Julkaistu 30.12.2020 0          

Vuoden 2020 ilmiöt Suomen taloudessa

Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm

Päättymässä oleva vuosi 2020 jää historiaan vuotena, jonka korona mullisti ja jolloin taloudessa lähes kaikki meni toisin kuin tammikuussa kuvittelimme. Vielä oleellisempaa on se, että moni asia on tämän jälkeen pysyvästi toisin, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm. Kaikki koetut yllätykset eivät kuitenkaan ole negatiivisia, vaan oudoissa oloissa on nähty myös monia myönteisiä ilmiöitä. Kokosimme 6+1 koronavuoden talouden ilmiötä.

1. Suomen talouden iskunkestävyys eurooppalaisittain hyvä

Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön mukaan talouden taantuma vuonna 2020 on jäämässä Suomessa pienemmäksi kuin muualla euroalueella. Suomen talous päätyy tältä vuodelta 3–4 prosentin BKT:n pudotukseen. Moni muu eurooppalainen maa on tänä vuonna pudonnut paljon Suomea syvemmälle.

-Teollisuuden rakenne ja pitkät tilauskirjat, yksityisten palvelujen monia muita maita pienempi osuus, yritysten joustavuus sekä pankkien ja koko rahoitusjärjestelmän toimivuus selittävät taloutemme iskunkestävyyttä. Toisaalta Suomen talous on noussut aiemmista kriiseistä melko kankeasti. Nyt on tilaisuus näyttää, että tämä ei enää mene vanhan kaavan mukaan, Timo Lindholm arvioi.

2. Yritykset osoittivat sopeutumiskykynsä

Yritykset Suomessa ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa varsin hyvin liiketoiminnan hidastumiseen ja rajoituksiin. Kuluja on pystytty karsimaan, ja ulkoiseen rahoitukseen turvautuminen on ollut varovaista. On eletty pienellä säästöliekillä. Pk-yritysten talous on osoittautunut odotettua vahvemmaksi.

Teollisuudessa tuotannon ja tilausten lasku on ollut huomattavasti loivempi kuin aiemmissa syvissä taantumissa. Loppuvuotta kohti uusien tilausten määrä alkoi jo kääntyä uuteen nousuun. Yritysten sopeutumista osoittaa myös se, että työttömyys ei ole noussut tolkuttoman paljon.

3. Rahoitusmarkkinoiden toimivuus auttoi kriisissä, mutta vuosi 2021 testaa yritysten kestävyyden

Kevään rynnistyksen jälkeen pk-yritysten rahoituksen kysyntä Finnverasta tasaantui nopeasti, eikä syksy tuonut odotetun kaltaista uutta suurta lyhennysvapaiden aaltoa. Rahoitusmarkkinoiden joustavuudella sekä Finnveran ja muiden rahoituslaitosten sujuvalla yhteistyöllä oli varmasti merkitystä siinä, että yritykset pääsivät kriisin akuutin vaiheen yli. Vuoden 2021 alkupuoli on monelle yritykselle silti ratkaiseva: uutta liikevaihtoa pitäisi alkaa kertyä tuntuvasti ja nopeasti.

Suurten yritysten ja varsinkin niiden viennin rahoituksessa on nähty, että poikkeusoloissa rahoitus on erittäin merkittävä kilpailukyvyn osa. Vanhat tilauskirjat ovat kantaneet suuria viejiä. Uusien suurten vientihankkeiden valmistelu on pitkittynyt, ja ilman julkista rahoitusta niiden menestyksellinen loppuun saattaminen olisi huomattavasti vaikeampaa.

4. Kuluttajien vahva talous satanee palveluyritysten laariin

Kotitaloudet ovat tänä vuonna lisänneet sekä pankkitalletuksiaan että sijoituksiaan pörssiosakkeisiin. Kesällä talletuksissa ylittyi 100 miljardin euron raja. Kotitalouksien lompakoihin on siis kasautunut kulutusvaraa ja myös halua käyttää rahaa, vaikka moni kaupan ala onkin kerännyt runsaasti kuluttajien euroja. Kulutusvara koskee varsinkin palvelujen laajaa kirjoa. Palvelualojen yrityksillä on edessä varsin hyvät ajat, jos vain pystyvät vielä odottamaan kysynnän purkautumista.

5. Työnteon kulttuuriin pysyvä muutos

Työnteon kulttuuria korona on muuttanut nähtävästi pysyvästi. Etätyö alkaa kuulostaa vanhahtavalta termiltä. Sen sijasta pitäisi ehkä puhua paikkariippumattomasta työstä, josta on selvästi tullut pysyvä normi todella monissa ammateissa. Kaupunkien liikennevirrat ovat muuttuneet. Tämä muuttaa myös suhtautumista palkkatyöhön. Tärkeimmiksi ovat nousseet työn tulokset, eivät niihin käytetyn ajan minuutintarkka seuranta. Samalla yksilön vastuu oman työn määrästä, motivoivuudesta ja kuormittavuudesta on kasvanut.

6. Velkaraha siirtää talouden välttämätöntä rakennemuutosta

Toinen tämän vuoden iso muutos on suhtautuminen julkiseen velkaan. Sen jyrkkään kasvuun asennoidutaan selvästi aiempaa huolettomammin. Valtioiden helpon velkarahoituksen käyttö on ehdottoman tärkeä koronan välittömien menetysten paikkauskeino. Pitemmällä ajalla löysään velkarahaan liittyy kuitenkin iso riski: riittävää pakkoa talouksien toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen ei ole, vaan korjaustoimia voidaan aina vain lykätä tuonnemmaksi. Silti tiedetään varsin hyvin, että korona on vain lisännyt talouksien uudistumisen tarvetta, joka oli olemassa jo ennen ensimmäistäkään koronauutista.

Vaikka suureksi paisuva valtion velka ei vielä hälytä, emme tiedä milloin se nousee ongelmaksi – joko korkeampien korkojen tai rapautuneen luottokelpoisuuden takia.

+ Koronavuoden opetus?

- Hyvin poikkeuksellisen vuoden yksi iso oppi on suurten muutosten arvaamattomuus. Usko tylsään, ennakoitavaan ja lineaariseen maailmanmenoon on saanut kovan kolauksen. Tämän vuoden jälkeen on osattava ilman ennakkoluuloja jatkaa erilaisen tulevaisuuden rakentamista. Se tulevaisuus voi olla paljon valoisampi kuin nähty menneisyys, Lindholm toteaa.


Kommentit

Ei kommentteja!

Lisää kommenttisi täyttämällä allaoleva lomake kokonaisuudessaan.

TMK Teollisuuden Mittaus- ja Kalibrointipalvelu Oy

TMK Teollisuuden Mittaus- ja Kalibrointipalvelu Oy

Kalibrointipalvelut, Mittauspalveluja, Optisten tuotteiden valmistus, Tietokoneiden valmistus

Kokouspalvelut

Naantalin Kylpylä

Matkailijantie 2, Naantali

www.naantalispa.fi

Kokoukset, juhlat, näyttelyt, tyhy-päivät, majoitus- ja ravintolapalvelut, sauna- ja allasparatiisi, oheisohjelmat.

Lue uusin näköislehtemme

01/2021



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 18.01.2021


Seuraa meitä somessa