaisestikin tasetta saatetaan jatkossa tarkastella entistä tarkemmin sen suhteen, rajataanko osa yhtiön varallisuudesta huojennusten ulkopuolelle.

On huomattava, että Verohallinnon oma ohjeistus ei ole sellaisenaan sitovaa oikeuskäytäntöä. Verohallinnon ratkaisuissa saatetaankin soveltaa tiukempaa linjaa, kuin mitä oikeuskäytäntö itsessään edellyttäisi. Näissä tapauksissa Verohallinnon linjaus voidaan haastaa. KPMG:n veroasiantuntijoilta saat apua kunkin yrityksen yksilöllisen tilanteen selvittämisessä.

Susanna Jaakkola
veroasiantuntija, Vero- ja lakipalvelut, KPMG Oy Ab

Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

Autovuokraamo Lempinen St1 Stålarminkatu

Autovuokraamo Lempinen St1 Stålarminkatu

Autojen pesut, Autojen puhdistuspalvelut, Autojen ruosteen estokäsittely, Autovuokrausta, Kahviloita

Yhteistyökumppaneiden blogit

Kokouspalvelut

Hotel Seaport

Matkustajasatama Toinen Poikkikatu 4, Turku

www.hotelseaport.fi

Kokoustilat:Aulakabinetti 12 hlö, kapasiteetti 14 hlö diplomaatti. Tulli ja Konttorikabinetit, kumpaankin tilaan max 10 hlö, tilassa 8-10 hlön ryhmätyöpöytä. Conferens 1+2, max 45 hlöä/tila, kapasiteetti 18 hlö U-muoto, 45 hlö luokkamuoto, 60 hlö teatterimuoto. Kaikissa kokoustiloissa piirtoheitin, fläppitaulu, valkokangas ja datatykki. Conferens-tilassa lisäksi dvd-äänentoistolaitteet, puhelin.

Lue uusin näköislehtemme

04/2020



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 16.04.2020


Seuraa meitä somessa